sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Palmusunnuntain käpypitsikukat



Käpypitsikukat vanerilaatikolla

 

Pääsiäinen lähestyy ja ollaan jo palmusunnuntaissa. Lumi sulaa vihdoinkin, vaikka aamuisin onkin vielä pakkasta. Pajunoksien luokse en jaksanut kävellä. Taitoin laiskana tuomipihlajasta pari ihan pientä oksaa ja pidin muutaman päivän maljakossa. Nyt tuomipihlajassa on kauniit ”kissat” ja jos jätän oksat edelleen maljakkoon, niin pääsiäisenä oksissa on lehdet. Olen joskus ennenkin tuonut sisälle näitä valepajunkissoja, ja lapset ovat aikanaan jopa virponeet näillä.

Jatkan käpyilyä viime viikon teemalla ja käpypitisohje on peräisin kirjahyllyssä olevasta ohjekirjasta, josta en ole vielä käpyillyt ainuttakaan ohjetta.

 

Käpypitsiohjeita ja muita kirjoja

 

Ohje on muutama vuosi sitten ostetusta Burda-lehdestä, joka on kerännyt pölyä hyllyssä.

Kun ulkona ei ole hyvä liikkua ja kirjastossakin suositellaan viivyttävän max. 15 min kerrallaan, niin on oikea aika tehdä inventaariota omassa kirjahyllyssä. Suosittelen sinullekin tätä oivallista puuhaa, sillä hyllystä löytyy aarteita. Löysin kirjan välistä kuivamaan laitettuja kukan terälehtiä, joista ei ole mitään muistikuvaa, lisäksi löysin kirjeen, jonka olen kirjoittanut äidilleni 33 vuotta sitten jne.

Käpypitsikuvio on lehdessä tehty yksivärisellä langalla ja pingotettu renkaaseen ikkunakoristeeksi.

 

Burdan ohjekirja


Pitsiliina

Tänä vuonna en tehnyt kukkia oksiin, kun ei ole tarkoitus nyt ketään virpoakaan. Tein kukat pieneen liinaan. Pieniä käpypitsikukkakuvioita kertyy ja olen joskus miettinyt, että liittäisin niitä yhteen ja ripustaisin vaikkapa verhoksi. Todennäköisempää on kuitenkin, että ompelen pieniä liinoja ja kuviota koristeeksi kukkaroihin ja laukkuihin.

Ajattelin, että valkoinen ja vaaleanvihreä kirkkaampien kukkien keskellä sovittaa tämän keväiseen vuodenaikaan.

Kukat on tehty Lizbeth 40 langalla. Lehtiin jouduin vaaleanvihreän värivalinnan takia ottamaan paksumman 20 numeroisen langan ja sovittelemaan solmumääriä. Kukkaliinaan uppoaa helposti vähän erilaisia lankoja, koska kukkien ja lehtien paksuus luonnossakin vaihtelee.

Kuvion halkaisija on 14 cm, joten liinaksi on todella pieni. En kuitenkaan lähde lisäämään kukkia ja sitä kautta suurentamaan liinaksi, koska minusta kuvio on kaunis näin. Ehkä renkaaseen pujottaminen ei ole sittenkään huono idea.

Huomasin muuten juuri, että olen tehnyt suurimman osan pitsiliinoista ja kuvioista aloittaen keskeltä ja päättäen reunaan. Tämä taitaa olla vasta toinen osista koottu kuvio. Aiempi oli Jan Stawaszin ohjeella 1,5 vuotta sitten.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Kevättalven kelttikäpypitsikukka

Keväinen helmikukka kelttikäpypitsiä


Lumimaisemissa vielä eletään ja valitsin kevätkukkakuvioon värikkään kirjavan langan, joita mielelläni talvella käytän. Pastellisävyt ovat vielä sopivan kylmiä sävyjä talveen, mutta toisaalta tuovat mieleen jo lähestyvän kevään heleyttä. Ohje on kelttimalli Wally Sosalta.

Poikettiin tyttäreni kanssa ohikulkumatkalla syömään Kotkan kauniissa maisemissa. Nythän on pandemia-aikana kaikki ravintolat kiinni ja ruokapaikan valinnassa jouduttiin käyttämään luovuutta. Rannikon raikas ilmasto on aina ylellisyyttä mantereen asujalle.

