Jääkranssikäpyily

 

Jääkranssi käpyilty harmaasta langasta.

Uuden vuoden käpyilystä yritin tehdä kylmää ja jäistä vuodenajan mukaan, mutta vaikka lopputulos on täysin harmaa ja helmet kimaltavat, niin kamera valehtelee taas värin pehmeämmäksi. Valokuvaus on vaativa laji.

Jääseppele

Seppeleen pohjana on korurengas ja lankana polyesteri. Lanka on hyvälaatuista  kirjontalankaa ja toimii hyvin käpyilyssä, mutta laitoin ohuen langan kaksinkertaisena., jotta työskentely oli helpompaa ja sain seppeleen halkaisijaksi 3 cm. pienet vaaleat helmet ovat särmikästä lasia.

Kaksi polyesterilankaa yhdessä; harmaa ja valkoinen

Olen aiemmin käpyillyt näistä langoista perhosensiipikorut, silloin yhdistin sinisen ja harmaan langan kaksinkertaisenaa työskentelyyn.. Langoissa on hiukan hohtava ominaisuus. Lankaa on kuuden rullan pakkauksessa vielä paljon jäljellä, joten näistä voisi miettiä jotain suurempaa. Värivalikoimassa on vaaleanpunainen, vaaleankeltainen, vaaleanvihreä, vaaleansininen, harmaa ja valkoinen, joten haasteita löytyy omasta kaapista.

Hyvää Uutta Vuotta 2025!

Jouluenkeli

 

Pohjoisen joulussa käpypitsienkeli on taivaalla lumihiutaleen kanssa.

Rauhallisen joulun toivotus käpypitsienkelin myötä!

Usvaisen jouluaaton postauksessa on lumihiutale. Meillä on lunta maassa, vaikka tällä hetkellä sää onkin kostea, niin pieni pakkanen on luvassa jo illalla ja yöllä, kenties lumihiutaleetkin ovat mahdollisia. 

Kirjahyllyssä on ollut pölyttymässä enkelikirja jo pitkään. En ole koskaan osannut valita enkeliä käpyiltäväkseni. Nyt päätin vihdoin tehdä valinnan ja käpyillä enkelin. Valinta osui kolmeen enkeliin; valitsin mielestäni kauniin pään, halusin enkelin kantavan kelloa ja kolmannelta enkeliltä otin puvun ja siivet. Siivistä halusin sirommat käypyilemällä ohjeesta poiketen renkaita, voi olla että tämä viimeinen sovellus oli huono valinta. 

Enkeli valmistui, luin kirjaa huolella ja voin todeta käpyilleeni kirjan ohjeista. Mietin uskaltaisinko käydä omistamani  kirjat läpi ja katsoa löytyykö vielä käyttämättömiä ohjekirjoja. Käpyilemättömistä kirjoista  voisin jopa saada haasteen ensi vuodelle. Olenkohan ainoa käsityöläinen joka on hankkinut ohjeita hetken mielenjohteessa ja innostus onkin laantunut ennenkuin kirja on ehtinyt kotiin asti?

Enkelikäpyilykirja

Käpypitsiporo

 

'

Käpypitsiporo puisella pöydällä

Jouluteemoissa liikuskellessa tuli mieleen poro. En ole juuri eläimiä käpyillyt ja muutenkin olen kokenut hahmot vaikeaksi teemaksi. En tiedä ketään, jolle eläinhahmot ovat helppoja. Kerro, jos eläinkuvat on vahvuutesi. 

Nyt kuitenkin rohkaistuin käpyilemään ääriviivoilla poron. Aloitin takimmaisesta jalasta ja mietin muodot ja solmuluvut työn edetessä. Lopputulos kyllä muistuttaa poroa, tai jotain muuta märehtijää. Olen siis tyytyväinen aikaansaannokseeni. Ohjetta en kirjannut muistiin.

Sarvet koin haastavaksi vaiheeksi työtä, mutta sitten päädyin yksinkertaiseen malliin ja toisesta sarvesta vielä unohdin tuon alemman ulokkeen, mutta ehkä tässä on yksilöiden välistä vaihtelua ja tämäkin poro saa olla oma yksilöllinen itsensä.

