Frivoliteettipitsikaulus

 

Yksivärinen pitsikaulus kirjavalla kankaalla.

Viime viikolla aloitettu pitsikaulus valmistui. Otin kuvan kirjavalla kankaalla, koska halusin kuvitella kauluksen värikkään mekon tai puseron kanssa. Kauluksesta tuli pyöreä ja muoto säilyi hyvänä vaikka tein muutaman ylimääräisen kuvion, jolloin kaulusta voi käyttää suuremman pääntien kanssa. 

En ajatellut ommella tätä kaulusta kiinni vaatteeseen, siksi kiinnitin siihen pienen magneettilukon. Nyt voin käyttää kaulusta useamman vaatteen kanssa. 

Testasin kakaulusta tänään kädentaitomessuilla Helsingissä Käpypitsiyhdistyksen työpajassa. Kaulus oli hyvä, mutta liikkui ehkä liikaa. Voi olla sittenkin hyvä kiinnittää puseroon tai mekkoon. 

Frivoliteettikauluksen aloitus

 

Haaveena sukkulapitsikaulus 

Talvi jatkuu edelleen kylmänä ja  käsityöt sisätiloissa tuntuvat houkuttelevilta. Aloitin käpypitsikauluksen Gun Blomqvist/Elwy Persson - ohjeen mukaan. Kuvassa tilanne tällä hetkellä; keskeneräisenä on kerros 3/4.

Kaulus on osa suomalasita käpyilyn historiaa, sillä se on yhdestä 1970-luvun loppupuolella julkaistusta  Blomqvist-Persson-kirjasta, joita julkaistiin sekä ruotsiksi, että suomennettuina. Näitä kirjoja löytyi laajasti kirjastoista ainankin 1980- ja 1990-luvuilla. Pitsikaulus on mustakantisesta kirjasta: "Frivoliteter". 

En muista, että olisin tätä ohjetta tehnyt aiemmin, vaikka varmasti lähes kaikki kirjastosta saatavat mallit olen aikoinani lainannut. Ennen internettiä valmiiden mallien saatavuus oli hyvin heikko, mikä lisäsi omien luovien mallien kehittelyä. Nyt kuitenkin on tarkoitus edetä valmiin ohjeen mukaan ja saada aikaan tasapainoinen ja kaunis kaulus.

Frivoliteettikaulakoru

 

Helmiä ja siemenhelmiä frivoliteettikorussa.

Vuosi vaihtui ja pakkaset saapuivat viimein tänne eteläänkin. Nyt on tosiaan niin kylmä, että ulkona tarvitaan lämpimiä vaatteita. Minulla on yksi pipo, jota olen käyttänyt mielelläni kylmillä ilmoilla. Pipon ainoa ongelma on ollut ikävä logo, jota olen suunnitellut peittäväni jo pidempään. Nyt tein pitsin tekstin päälle, tekstistä ei enää saa selvää, vaikka se vähän näkyykin pitsin takaa. Peilistä katsoessani pitsi erottui hyvin.

Logo piilotettu merinovillapiposta.

Nyt on taas hyvä liikkua ja mainostaa pipolla vain käpypitsiä.

Koru

Joulun jälkeen aloitin korun, josta suunnittelin vähän kevyempää. Lopuksi lisäsin kuitenkin rivin siemenhelmiä pitämään kuvio-osat paikallaan, jotta korusta tuli hiukan käyttökelpoisempi. Siemenhelmiä on nyt paljon, mutta ei kuitenkaan liian paljon. Lisäksi korusta tuli sopivan kokoinen ja suuremmat helmet loistavat kauniisti, Tälle korulle löytyy varmasti käyttöä. Ellei ole sopivan väristä vaatetta niin täytyy hankkia. Mielessäni kävi kyllä jo yksi sopiva mekko, mutta onko kesään liian kauan, ehkä haluan käyttää korua jo aiemmin.

Sukkulapitsikirjan selailua

 

Pitsirannekoru sukkulapitsikirjasta.