 

Talviretki

Talvi jatkuu. Yritettiin lapseni kanssa syödä eväitä keväisessä säässä meren rannalla. Pöydät ja penkit löytyivät ja olivat kuivat, aurinkokin pilkisteli sopivasti pilvien raoista ja tilanne näytti hyvältä. Otettiin siis intialaisesta ravintolasta haettu noutoruoka pöydälle ja aloitettiin ateria.

Rannalla oli kuitenkin niin hyytävä tuuli, että jos ei olisikaan vilustuttu ja jos olisikin onnistuttu syömään, niin ruoka olisi varmasti jäähtynyt kokonaan saman tien. Voit kuvitella, että tehtiin pikainen päätös siirtyä autoon ja nautittiin sitten merinäköalasta auton ikkunoiden läpi ja syötiin autolounas.


Maaliskuinen merenranta

Merinäköalakin oli vähän kyseenalainen, meri on jäässä ja lunta niin paljon, että oli mahdotonta nähdä, missä ranta loppuu ja meri alkaa.

 


Kelttimalli

Olen joskus ostanut kirjan, mutta en ole koskaan käpyillyt siitä yhtään mallia.

Tiedät varmaan, kuinka helposti pieniä kirjoja tulee ostettua heräteostoksena käsityötarvikkeiden mukana. Nyt otin esiin Wally Sosan kirjan "Celtic Tatting With a Twist " ja käpyilin siitä ensimmäisen työn. Niin kuin usein, kirja tulee valittua kansikuvan perusteella ja kansikuvatyö tulee käpyiltyä ensimmäisenä. Näin kävi tässäkin tapauksessa.


Käpypitsiohjekirja

  • Valitsin keväisen kirjavan pastillinsävyisen langan 
  • ja siihen laatikostani löytyvistä helmistä parhaiten sopivat tummanharmaat helmet. 
  • Kun nyt katson lopputulosta, niin taisin innostua pujottamaan helmiä vähän liikaa. 
  • Kuviosta tuli ahtaampi kuin Wally Sosan versiossa. 
  • Muutenkin kuvio on hyvin erilainen, alkuperäisessä mallissa oli hillitty sininen lanka ja valkoiset helmet.

Valmis kuvio

Kuviosta tuli koruksi liian suuri. Kuvio ei ole höyhenen kevyt, kuten useimmat pitsit. Helmien painoa on niin paljon, että en viitsisi tätä ripustaa mihinkään. Tämän voisi ehkä ommella koristeeksi johonkin. Toistaiseksi kuvio päätyy odottamaan sopivaa sijoituspaikkaa. 

kuvasin vielä kuvion taustapuolelta.

 

Tausta

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Pöytäliinan käpyily etenee vähitellen

 

Käpypitsin värikirjoa




Ulkona on talvi, vaikka maaliskuu on jo ensimmäinen kevätkuukausi. Lunta sataa lisää yhtä paljon kuin kevätaurinko ehtii sulattaa, joten kevättä saadaan vielä odottaa. Kevätliina tuo kontrastia valkoiselle maisemalle. Tänä vuonna valitsin kypsän loppukesän voimakkaat värit.

Liina on taas edennyt hiukan, vaikka olen käpyillyt välillä koruja. Näin alkuvaiheessa liinan kerrokset ovat vielä niin lyhyitä, että aikaa jää muillekin käpypitseille.

Liinan värit

Värejä on nyt liinassa mukana riittävästi ja näillä jatkan loppuun, vaikka äsken mietinkin uuden värin ottamista mukaan. Minulla värejä tulee helposti liikaa, ja liinasta tulee kirjava. Et ehkä ymmärrä haastetta, mutta minun on vaikea rajoittaa värien määrää, kun pääsen vauhtiin.

Viime vuonna Renulekin kevätliinan kanssa päätin lujasti pärjätä kolmella värillä ja se päätös piti koko liinan loppuun asti. Nyt otin rennommin, enkä rajoittanut värejä niin paljon. Ehkä seuraavassa liinassa voisin yrittää pärjätä kahdella värillä. Luulen, että voin oppia jotain uutta, jos välillä haastan itseni poikkeamaan tavallisista toimintatavoistani.


sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Käpypitsikorvakorut ja suomenlampaan villasta neulotut lapaset



Kullankeltaiset korvakorut


 Viime viikkoinen käpypitsirannekoru tarvitsi seurakseen korvakorut, joten kehittelin sille sellaiset.