Koska poro on hauras, enkä täyttänyt vartaloa käpypitsillä edes osaksi kovetin työn lopulta liima-vesi-seoksella, jonka jälkeen muoto säilyy myös siirrellessä. Paras kai olisi kiinnittää kuvio taustaan, mutta nyt kovetettuna toimii näinkin. Lankana oli Lizbeth 20 ja pituus hännästä kuonoon on 14 cm.

Käpypitsikellot juuttirusettinauhassa

Joulukellokäpyily

Itsenäisyyspäivä katkaisi joulukäpyilyt, mutta nyt on aika palata ajankohtaiseen teemaan.

Valitsin joulukellot adventin ajan koristeeksi. Joulun kelloissa kaikuu ilon ääni ja joulujuhla. Kellojen kaiku pysäyttää juhlatunnelmaan ja joulurauhaan. Joulua odotellessa käpyilin kellot tavallisuudesta poikkeavin värein; punaruskealla ja Wedgewood sinisellä.

Joulukello

Kellon ohjeeksi valitsin Jennifer Williamsin joulukellon ja langaksi Lizbeth 40. Jouluiseksi rusetiksi ja ripustuslangaksi vaitsin ohuen juuttinarun. Valitsemallani langalla kellolle tuli korkeutta 4 cm. Kellon kieleksi laitoin korupiikin ja helmen, joka ei juurikaan valitettavasti kuvassa näy. Kellot käpyilin lopulta ihan perinteisesti yksi kerros kerrallaan. Päättelin siis langan jokaisen kerroksen jälkeen. Lopuksi kovetin kellot vesi-liimaseoksella, koska halusin kestävän kovetuksen.

Itsenäisyyspäivän käpypitsikoru

 

Itsenäisyyspäivän käpypitsiriipus

Ensi perjantaina juhlitaan Suomen 107 itsenäisyyspäivää sinivalkoisia kynttilöitä polttamalla ja muistelemalla itsenäisyyden alkua Venäjän valtakauden jälkeen. Sota ja varautuminen ovat olleet otsikoissa säännöllisin väliajoin, mutta 6.12. juhlitaan itsenäisyyttä edelleen vapaassa maassa kiitollisina yli sata vuotta kestäneestä itsenäisyyden ajasta.

Lippusydän

Käpyilin itsenäisyyspäiväkorun suomenlipun väreissä; sinisellä ja valkoisella sydämen muotoiseksi riipukseksi. Suomen lippu on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Lipun värit tulevat luonnosta; sinisistä järvistä ja valkeista pilvistä sekä valkoisesta lumesta ja sinisestä taivaasta. Melko yleispätevä väritys joka sopii niin kesään kuin talveen ja aina kuvaa meidän maiseman peruselementtejä.

Riipuksen pohjana on korukuviosydän ja lankana Lizbeth 40. Jostain syystä käpyilin valkoiset renkaat yhtä kaksoissolmua suuremmiksi kuin siniset. Nyt jos käypyilisin toisen sydämen, niin kaikki renkaat olisivat samankokoisia. Sydämen korkeus on 3 cm.

Joulukranssien käpyilyä

 

Pieniä käpypitsikransseja jouluksi

Viikko kerrallaan kuljetaan kohti joulua ja käpyilyaiheet pyörivät teeman ympärillä. Viime viikon joulukoristeet saivat jatkoa pienissä kransseissa, jotka käpyilin Lizbeth 40 joulunvihreästä ja rusetiksi laitoin metallinhohtoisen kultalangan vahvuudeltaan 20. Pienet lasihelmet ovat mukana yhdistämässä kultarusettia kokonaisuuteen. 

Suuri rusetti suhteessa kranssiin pehmentää vaikutelmaa. Ohjelinkkiä ei ole, solmuluvut vaihtelevat vihreässä kranssissakin keskittymisen mukaan ja rusetissa onkin sitten enemmän solmuja kuin vihreissä renkaissa.

Kranssin halkaisija on 3 cm, joten nämä sopivat joko kortteihin tai koruihin. Muuta käyttöä en oikein keksi. Katson tilannetta, kun saan kranssit käsiteltyä decoupage-lakalla.

Joulukoristeiden käpyily jatkuu

 

Käpypitsikorvakorut ja kuusenkoristeita.