Näin museovierailun jälkeen selailin kotimaista frivoliteettipitsin historiaa. 1920- luvulla julkaistiin frivoliteettipitsiopastusta kolmessa kirjassa, mikä taisi olla tälle tekniiklle Suomen mittakaavassa ihan huippuvuosikymmen. Jokaisella alueella on oma historiansa ja olisi mielenkiintoista tietää, miten pitsi on levinnyt ympäri maailman ja milloin ja minkälaisia ohjeita on painettu eri mantereilla ennen maailmansotia.

Valitsin korumallin Emmy Liebertin kirjasta Sukkulapitsitöitä, vuodelta 1923. Rannekorun kuvio on ohje 30, kulmikas tähti. Näitä tähtiä  liitin rannekoruun 5 peräkkäin ja kiinnitin koruun magneettilukon. Kuvion koko oli sopiva Lizbeth 40 langalle. Korun pituudeksi tuli 17,5 cm ja leveydeksi 3,5 cm. Lisätyt siemenhelmet ovat kullan värisiä. Koru on sopiva vähän paksummalle ranteelle tai sitten nilkkakoruksi.

Korun mallikerta ja yksityiskohdat esillä.

Sukkulapitsikaulus vihdoinkin valmiina

 

Vintagepitsikaulus valmiina

Kesä kääntyy syksyksi, sienet ja marjat metsässä odottavat poimijaa. Koulut ja harrastukset käynnistyvät ja lomakausi alkaa olla takana. Riihimäen taidemuseossa on ollut kesän ajan laaja pitsinäyttely, jossa on upeita pitsejä lukemattomilla eri tekniikoilla toteutettuina ja useilta vuosisadoilta. Näyttelyn kokoelmaan kuuluiu myös pitsisukkula, jonka käyttötapa oli taidemuseon ystäville tuntematon. Sain siis kutsun tulla pitämään työnäytöstä. Tein päivämatkan Riihimäelle, jossa sain työnäytöksen lisäksi tutustua näyttelyyn, päivä oli mukava poikkeus arkeen.

Vintagepitsikaulus

Sain pitsikauluksen valmiiksi ja täytyy myöntää, että sisempien kerrosten lisääminen toi näyttävyyttä ja muotoili kauluksen valmiiksi. Valmis kaulus on kaunis ja olen lopulta kuitenkin tyytyväinen. Ohje on vanhasta kirjasta, josta on kuva alla. Nyt jätän tämän ohjeen toistaiseksi ja siirryn muihin töihin.

Krysanteemikauluksen kerrokset

 

Frivoliteettikaulus etenee.

Ennätyslämpimän kesän säät alkavat kääntyä syksyä kohti ja ovat taas pohjoisen ihmiselle sopivampia. Olen näperrellyt pitsikauluksen kanssa ja toteaan, että kuvio on tiivis. Kuvassa lasisella pihapöydällä otetussa kuvassa kuviota on vaikeaa havaita. Laitoin kuvatekstiin termiksi frivoliteettikaulus, koska ohje on 1900- luvun alusta, jolloin ainoa suomalainen kirjallisessa käytössä oleva termi oli frivoliteetti.

Frivoliteettipitsikuvio lähempää kuvattuna.

Kuvio erottuu jotenkin nyt, kun kaksi ensimmäistä kerrosta on valmiina, sisäreunuksen kuvion jälkeen tilanne voi olla kokonaan toinen. Ajattelin kuvion erottuvan selvemmin paksummalla langalla, mutta täytyy todeta, ettei langan vaihdolla juuri ollut vaikutusta, useamman värin käyttö on ehkä ainoa keino korostaa kuvioita. Sitä versiota en tosin ole nyt ihan heti suunnitellut työlistalleni.

Uusi yritys frivoliteettikauluksesta

 

Krysanteemi - sukkulapitsikauluri

Täytin sukkulat virkkauslangalla ja aloitin uudelleen Krysanteemikauluksen aiempaa versiota paksummalla ja pehmeämmällä langalla. Pidän kuviosta, mutta ohuella langalla käpyilty versio on jäykähkö. Haluan nähdä kuvion suurempana ja kauniimmin laskeutuvana. Toivottavasti tämä versio on parempi. 

