sunnuntai 15. maaliskuuta 2026

Frivoliteettilintutaulu

 

Frivoliteettilintukokoelma kehyksessä


Olen viime aikoina tehnyt niin paljon pieniä yksinkertaisia ja helposti hukkaan joutuvia lintuja. Kokoelman hallitsemiseksi päätin laittaa linnut taulukehykseen lasiin taakse. Huomaan, että kuvassa lasin heijastus näkyy jonkin verran. En kuitenkaan lähtenyt ottamaan uutta kuvaa, vaan päätin, että tämä saa kelvata.

Lisäsin tauluun vielä kaksi joutsenta, joihin löysin ohjeen Jon Yusoffin blogista TAT-A-RENDA. Joutsenet ovat pieniä ja ajattelinkin, että voisin siirtää ne kaislojen yläpuolelle, jolloin tulisi vaikutelma etäisyydestä, eikä pieni koko niin haittaisi. Huomaan myös, että taustalla olevaa puuvillakangasta täytyy silittää paremmin, joten voin muokata samalla kokonaisuutta. Lisäksi tauluun mahtuu vielä vesilintuja ja ranta-aiheita, mikäli sopivia tulee vastaan kirjoista tai internetistä.

Täällä on vesissä on vielä vähän jäätä, eikä lumikaan ole sulanut täysin pois, näin kuitenkin keskiviikkona kaksi rohkeaa joutsenta palaamassa muuttomatkaltaan. Toivottavasti kiristyvä pakkanen ei enää yllätä ja linnut pärjäävät viileässä keväässä.


sunnuntai 8. maaliskuuta 2026

Lintukäpyilyjä

 

Pieniä lintuja rantavedessä


Lintuteema oli hetken tauolla, mutta nyt jatkoin ranta-aiheella. Jäät alkavat vasta sulaa ja lintuja näkyy vain harvoin rantakivillä tai vedessä, mutta kevät etenee. Kuvan lintuteema sai innoituksensa Lindsay Rogersin kirjasta Tatting Collage, jossa oli myös ohje osmankäämiin ja pieniin lintuihin. 


sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

Frivoliteettipitsikaulus

 

Yksivärinen pitsikaulus kirjavalla kankaalla.


Viime viikolla aloitettu pitsikaulus valmistui. Otin kuvan kirjavalla kankaalla, koska halusin kuvitella kauluksen värikkään mekon tai puseron kanssa. Kauluksesta tuli pyöreä ja muoto säilyi hyvänä vaikka tein muutaman ylimääräisen kuvion, jolloin kaulusta voi käyttää suuremman pääntien kanssa. 

En ajatellut ommella tätä kaulusta kiinni vaatteeseen, siksi kiinnitin siihen pienen magneettilukon. Nyt voin käyttää kaulusta useamman vaatteen kanssa. 

Testasin kakaulusta tänään kädentaitomessuilla Helsingissä Käpypitsiyhdistyksen työpajassa. Kaulus oli hyvä, mutta liikkui ehkä liikaa. Voi olla sittenkin hyvä kiinnittää puseroon tai mekkoon. 


sunnuntai 22. helmikuuta 2026

Frivoliteettikauluksen aloitus

 

Haaveena sukkulapitsikaulus 


Talvi jatkuu edelleen kylmänä ja  käsityöt sisätiloissa tuntuvat houkuttelevilta. Aloitin käpypitsikauluksen Gun Blomqvist/Elwy Persson - ohjeen mukaan. Kuvassa tilanne tällä hetkellä; keskeneräisenä on kerros 3/4.

Kaulus on osa suomalasita käpyilyn historiaa, sillä se on yhdestä 1970-luvun loppupuolella julkaistusta  Blomqvist-Persson-kirjasta, joita julkaistiin sekä ruotsiksi, että suomennettuina. Näitä kirjoja löytyi laajasti kirjastoista ainankin 1980- ja 1990-luvuilla. Pitsikaulus on mustakantisesta kirjasta: "Frivoliteter". 