Tänä vuonna ajoitin renkaan vaihdon oikein, talvi ei päässyt yllättämään. Ajelin torstaina kotiin vielä vesisateessa, perjantaina vaihdoin talvirenkaat autoon ja sen jälkeen iltapäivällä jo satoikin lunta. Ajoitus on usein haastavaa. Valkoinen sade on ikkunan takana edelleen, vaikka taitaa olla vähän märkää lunta eli räntää. Pohjoisempana hallaa ja pientä pakkasta on kai ollut jo pidempään.

Jatkoin edelleen joulukoristeiden parissa ja vanhoissa malleissa. Jouluun sopivat vanhat kuviot, onhan kyseessä niin vanhalla teemalla juhlittava juhla. Käpyilin kasan kuusenkoristeita, joita ehkä vielä vähän tulen viimeistelemään.

Korut ja koristeet

Jatkoin antiikkikirjaston selailua ja valitsin tällä kerralla Isabella Beetonin kokoamasta kirjasta pienen timantin nro 59. Korvakoruihin jouduin jonkin verran muuttamaan solmulukuja tehdäkseni helmille tilaa.

Koristeisiin käytin Lizbethin kullanväristä metallilankaa sekä punaista heräteostoslankaa. Ostin Wetterhoffilta kerän joulunpunaista lankaa, joka oli jonkunlaista neulosta. Tein solmut langanpäihin aina kun katkaisin langan, ettei lanka lähtenyt purkautumaan. Sulattaminen ei toiminut, materiaalina on metallinen polyesteri ja polyamidi. Lanka on joustavaa ja koristeessa on huomattava kovetuksen tarve. 

Punainen heräteostoslanka.

Käsittelin Lizbeth langat tekstiilidecoupagelakalla kuten yleensä. Tähän punaiseen koristeeseen tein liima-vesikovetuksen, jonka joudun vielä toistamaan vähän tuhdimmalla liimaseoksella, Lopputuloksena totean, että ei ollut käpyilylanka, kokeilin.

Joulun käpypitsisydämiä

 

Käpypitsisydämiä joulun väreissä.

Vaikka on vasta lokakuu, niin minulla on jo joulukoristekausi hyvässä vauhdissa. Olen käpyillyt koristeeksi joulukuuseen valkoisia lumihiutaleita. Nyt valitsin jouluiset vihreän ja punaisen värit, lisäksi otin mukaan sadonkorjuukullan, kun ei Lizbeth 40 kokoelmassani parempaa kultaa ollut. 

Sydämet

Selailin antiikkikirjaston käpypitsikirjoja ja avasin Priscillan käpyilykirjan numero 3 vuodelta 1924. Kirjan sivun 10 figuuri 36 on pieni sievä sydän, joka houkutteli kokeilemaan erilaisia väriyhdistelmiä. Tein kahdeksan sydäntä näillä väreillä. Värien kirjoa voisi vielä lisätä ja kokonaan vihreä sydän vielä puuttuvat näistäkin. 

Jokainen sydän on erinäköinen. Väriyhdistelmissä on pari suosikkia, joita tekisin mielelläni lisää. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja oma käsitys kauneudesta, siksi jätän kertomatta mitkä kolme väritystä ovat minulle mieluisimpia. Voit siis katsoa kuvaa ilman minun ohjaavia kommenttejani.

Lumikuusi villasta ja käpypitsistä

 

Käpypitsikuusi ja villalumi

Jouluun on aikaa ja olen yleensä odottanut pitkälle marraskuuhun jouluvalmistelujen ja koristeiden kanssa, mutta nyt lumihiutaleet ovat vieneet ajatukset joulukoristeisiin. Törmäsin internetin syövereissä tähän pieneen kuuseen, joka oli niin sievä, etten voinut olla käpyilemättä. Aina ei voi suunnitella etukäteen kaikkea.

Kuusi

Aloitin kuusen kiltisti Edith Roesti-Holensteinin ohjeen mukaan. ja käpyilin pitsiosuuden valmiiksi. Kun tuli virkkauskerroksen vuoro, mietin voisiko sen vaihtaa villalankaan.

käpypitsiosuus valmiina

Villalankalumi oli ehkä hyvä ajatus, mutta valitsin väärän langan. Tiukkakierteinen lanka olisi ollut siisti ja helppo kiinnittää. Otin kuitenkin löyhäkierteisen kaksisäikeisen hahtuvalangan. Laitoin alimpaan kerrokseen hahtuvalangan kokonaisena , mutta ylempiin kerroksiin pujotin hahtuvalangasta vain yhden säikeen. Pujotin langan seuraten virkkausohjetta.