Sen sijaan, että olisin jäänyt miettimään oliko langan valinta virhe, teen nyt uuden. Jos onnistun niin kauluksesta tulee vihdoinkin mukava, ja irtokauluksena käyttöön sopiva. Huomasin tosin juuri mahdollisuuden, että kaulus valmistuttuaan on väärää väriä. En tiedä tekisinkö vielä kolmannen vai luovuttaisinko. Edellinen yritys ohuemmalla langalla kesäkuun postauksessa.

Käsitöitä haittaa tällä hetkellä myös tarve mennä metsään poimimaan marjat ensi talven vitamiininsaannin varmistamiseksi.

Mustikkametsä

Käpypitsikoru E19

 

Käpypisirannekoru punaisilla helmillä koristeltuna.

Jouluteema keskeytyi jälleen, tosin tämä rannekoru punaisine helmineen  sopii myös joulukoruksi. 

Olen käpyillyt itsekseni ja vähän omilla vaihtelevilla teemoilla, mutta nyt päätin osallistua #Endrucks1920Project iin ja joulukuun haasteeseen #beadmeendrucks.

Helmet kuuluvat koruihin ja siksi valitsin tämän rannekoruun sopivan sievän pitsiohjeen 19. Helmeni (pituus 11 mm ) ovat juuri sopivia tähän ohjeeseen Lizbeth 40 langan kanssa. Korusta tuli hiukan pitkä n. 19 cm, mikä kuitenkin toimii paksuhkossa ranteessani. Pelkäsin työn edetessä, tekeväni nilkkakorua. mutta viimeisen kerroksen ja kovetuksen jälkeen totesin korun sopivan ranteeseeni.

Kuvaa korusta tasona

Jokaisessa työssä tuntuu olevan jotain parantamisen varaa. Tässä ongelmaksi tuli lukko. Ajattelin työn olevaan leveä ja laitoin kaksi magneettilukkoa. Se oli turhaa, yksi lukko olisi riittänyt mainiosti. Nyt magneettia on niin paljon, että lukot hakeutuvaat vähän yhteen. Tämä ongelma on enemmän pukiessa kuin käytössä. Olisi ehkä ollut järkevää kaivella korutarvikkeista leveän mallinen lukko tai sitten tyytyä vain yhteen magneettilukkoon. Vielä linkki kirjaan ohjeisiin ja kiitos Carin Jansenille ohjeen nykyaikaistamisesta

Joulunvihreä käpyily

 

Kuusenvihreä kaulakoru lampaan taljalla.

Pieni meditaatiopitsi arjen keskellä. 

On viikkoja, jolloin pysähtymiselle ei jää aikaa ja käpyily on vain kaukainen haave. Toivottavasti tilanne rauhoittuu viimeistään jouluksi. 

Kaulakorussa on riittävän yksinkertainen kuvio, solmuluvut ovat aina renkaassa 7 ja kaaressa 5. Valitsin kuvion, jota ei tarvinnut liikaa miettiä, jolloin pysyin mukana ilman suurempia virheitä ja purkamista.

Käpypitsiriipuksia

 

Valmiita käpypitsiriipuksia

Syksyn käsityötori lähestyy ja käpyilin vielä pöydän täytteeksi muutaman riipuksen. Saman mallin toistaminen nopeutti työtä ja teinkin kolme riipusta samalla mallilla. Värin vaihtelu tekee jokaisesta eri näköisen. Lisäksi ecrun värinen lanka oli numeroa 40, kun muut ovat paksumpaa 20 numeron lankaa.

Musta riipus on myös Lizbeth 40 lankaa. Mustan riipuksen ohjeena on Endrcuks ohje numero 10, jonka reunus on tässä käännetty medaljongin muotoon. Renkaissa on kaksoissolmuja 4-4-4 ja kaarissa 6, kuten alkuperäisessä mallissakin. Rengas olisi voinut olla laajempikin, pidin vain keskuksen pienenä ja siksi työhön mahtui kuvio-osia vain kahdeksan. Riipusketjut ovat ruostumatonta terästä.

Käpypitsejä junamatkalta

 

Käpypitsirannekoruja torimyyntivarastoon

Syksy lähenee ja raikkaat tuulet viilentävät viimeisiä kuumia kesäpäiviä. Kuluneeseen viikkoon on sisältynyt 11 tuntia junamatkoja, joille otin käpyilytarvikkeita mukaan. Junakäsityöksi valitsin riittävän yksinkertaisen työ, johon ei tule virheitä vaikka keskittyminen olisi ohikiitävissä maisemissa tai junavaunun hälinässä. Pujotin siis helmiä lankaan ja täytin sukkuloita valmiiksi.