 Lisäksi talvella on selvästi käynyt ilmi, että vanhat lapaset ovat kuluneet ja käsiä paleltaa pakkasella. Siksi neuloin suomenlampaan, oman alkuperäisrotumme pehmeästä villasta uudet lapaset. 

Kuvioneuleessa on koko ajan mukana vähintään kaksi lankaa yhden sijasta, jolloin lämmittävää lankaa on lapasessa enemmän. Aloitin lapasten neulomisen jo aiemmin, mutta neulomistahti on ollut poikkeuksellisen hidas. Nyt lapaset kyllä lämmittävät, mutta kovimmat pakkaset taitavat olla tältä talvelta takanapäin.

 

Korusetti valmistui 

Halusin heti tehdä käpypitsirannekorun kuvioaiheella korvakorut, jotta saan toisiinsa sopivat korut. 

Olet varmaan kokenut tilanteita, jossa tekisi mieli pukea joku tietty kaulakoru tai rannekoru, joka sitten näyttääkin aivan orvolta asusteelta, kun ei ole muita siihen sointuvia asusteita. Minä ainakin olen jättänyt jonkin korun sovituksen jälkeen pois juuri tästä syystä. Siksi pyrinkin tekemään mieluimmin korusettejä kuin yksittäisiä koruja.



Koko setti valmiina. Kuva korvakorusta myös takaa


Korvakoruissa käytin samaa kuvioaihetta kuin rannekorussa. Pyöreä / soikea muoto oli haaste kuviolle, mutta tein kuitenkin soikiot korut lisäämällä kaksoissolmuja kuvioaiheiden väliin. 

Korusta tuli hiukan kupera ja käpyilinkin takaosaan vain renkaan, joka toivottavasti auttaa korua pysymään muodossa ja tekee takaosasta siistimmän näköisen.

Oikeastaan olisin halunnut laittaa koruun pari metallilenkkiä ennen korvakorukoukkua, jolloin korusta olisi tullut vähän roikkuvampi ja pidempi. Koska korun takaosa on niin vaatimattoman näköinen, ajattelin korun olevan siistimpi, kun ei koru niin paljon heilu ja riipu. Laitoin siksi korun suoraan kiinni koukkuun.

Linkki kuvioaiheeseen löytyy edellisestä postauksesta.


Lapaset

 

Lapasissa keskeinen ajatus on lämpö, siksi tein yksinkertaisen kuvion kolmella langalla uskoen useamman langan lämmittävän enemmän. Lisäksi materiaalina on suomenlampaan helposti huopuva, lämmittävä ja pehmeä lanka. 

Nyt on tarkoitus tehdä lumipalloja lapaset kädessä toivoen, että lapasten pinta hiukan huopuu kostuessaan ja sitten saan pinnasta lämpöä pitävän ja hiukan vettä hylkivän. Tämähän oli keskiajan villavaatteiden kotitekoinen ”gore tex”-käsittely. Uskon sen toimivan juuri suomenlampaan helposti huopuvassa langassa.


Tein lapaset suoraan tiloilta ostetuista langoista: 

  • Musta lanka on Miehikkälässä sijaitsevan Seppälän Lammastilan mustista lampaista luonnonvärisenä. 
  • Kasvivärjätyistä kullankeltainen on lanka, jonka värjäsin viime syksynä syksyn lehdistä. Tarkemmat tiedot värjäysprosessista löytyy aiemmasta postauksesta
  • Tämän itsevärjätyn valkoinen lanka, sekä tuo kasvivärjättynä ostettu toinen kuviolanka (jonka värjäyskasvia en muista, enkä löytänyt langan vyötettä) on ostettu Koivukorven tilalta Haminasta
Lämpimät lapaset yksinkertaisella kuviolla.


Lapasille ei tänä vuonna enää ole niin paljon käyttöä, mutta  ensi talvena ne ovat valmiina jo heti talven alkaessa.