Villalanka reunustaa oksia.

Pörröisenä hahtuvalanka peittää pitsiä enemmän kuin tiukempikierteinen lanka olisi peittänyt. Valinta langan suhteen on kuitenkin tehty ja nyt minulla on pörröluminen pieni 5,5 cm pituinen roikkuva joulukuusi, jonka latvassa on tähden sijasta kukka, koska tarvikelaatikossani ei sattunut olemaan sopivaa tähteä. Joulukoristekausi on siis aloitettu.

Jouluenkeli käpypitsikoristein

 

Joulun 2023 käpypitsienkeli

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan. Jouluaatto on luminen pakkaspäivä, puiden oksat ovat lumihuurteiset; oikea joulukorttimaisema, 

Jouluenkelin kanssa toivotan Hyvää ja Rauhallista Joulua !

ENKELI

Enkelin materiaalit

• enkelin sisällä on puurunko, jossa pää on kiinni
• helma on luonnonvalkoista paperia
• hiukset on tehty suomenlampaan villan tapuleista
• kädet on kierretty paksummasta pellavalangasta
• käpyilylankana on Dmc Perle

Valmistus

Enkeliin ei ole mallia, mittasin työn aikana tarvittavaa pitsin kokoa ja sovitin tarpeen renkaan kokoon, eli enkeli on käpyilty käsivaraisesti. En myöskään kirjoittanut muistiin mittoja tai solmumääriä, joten enkeli on uniikki. Yhden sukkulan tekniikalla pitsi on kevyempi ja tuo mielestäni vanhaa tunnelmaa.

Sädekehän reunan käpyilin tasaiseksi, kaikki renkaat keskustan suuntaan, mutta kovettaessani päätin muuttaa mallia ja kääntää irralliset renkaat ylöspäin, jolloin kehästä tuli suurempi ja minun silmiin sädehtivämpi. Joskus suunnitelma muuttuu siis vielä viimeistelyvaiheessa.

Viimeistelyssä käytin

• helmassa Decoupage Fabric - lakkaa, 
• kauluksen jätin käsittelemättä, jotta laskeutuisi paremmin. 
• Sädekehään käytin liima-vesisekoitetta, jotta pysyy muodossaan ja paikallaan. Käytin liimaa liian varovasti, ehkä lisään vielä kovetusta
• hiukset liimasin puiseen päähän, painoin vähän liikaa ja kampaus vähän latistui alkuperäiseen ajatukseen verrattuna.

Puistokadun varrella asuessa luonto on aina lähellä ja kaunis talvellakin.

Muutama luminen otos kävelylenkin varrelta jouluaattona.

käpyilty tuikkukynttilän koriste

 

Meneillään on pimein vuodenaika, aamulla saa nukkua tosi pitkään jos aikoo herätä auringon nousun aikaan. Siksi varmaan vielä kynttilät kiehtovat. 

Yhdistin nyt kahden aiemman viikon teemat ja käpyilin toisen kynttiläkoristeen käpykoristeen tekniikalla. Kultalanka on sama, mutta nyt valmiin mallin puuttuessa mittasin ensimmäisen rengaskerroksen pituutta kynttilän ympärysmittaan ja sain sopivamman kokoisen koristeen.

On nämä kynttilät nyt sopivat samaan asetelmaan, koska molemmat ovat kultalankaa ja sopivat siten yhteen. Jos eivät ole ihan täydellisiä, niin kynttilänvalo silottaa pienet virheet.

Joulukynttiläkäpyily

 

Kynttiläkäpypitsi kultalangasta joulu-teemalla.

Talvi jatkuu kylmänä ja lumisena. Joulu lähenee, joten käytin junamatkani joululahjasukkien neulomiseen käpyilyn sijasta. Sukat on vielä päättelemättä ja kuvaamatta, joten en liitä kuvaa vielä tähän postaukseen.