Rannekoruja

Olen varannut myyntipaikan käsityömarkkinoilta ensi kuussa ja muistin, että rannekoruvarasto on vähissä. Kokosin siis matkalle valmiiksi koottuja tarvikepaketteja, joista tein yksinkertaisia rannekoruja siemenhelmien kanssa. Lisäksi otin kerän Lizbeth 20 punaruskeaa lankaa ja sukkulan. Ohjeen viimeiseen koruun löysin matkan aikana Pinterestistä. 

Pinterestin kuvassa ei ollut tietoa, mistä kirjasta kuva on otettu. Saman mallin sovellus löytyi myös NamiArt sivustolta. Tässä versiossa kaaret on kiinnitetty renkaisiin, jotta kuvio pysyy paremmin muodossaan. Tarkemman tarkastelun jälkeen kuvion lähdekin lopulta löytyi sadan vuoden takaa suunnittelijana Tina Frauberger.

Laitan vielä tekstiilidecoupage-lakan langan suojaksi, kuten on tapana ja saan näistä vähän lisää täytettä myyntipöydälle.

korusettiin käpyilty siemenhelmiä

Käpyptisikorusetti sinistä kannua vasten.

Korvakorut

Viime viikon kaulakoru kaipasi korvakoruja täydentämään korusettiä, joten käpyilin siihen sopivat korut samalla langalla ja samoilla helmillä, joita käytin kaulakorussa. Valitsin kuvaan sinisille koruille sinisen kannun, johon oli helppo ripustaa korvakorut näkyville. 

Minulla oli ajatus jo korujen käyttöön, mutta mietin vielä vaihtoehtoja. Nämä ajattelin tiettyyn mekkoon, mutta onneksi on ennen sukujuhlia vielä aikaa vaikka ommella mekko tai tehdä uutta koruvalintaa.

Aloitan vuoden pienillä töillä ja täydentämällä koruvarastoani paremmin vaatteideni värisävyihin sopiviksi. Näin poikkeuksellisen kylmän pakkasjakson aikana ei oikein edes jaksa ajatella suurempia töitä, joten näillä lähdetään eteenpäin.
 

Säihkettä käpypitsissä Uutena Vuotena

 

Pukukoru käpypitsistä siniseen mekkoon.

Pukukoru

Uuden vuoden aatto aukesi aurinkoisena pakkaspäivänä. Talvipäivän seisaus oli 9 päivää sitten ja valoisa aika lisääntyy päivä päivältä pidemmäksi. Joulunajan vapaapäivät ovat kiireettömiä ja käpyilin siniseen mekkooni sointuvaa korua kuunnellen samalla äänikirjaa. Jännittävä tarina vei mukanaan ja käpyilin korusta vähän pidemmän, kuin olin suunnitellut. Korua voi kuitenkin käyttää mekon kanssa, vaikka yhtään pidempi se ei voisi olla.

Halusin korusta ohuen ja sopivasti hohtavan, siksi valitsin ohjeeksi ihan perusohjeen ja laitoin jokaiseen silmuun siemenhelmen. Ohjevideossa käytetään neulaa, mutta minulla oli käytössä sukkula ja lankakerä. 

Kuvassa korun sininen väri on vaaleampi kuin todellisuudessa ja siemenhelmet ovat hopean väriset, mekon väri taas on todellisuudessa vaaleampi. Lankana on Lizbeth 20. Korun pituudesta johtuen laitoin lukoksi pienen magneettilukon, joka lisäsi korun pituutta mahdollisimman vähän.

Lähikuvaa käpypitsikorusta.

Käpypitsikauluksen uusi käyttökohde

 

Vanha käpypitsi vaihtoi uuteen mekkoon.

Viime viikonloppuna oli käsityömarkkinat, joissa oli teemana 1930-luku. Mekko, villatakki ja vintagehattu olivat sopiva valinta torimyyjän asuksi. Kun myyn  pitsiä, niin tuntui hyvältä kiinnittää pellava-viskoosimekkoon käpypitsi kaulukseksi. Mekon väri oli khaki ja villatakki oli punainen. tähän kokonaisuuteen viime vuonna ompelemani sininen vintagehattu oli ehkä väärän värinen, mutta menetteli paremman puutteessa.

Kaulus ja rintaneula

Käpyilin tämän kauluksen yli 30 vuotta sitten. Kaulus oli pitkään irtokauluksena ja vähällä käytöllä. Sitten kiinnitin kauluksen lapsen mekkoon, jota käytti sitten useampikin tyttö. Mekko jäi pieneksi ja irrotin kauluksen siitä. Nyt kauluksella on taas tauon jälkeen uusi paikka.. Tästä sitä ei ole kiirettä irrottaa.

Käpypitsikoriste markkinapäivän hatussa.

Hattuun kiinnitin Ksenia Schvedenkon ohjeesta mukaillun rintaneulan. Koriste olisi 1930-luvun teemassa pitänyt olla suurempi, mutta nyt ei ollut sopivampaa, joten kiinnitin hattuun tämän pienen soljen. Minusta oli parempi, että hatussa oli pieni koriste, kuin että ei olisi ollut koristetta ollenkaan. Seuraaviin tämän teeman markkinoihin on vuosi aikaa, yritän kehittää siihen mennessä sopivamman koristeen.

Vähän villaa mukana

Toisinaan ostan lammastiloilta villaa ja neulon siitä jotain pientä. Olen todennut, että puhtaasta suomenlampaan villasta neulottu pitkä kaulaliina on liian kallis torimyynnissä, joten neulon lähinnä pipoja, kynsikkäita ja lapasia sekä virkkaan jotain pientä myytäväksi.

Villakulmassa tärkeintä on tuo hypistelylaatikko, jossa olen pitänyt raakavillaa, karstattua villaa sekä pari pienen pientä vyyhtiä. Tämä laatikko on tarkoitettu pehmeän villan tunnusteluun. Tässä laatikossa on puhdasta suomenlampaan villaa kantakirjassa olevista lampaista. 

Usein villan pehmeys yllättää, koska suomalaisen villan ajatellaan olevan karkeaa. Mielikuva johtuu risteytysvillan yleisyydestä. Meidän alkuperäisrodun merinotyyppinen villa ei tule esiin, jos siihen on risteytetty jotain liharotua, valitettavasti risteytysten vaikutus kestää sukupolvien ajan ja pehmeä villa on harvinaista. Villa on siis mukana ihan valistussyistä, toki myös myyn pieniä tuotteita.

Pieniä villatuotteita ja hypistelypurkki

Keväinen käpypitsikorusetti

 

Käpypitsikoru kevään iloisissa väreissä.

Olen nyt pari viikkoa julkaissut käpypitsejä, joihin ei ole ohjetta saatavana. Kuitenkin aikanaan ajatus blogin perustamisesta liittyi siihen, että suomalaisissa keskusteluryhmissä oleva käpypitsikeskustelu tuntui liittyvän ohjeiden löytämiseen. Otin yhdeksi blogini teemaksi tehdä pitsejä netistä löytyvistä ohjeista ja tuoda linkkien avulla lukijoiden ulottuville linkkisivustoja. 

Blogin alkuajoista suomalainen käpypitsimaailma on muuttunut. On perustettu käpypitsiyhdistys ja yhdistyksen Facebook sivulla on paljon lukijoita. Käpyilijät tapaavat vuosittain Rauman pitsiviikoille, jossa pyritään järjestämään kaksi kurssia; toinen aloittelijoille ja toinen edistyneille.

Lisäksi pitsiviikolla on avoin käpypitsitapaaminen, jossa on esillä pitsejä ja mahdollisuus kokeilla käpyilyä sekä keskustella käpypitsistä. Käpyilijöillä on myös kuukausittain etätapaaminen, jonka linkki löytyy Facebookista Käpypitsiyhdistyksen keskusteluryhmästä.

Korusetti

Palasin taas blogini juurille ja tein kevätkoruni netistä löytyvän ohjeen mukaan. Pitsi on yksinkertainen, mutta kaunis, erityisesti toteutettua monivärisellä langalla, jossa on mukana kevään keveitä ja iloisia värejä.