Olen joskus ennenkin tehnyt kynttiläpitsiä tuikkukynttilään - silloin villasta. Villa oli väljä. Nyt otin oikein ohjeen ja tein Lizbeth 20 langalla ohjeen mukaan. Tämänkertainen virheeni oli kultalanka, joka on paksuhko ja vähän jäykkä, joten lopputulos oli taas liian suuri. Paikkasin tilannetta laittamalla rusetin punaisella langalla. Joskus vielä onnistun. Katsoin ohjeen kuvaa ja mietin, että minun tuikkukynttiläni ei taida olla ihan samanlainen kuin ohjeessa. Luulen, että kunhan vain jaksan yrittää, niin vielä tulee vuosi kun teen tuikkukynttilään sopivan kokoisia käpypitsejä

Pitsikäpy-käpypitsi

 

Käpyharjoitus

Ulkona on lunta ja oikea talvi, mietin, pitäisikö kuvata joulumaisemia nyt, ihan siltä varalta, että lumi sulaa jouluksi pois. Ehkä täytyy luottaa pakkaspäiviin, kun ilmatieteen laitoskin lupaa valkeaa joulua.

Päätin kokeilla männynkävyn käpyilemistä, kun löysin netistä sopivan ohjeen.  Varasin kaksi eri lankaa ja ajattelin kahta käpyä, mutta ohje olikin yllättävän hidas koostuessaan osista, joita liiteltiin yhteen.

'Käpy oli sisältä ontto ja laitoin villaa täytteeksi (kotimaista Texcel-lampaan villaa, joka ei vanutu) Luulen, että tulin laittaneeksi vähän liikaa, koska kävyn suomut asettuvat pinnalle vähän pingottuneesti. Jos teen vielä toisen kävyn, niin villamäärä on sitten pienempi.

Käpy sopii kokonsa puolesta hyvin vanhojen lasikäpyjen joukkoon koristeeksi. Lanka on Aidaa ja kävyn pituus 5,5 cm. Ohje löytyy Anastasialta YouTubesta sivustolta Hobby Point. Työvälineenä tylsytetty nukkeneula.

Lasikäpyjä ja lankakäpy.

Jouluisia käpypitsikukkia ja olkia

 

Käpypitsiyhdistyksen joulukoriste

Liinan käpyilyyn tuli tauko, kun uppouduin viikoksi joulutunnelmaan.  Tämä pieni joulukoriste oljesta ja käpypitsistä on Käpypitsiyhdistyksen jäsenohje. Yhdistyksen jäsenyyteen kuuluu 4 käpypitsohjetta vuodessa. Tämä jäsenohje on tämän vuoden viimeinen ja teemana joulu.

Himmelikoriste

Olki kuuluu suomalaiseen jouluun. Olen odottanut vuosia sitä joulua, jonka alla on rauhallista aikaa tehdä suuri sokkelohimmeli. Joskus kauan sitten tein mummolle sokkelohimmelin, johon tuli n.3500 oljen pätkää. Himmeli saa vielä odottaa, sitä ennen tämä pieni olkikoriste saa kantaa jouluperinnettä.

Käpypitsihimmelistä tein vielä samalla kuviolla kaksi versiota; kolmikulmaisen ja kuusikulmaisen.

Himmelikoristeessa väreihin sointuvia helmiä.

Katsellessani himmelikuvioita mietin sopisiko kukan keskelle helmi. Ehkä teen vielä sellaisen version. Helmi olisi varmaan hyvä olla sama kuin jo nyt koristeessa olevat helmet, jotta koristeessa säilyisi rauhallinen perinteinen tunnelma.

Sukat

Kuluneella viikolla matkustin pitkän matkan junalla ja tietysti otin käsityön mukaan. Nyt halusin jotain tasaista ja selkeää, joten vaihdoin pitsin neulepuikkoihin. Kaksi kerää joulunpunaista lankaa on jo jonkun aikaa odottanut sukkien neulomista. 

Lanka on Wetterhoffin Wanja, jota mainostetaan tiukkakierteisenä sukkalankana. Langan mukana oli ohje kantapäättömiin sukkiin. On mielenkiintoista nähdä kuinka kauan sukat kestävät, sillä tuo 100% villa ei lupaa kestävyyttä, enkä oikein jaksa luottaa tuohon todella tiukkaan kierteeseen, lisäksi tuo sukka ilman kantapäätä epäilyttää. Kestävyyttä langalle kuitenkin luvataan ja neuloin sukat ohjeen mukaan.