Ohjeessa on rannekoru, mutta tapani mukaan tein siihen sopivat korvakorut. Korvakorut syntyivät helposti lyhentämällä koru yhden kuvion mittaiseksi.

Ohjeesta poiketen minun korussani on lankana Lizbeth 40, väri 132 Tropical Punch, joka on ohjetta ohuempi. Minun koruuni tarvittiin kuusi kuviota ohjeen kolmen kuvion sijaan.

Korvakorujen kuvion korkeudeksi tuli 3,5 cm.  Ohjeen päätykaarissa oli 15 kaksoissolmua, lyhensin nämä kaaret 10 solmuun, joka oli mielestäni riittävä ja sopi muuhin kuvioon paremmin. Magneettilukon kanssa korun pituudeksi tuli 17 cm.

Musta vintagekaulakoru

 

Ilma on ollut liian kostea ulkoilulle, välillä ihan kaipaa pientä pakkasta. Tosin pakkasessa on taas riesana liukkaus. Säät houkuttelevat pysymään sisällä, joten käpypitsille on jäänyt enemmän aikaa.

Vaihtelevissa säissä on joku onnistunut tekemään lumiukon. Ohi kävellessä otin kuvan. Minusta lumiukko on hauska, niin huolella tehty ihan porkkananenää, lyhtyä ja kuihtuneiden lehtien muodostamia hiuksia myöten.

Lumiukko komeassa kampauksessaan.

Selailin samaa käpypitsiohjekirjaa kuin viime viikolla, jolloin tartuin kiinnostavimpaan ohjeeseen näkemättä muita ohjeita. Niinhän siinä helposti käy, että moni kaunis ohje jää huomaamatta kun sitä valitsee vain pikaisesti kuvan perusteella.  Näidenkin ohjeiden  joukossa oli myös kaunis kaulakoruohje Linkin kirjasta sivu 22, ohje 48. Päätin kokeilla sitä nyt.

Käpypitsikaulakoru

Käpyilin  tämänkin Lizbeth 40 langalla. Lanka oli yksinkertaisesti  liian paksu, kuten kuvasta näkee. Tässä olisi ohuempi lanka ehdottomasti parempi. Kuvio tuli turhan suureksi. Laitoin kevyen decoupage lakan, mutta joudun toistamaan käsittelyn vielä varmaan ainakin kaksi kertaa. 

Jätin kukkakuviot sitomatta toisiinsa, mikä tässä leveässä versiossa on hyvä, mutta ohuemmalla langalla kuvio-osien sitomimen yhteen olisi ollut kaunis ja antanut toivottavaa ryhtiä korulle. Ehkä sittenkin pitäisi hankkia ohuempaa lankaa  vaikka tuota paksua on vielä paljon jäljellä.

Tias

Kun päätin luopua liinasta, niin ajattelin kokeilla kevyempää urakkaa Jane Eboralin johdolla. Aiempina vuosina olen seurannut sivusta muiden kuvioita, mutta tänä vuonna ajattelin siis osallistua. Linkki esittelytekstiin, jossa linkki ohjeeseen.

"Tat It And See"- projekti on edennyt viidenteen päivään asti. Kuvassa kyhäelmäni, johon tulin valinneeksi vähän haaleankirjavaa lankaa. Katsotaan onko väri outo, vielä en osaa lähteä arvailemaan lopullista kuviota.

Aloitettu Tias - kuvio

Käpypitsikaulakoru vintageohjeella

 

Lintukoru, joka telineessä näyttää vielä todellista suuremmalta.

Käpyilyvuosi on alkanut, mutta olen vähän hämmentynyt miettiessäni kevään käpyilyjä. Olen tehnyt suuren liinan neljänä keväänä peräkkäin. Nyt ajattelin, että minulla on liinoja tarpeeksi ja voisin tehdä jotain muuta. En oikein saanut ajatuksiani järjestykseen asian suhteen. 

Miettiessäni selailin kirjoja ja surffailin netissä päätyen antiikkikirjastoon. Katselin Pricillan ohjeita ja ajattelin aloittaa käpyilyn sieltä.