Wetterhoffin tiukkakierteinen villasukkalanka

Sukkakuva on vähän jännittävästä kuvakulmasta. Puin sukat jalkaan ja kumarruin ottamaan valokuvan. Toivottavasti sukista ja niiden spiraalikuvioista saa kuitenkin riittävästi selvää, eikä mattokaan ole liian kirjava.

Villasukat valmiina

Joulurauhaa!

 

Pieniä käpypitsejä kukkaruukussa

.

Saatiin sittenkin talvinen luminen perinteinen joulu. Jouluvalmistelut ovat laittaneet käsityöt tauolle, ainakin melkein; tyttäreni toivoi joululahjaksi villasukkia ja  neulominen jäi jouluviikolle, joten käpypitsi väistyi sukkien tieltä. Sukat menivät niin sujuvasti pakettiin, etten edes kuvaa huomannut ottaa.

Nyt nautitaan arjen katkaisseesta lomakaudesta, joulutunnelmasta ja jouluherkuista.

Rentouttavaa joulunaikaa toivotellen 

Marja

Käpyilyä jouluisella havukranssiteemalla

 

Käpypitsikranssi punaisen reunusnauhan kera.

 

 

Viime viikonloppu meni markkinoilla ja nyt on tarkoitus palata pitsisukkuloiden pariin. Lunta on tupruttanut jo useiden päivien ajan ja maisema on nyt oikeasti luminen ja talvinen. Kävin tänään kävelylenkillä ja yritin kävellä huolellisesti, siitä huolimatta liukastuin ylittäessäni risteystä. Lumi kerros jäisen tien päällä tuo liikkumiseen omaa haastetta.

Etsin jouluista pitsikuviota netistä ja teeman mukaiset pitsit tuntuivat kaikki keskenään lähes samanlaisilta tai vähintäänkin sellaisilta, että olen ne joskus tehnyt. Uuden mallin etsiminen ei ollut helppoa, mutta onnistui kuitenkin. Valitsin mielenkiintoisen seppeleen  käpyilijältä nimimerkillä Lillian TatLace.

Seppeleen Voisi tehdä niin monella eri värillä ja erilaisilla helmillä. Olen varma, että tätä mallia ei voi värittää niin, että sen sirous kärsisi. Minusta malli on todella hyvin suunniteltu ja tasapainoinen, se on yhtä kaunis sekä kirkkaissa väreissä, että hillitympänä versiona.

Kranssi eli seppele

Lanka on Lizbeth 40 ja helmet metallisia pieniä siemenhelmiä. Halusin kokeilla punaista leveämpää nauhaa krannsin reunalle ja otin lopulta Anchor Frecciaa paksumpana lankana mukaan viimeiseen kerrokseen. Muistelin, että minulla olisi ollut punaista silkkilankaa. mutta en löytänyt ja  nyt sitten ihan puuvilla sai kelvata

Ohje löytyy siis YouTubesta kaksiosaisena videona ensimmäinen linkki. Nimimerkillä Lillian tat lace on usein hentoja ja herkkiä pitsejä; minusta kanava on seuraamisen arvoinen, koska ajoittain sieltä löytää aarteita. Ohjeen ensimmäisen kerran jälkeen pitsi on jo valmis, minun versioni oli silloin todella hento ja kaunis, harmi etten kuvannut ennen kuin tein reunuksen.

Ohjeen toisessa osassa on kierteisen reunuksen tekeminen, jonka liitän toisena linkkinä. Rusetin ohje taitaa myöa löytyä erillisenä videona, mutta tein omaan työhöni rusetin punaisen kuvion alkuun ja loppuun käpyillyistä nauhoista, mistä johtuen rusetti tuli nyt ihan seppeleen yläreunaan. 

Minun seppeleeni on havunvihreä ja kirkkaat helmet kimaltavat sopivassa valossa. Nyt ei ole aikaa tehdä vaaleampaa versiota tästä, mutta haaste olisi mielenkiintoinen. Ehkä sitten ensi jouluna. Kuvan taustan vaihtaminen muutti seppeleen ilmettä kovin toisenlaiseksi.

Käpypitsikranssi mustalla pohjalla.

Seppeleen halkaisija on7 cm. paikkaa seppeleelle ei vielä ole, mutta uskon, että jouluun mennessä vielä löydän sille paikan koristeiden joukossa.

 

Joulumarkkinoilla käpypitsiä, villaa ja kierrätyslasikoruja

 

'

Luonnonvärejä ja kasvivärejä alkuperäisrodun villassa

 Olen pitänyt pientä taukoa käpypitsistä ja valmistanut joulumarkkinoille suomenlammastuotteita myyntiin pääasiassa neulomalla. Koronatauon jälkeen odotettiin jo vilkkaampia markkinoita.

 Minulle ja tyttärelleni Taideruukin markkinat olivat ensimmäiset, koska aloitettiin markkinaharrastus vasta tänä vuonna. Pöydän täyttämisessä oli haastetta, kun osallistumispäätös tehtiin vasta syksyllä. Jatkossa suunnittelu vuositasolla on helpompaa, eikä ehkä tule niin kiirettä.

 

Markkinat

Myyntialue suhteessa myyntipaikan hintaan oli kallein markkinoista, joihin olemme osallistuneet, käviämäärä ei kuitenkaan ollut samassa suhteessa suurempi aiempiin verrattuna ja jatkossa mietitäänkin myös muita joulumarkkinavaihtoehtoja. Myynti toki ylitti myyntipaikan hinnan ja tulojakin tuli, tosin sen näen vasta kun saan yhteenvedon maksupäätteestä.

Tyttärelläni ja minulla on yhteinen markkinaharrastus vaikka tehdäänkin käsitöitä eri tekniikoilla. On mukavaa osallistua ja nauttia markkinatunnelmasta vaikka aika onkin haastava koronan jälkeen sekä yleisen taloustilanteen, että asiakkaiden maksukyvyn suhteen. Tavattiin joulupukki ja virittäydyttiin joulunajan tunnelmaan.

 

Käpypitsiä, villaa, kierrätyslasia ja korukiviä markkinoilla.

 

 

 

Pieni käpypitsikoru jouluksi

 

Pieni joulukäpyily riipuksessa

 

Ohut valkoinen lumipeite tuo vihdoin valoa kaamokseen. Päivät ovat tuntuneet niin pimeiltä, kun lyhyt valoisa aika menee ohi työpäivän aikana ja vapaa-aika vietetään auringon laskettua pimeässä. Toivottavasti myös jouluna on edes jonkin verran lunta, yksi lämmin päivä voi sulattaa lumet hetkessä pois.

Siirryin tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin joulukoristeisiin tekemällä lankaennkeleitä viime viikolla. Jatkan nyt samaa teemaa pienellä käpypitsikranssikorulla.

Kranssiriipus

käpyilin Lizbeth 40, joulun väreillä pienen riipuksen. Halkaisija jäi alle 3 cm, jolloin pienen pieni kristallihelmi kukan keskellä näyttää kovin suurelta. Laitoin käpypitsikranssiin teräksisen riipusketjun. Kiinnityslenkkiin ei ollut käytettävissä samaa materiaalia ja lenkki onkin korutarvike askartelukaupasta.
 

Riipukselle tein sopivat korvakorut korusetiksi, vaikka voi olla, että nämä eivät sovi niin korukokonaisuudeksi vaan paremminkin erillisiksi koruiksi. 

 

 

Korvakorut täydentämässä käpypitsikorusettiä

 

Käpypitsilankaenkeli

 

Kauden ensimmäiset käpypitsijoulukoristeet

Käpyptisilumihiutaleet ovat nyt tauolla, nyt on oikeiden lumihiutaleiden vuoro. Ensilumi satoi ja ehdin jo ajamaan pimeällä tiellä lumisateessa. Se oli jännittävää, minultahan jäi viime talven lumisateet väliin, kun en voinut ajaa autolla leikkauksen takia.

Toinen jännittävä ajomatka oli navigaattorin varassa, iltapimeällä, vieraalla tiellä Läntisessä Suomessa. Meillä täällä Kaakkoissuomessa on hirviä ja niitä osaan varoa, valkohäntäpeura on minulle tuntemattomampi eläin, joita tapasin useita pimeällä tuntemattomalla taipaleella. Luulen että ajomatkalla oli enkeleillä töitä.

Tämän viikon käsityö on enkeli, jonka siivet ovat virkkauslankaa. Villalangat sekä villalatapulihiukset ovat alkuperäisrodun; suomenlampaan kantakirjassa olevien lampaiden villaa. Olen ostanut villan suoraan lampureilta, joten olen samalla tukenut harvinaisen rodun säilytystä.