Kaulakoru

Vyötärökoristeeksi suunniteltu malli näytti minusta mukavalta kaulakorulta ja päätin käpyillä sen. Nykyään pitsiset koristeet vyötäröllä ovat harvinainen näky katukuvassa, lisäksi minulta puuttuu pitsille sopiva mekko. Pitsikoristeiden käyttö on ehkä vuosien saatossa kaventunut ja siksi alkuperäisen mallin tekeminen olisi järkevää kapinaa aikaa vastaan. Päädyin kuitenkin kaulakoruun.

 Tein korun lyhyeksi Choker-mittaiseksi koruksi. Keskuskuvio tuo mieleen linnun. Tein havainnon, että lintuteemaa en ole juurikaan käpyillyt.  Koru on 32 cm pitkä ja laitoin vielä varmuuden vuoksi ketjun, jolla voi jatkaa pituutta. Lizbeth 40, oli tähän vähän liian paksu lanka, mutta toisaalta minulla on sitä kaapissa niin paljon, että käpyilen sitä pois ennen uusia ostoksia.

Pitsin ohje löytyy linkistä numerolla 64 sivulta 31.

Vanhaa ohjetta noudattaessa sai muuten hyvin päättelyharjoitusta. Kuvio koostui pienistä osista, joten jatkuva lankojen päättely tuntui hidastavan työtä koko ajan. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni palkitseva jo voi olla, että teen tämän mallin vielä uudestaan johonkin hyvin valittuun vaatteeseen sopivammalla värillä. 

Rannekorukäpyily

 

Käpypitsikoru Ksenija Shvedenkon ohjeella

Sitkeä migreeni on kiusannut tänään ja päivä on mennyt laiskotellessa. Syksy on muutenkin vähän väsyttävä vuodenaika. Tein jopa päätöksen, että tulevana talvena ostan puolukkahillon kaupasta. Aiempina vuosina olen käynyt metsässä, mutta tämä vuosi jää puolukoiden suhteen väliin. Hain sentään ämpärillisen mustikkaa, joten poimiminen ei aivan pääse unohtumaan.

Käpypitsikoruvarastot ovat huvenneet ja ajattelin tehdä vaihteeksi koruja tulevia tarpeita varten. Markkinoita ei ole nyt näköpiirissä, mutta parempi olla valmis sitten kun sellaiset eteen tulevat.

rannekoru

Käpypitsi on ohuilla langoilla toteutettavaa pitsiä ja välillä tuntuu siltä, että korut ovat liian pieniä ja huomaamattomia. Toki pitsi on kaunista, mutta välillä sitä haluaisi leventää ja suurentaa ja tehdä niin näyttävää, että koru erottuu kauempaakin katsottuna. Tällainen olo oli kun katselin YouTubesta Ksenija Shvedenkon videota.

Tuumasin, että koru näyttää kauniilta myös ilmavampana ja vähän leveämpänä. Kerroin kaikkien kuvio-osien solmumäärät 1,5 kertaisiksi. Idea toimi, korusta tuli vähän leveämpi ja yhä kaunis, mutta kävi kuten usein ennenkin; en löytänyt kotoa sopivia helmiä.

Lähikuvaa levitetystä korusta.

Korun tiedot 

• lankana Lizbeth 40 ecru ja vaalea violetti, 
• helminä 3mm Swarovski-helmet.
•  Korun leveys n, 2 cm. 
• Korusta tuli pitkä vaikka laitoin vähän tilaa vievät magneettilukot. 
• Helmien väreissä ei ollut valinnan varaa, mutta nämä himmeät helmet sopivat lopulta koruun hyvin, tai ainakin paremmin kuin muut, joita harkitsin ja kokeilin.

Loppupäätelmänä totean, että koru olisi kaunis alkuperäisillä kaksoissolmuluvuilla, ehkä hiukan paksummasta langasta käpyiltynä, jolloin korulle tulisi automaattisesti enemmän kokoa.

Sininen käpypitsikaulakoru

 

Yksinkertaisessa kaulakorussa kaksi sinistä.