Enkeli

Enkeli sai alkunsa, kun katselin enkelinsiiven käpypitsiohjetta, jota en ole aiemmin vielä tehnyt. Siipi oli pieni, jopa virkkauslangasta, joten lisäsin jokaiseen kaareen ja renkaaseen neljäsosan kaksoissolmuja lisää. Nyt siivet ovat edelleen pienet, mutta mielestäni sopivat tälle pienelle lankaenkelille.

Enkelin kokoon vaikuttivat siivet, sekä puhelinkotelon koko. Kiersin langat puhelimen kotelon ympärille, mikä määräsi mekon pituuden. Ajattelin, että näitä enkeleitä voisi ripustaa lumihiutaleiden sekaan joulukuuseen.

Villatapulihiukset.

Lumiukkokäpyily

 

 

Luuta harjakset maata kohti, lakaisu kesken.

 

 Jatkoin käpyilyä edelleen lumi ja talvitunnelmissa. Ohje on vaihteeksi kirjasta, eikä internetistä haettu. Huomasin, että lähes kaikki lankakeräni ovat Lizbeth 40 - vahvuutta. Ihmettelin, mitä tapahtui niille 20 numeron langoille, joita tilasin vahingossa toissa vuonna. Taitaa olla aika tehdä lankainventaario. Käpyilin siis lumiukonkin 40 numeroisesta langasta, vaikka aluksi ajattelinkin paksumpaa lankaa.

Minun lapsuudessani tehtiin lumiukkoja useita talvessa, se oli normaalia lasten talvileikkiä. Nyt lumiukkoja ei ole enää jokaisen talon pihalla. Googlekin tietää lumiukosta lähinnä sen, että se on Raymond Briggsin tarinaan ja Howard Blaken musiikkiin perustuva animaatioelokuva. Lapsillekin oikea lumiukko taitaa olla jo enemmän piirretty kuin lumesta muotoiltu hahmo.

Puolustukseksi lapsille todettakoon, että viime viikkoina on ollut pääasiassa pakkaslunta ja lumiukkoon tarvittava nuoskalumi on ollut harvinaisempaa. Jäin kyllä miettimään onko muita lapsuuden arkisia elementtejä, jotka ovat muuttuneet vuosien saatossa ensisijaisesti sähköiseen muotoon.

 

Lumiukko

Ohjeen lumiukkoon otin Inga Madsenin kirjasta ”Tatting Fairy Tales”- kirjasta. 

Täytyy myöntää, että luuta oli haastava, eikä ehkä vastaa täysin ohjeen solmulukua. Myös hatun muutin kotoisemmaksi. Ohjeessa oli silinterihattu, mutta siltä osin sopeutin lumikukon kulttuuriin. En ole Suomessa nähnyt koskaan lumiukolla silinterihattua. 

Silmät, suu, nenä ja napit ovat pieniä kristalleja, joita on joskus jäänyt jäljelle aiemmista töistä.

Lumiukon korkeudeksi tuli n.11 cm. Kun otin kuvaa pellavaliinan päällä, niin luudan harjakset osoittivat alaspäin, toisin kuin ohjeen asettelussa, jossa luuta on lumiukon kainalossa harjakset ylöspäin. En osaa sanoa kumpi näistä asetteluista on oikein. Ehkä asettelu voi vaihdella ja virallisesti oikeaa vastausta ei ole olemassa.

Luuta kainalossa, lakaisu valmis.

Käpyily

Aloitan käpyilyn valmiista malleista, mutta toivon siirtyväni tänä vuonna tekemään enemmän omia malleja. Tietysti voi käydä niin, että löydän taas somen syöväreistä ja kirjoista niin paljon tekemättömiä kivoja malleja, etten malta keskittyä omien mallien suunnitteluun.

Minulla on tunnisteissa vain lumihiutaleet ja joulu, johon talvityöt jakautuvat. Ehkä olisi voinut lisätä tunnisteen ”talvi”. Olen ajatellut, että tunnisteita ei voi olla loputtomasti, jolloin lopulta on vaikea löytää yhtään mitään. On olemassa niin monta erilaista tapaa ajatella ja luokitella asioita teemoihin, joten yritän pitää asiat yksinkertaisempina ja erehtymisen mahdollisuudet pienenä.