Olen tehnyt käpypitsikaulakoruja täydentämään markkinapöytää. Tähänastiset korut ovat paksusta langasta. Nyt halusin tehdä vielä ohuemmasta langasta yhden korun. Valitsin siihen kaksi sinistä lankaa Lizbeth 40 värivalikoimasta. Näitä lankoja minulla on eniten, joten näistä löytyy värejä.

Koru

Valitsin yksinkertaisen kuvion, mutta silti tuntuu, että käytetyn ajan mukaan ei voi hinnoitella. Minua kiinnostaisi tietää mitä muut käytätte hinnoitteluperusteena käpypitsikoruille. Tämä koru on myös pitkä, lähes 50 cm, Laitoin magneettilukon, koska koru on varmaan näinkin riittävän suuri, eikä säätömahdollisuus ole niin tarpeen.

Oikeastaan pidän tästä korusta ja näistä kahdesta sinisestä ja mietinkin toista kerrosta ja helmiä. Tällä kerralla kuitenkin jätän korun tähän vaiheeseen, ehkä joskus kehittelen toisen korun kahdesta sinisestä.

Lähikuvaa kuviosta

Paksuhkoa lankaa ja kaulakoruja

 

Suuria renkaita ja kaaria

Jatkan edelleen kaulakoruilla ja paksuilla langoilla. Tarvitsen käpypitsi kaulakoruja varastoon seuraavia markkinoita varten. Ei ehkä ole aikaa tehdä sellaisia, jotka menisivät helposti kaupaksi, mutta teen joitain nopeasti  valmistuvia, joilla saa lisää näyttävyyttä myyntipöytään. 

Tyttäreni jatkaa edelleen kierrätyslasin työstämistä, ja minulla pitää olla myös jotain käpypitsiä myyntipöydälle, kun lähdetään seuraaville markkinoille. Lisäksi minulla on haaveita markkinapaikan ja teltan varustuksen täydentämiseksi. 

Ruskea kaulakoru

Ruskean kaulakorun käpyilin Lizbeth 20 langasta ja melko suurilla kaarilla ja renkailla. Suuret kaaret ja renkaat valmistuvat nopeasti ja korusta tulee näyttävä. Laskin sen varaan, että erikoinen koru voi olla myös kiinnostava. Toki kaikki tiedämme, että laiskoin ajatuksin tehdyt päätökset eivät yleensä johda parhaaseen lopputulokseen.

Lanka vaikuttaa paksummalta, koska käytin koko ajan tasapainotettua solmua, etteivät kaaret kierry liikaa. Helmet on ostettu helmikaupasta. Lasihelmissä on helmiäishohtoinen pinnoite, joten niitä on käsiteltävä samalla varovaisuudella kuin aitojakin helmiä. 

 Kiinnitykseen löysin ketjua, ruskeat lenkit ja lukon. Kaikki on ostettu nikkelivapaina. Välillä mietin, olisiko turvallisinta siirtyä kokonaan kirurginteräksisiin koruosiin. Voiko aina luottaa pinnoitettujen korunosien kestävyyteen. Tätä olemme myös tyttäreni kanssa keskustelleet viime aikoina paljon, vaikka vahinkoja ei tiettävästi ole käynytkään. 

Neulatekniikkaa ja Miyuki - helmiä

Vaalea koru

Tämän korun tein virkkauslangalla ja käpyilyneulalla. Neula oli liian ohut tälle langalle ja lopputuloksesta tuli epätasainen. Tämän luulen johtuvan siitä, että olen käpyillyt neulatekniikalla liian vähän viime aikoina. Pitäisi harjoitella useammin. Virkkauslangassa on Miyuki-helmet kuten viimeviikoisessakin korussa.

Kiinnitykseen olisin tarvinnut ketjua, mutta minun viimeinen vaalea ketjuni ei herättänyt luottamusta laadusta, joten kiinnitin muutaman lenkin ketjuksi. Toivottavasti nämä pysyvät. Korun tutoriaalin osoite täältä. 

Toisinaan väärällä neulalla tehdyt korut tuntuvat epätasaisilta ja epäonnistuneilta, silti pitäisi muistaa, että ulkopuoliset ehkä kuitenkin mieltävät korun siroksi, onhan se paljon sirompi kuin esimerkiksi virkaten tehdyt korut, jotka ovat ovat myös kauniita.