En muista, että olisin tätä ohjetta tehnyt aiemmin, vaikka varmasti lähes kaikki kirjastosta saatavat mallit olen aikoinani lainannut. Ennen internettiä valmiiden mallien saatavuus oli hyvin heikko, mikä lisäsi omien luovien mallien kehittelyä. Nyt kuitenkin on tarkoitus edetä valmiin ohjeen mukaan ja saada aikaan tasapainoinen ja kaunis kaulus.


lauantai 14. helmikuuta 2026

Hyvää Ystävänpäivää!



Ystävänpäivän sukkulapitsisydämet


Ystävänpäivä osui lauantaille, joten aikaistin postaustani, koska halusin sydämet ystävänpäiväksi. 

Löysin kaapistani pieniä sydänhelmiä, jotka päätin yhdistää pitsiin. Tein helmien ympärille frivoliteettisydämet helmiin sopivasta langasta ja sydämen keskelle jätin helmelle pyöreän aukon. Sydämistä tuli siroja ja mielestäni riipuksiksi sopivia. Pikkusydän kiiltävine kuvioineen kimaltelee kivasti suuren sydämen keskellä. 

Näiden sydänten myötä toivotan sinulle Hyvää Ystävänpäivää !

 

sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Frivoliteettilinnut

 

Pitsilintuja taivaalla.


Pitkän pakkaskauden aikana linnut eivät lentele eivätkä liitele turhaan. Olen huomannut, että paikallislinnut viihtyvät puiden latvoissa lähellä aurinkoa ja muuttolintujen saapumiseen on vielä aikaa. Lentävät käpypitsilinnut eivät siis ole ihan ajankohtaisia, mutta halusin jatkaa viime viikon teemaa löydettyäni YouTubesta Nataija Gaidukin lentävät pienet pitsilinnut, jotka sopivat kauniisti samalle taivaalle kotkieni kanssa.

Lizbeth 40 langalla linnun pituus on n. 3,5 cm. Ohjeen langan numero oli 20, joten linnutkin olivat suurempia. Ohjevideon kieli on venäjä, mutta piirrokset ja solmuluvut kirjoitettuna olivat selkeästi esillä, joten luulen ohjeen seuraamisen onnistuvan ilman venäjän kielen taitoakin. Linnut ovat pieniä ja valmistuvat nopeasti, joten niistä saisi helposti suurenkin parven.


sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Käpypitsikotka

 

Liitelevät pitsikotkat



Viime viikolla katselin pöllöäni ja huomasin, että pitsikokoelmassani on hyvin vähän lintuja. Havainnon jälkeen etsiskelin lintuohjeita ja valitsin tälle viikolle Nancy Tracyn kotkan. Kotka on yksinkertainen ja nopea käpyillä ja kartuttaa lintukokoelmaani mukavasti.

Lankana linnuissa on Lizbeth 40 ja siipien kärkiväliksi muodostui n. 8 cm. Väreinä mustan lisäksi harmaa, jonka avulla kuvaan saa vaikutelmaa eri etäisyydellä lentävistä linnuista. Oikeastihan linnut ovat tasossa ja täsmälleen saman kokoiset, vain väri ja kuvakulma tuovat mustan linnun lähemmäksi.



sunnuntai 25. tammikuuta 2026

Frivoliteettipöllö

 

Pöllöt syksyoksalla

Pöllön oksalle äidin ompelemaan ristipistotauluun lennähti pieni frivoliteettipöllö. Minun pikkupöllölläni on pienet kellertävät lasihelmisilmät. Minusta keltainen silmienväri on oikeampi kuin suuren pöllön musta silmienväri. Google näytti minulle enemmän keltasilmäisiä pöllöjä kuin mustasilmäisiä pöllöjä. 

Ensimmäisellä pöllöversiollani oli myös siivet levällään, joten pöllö lensi. Nyt muutaman version jälkeen pöllö istuu oksalla ja siivet ovat vartaloa vasten piilossa. Luulen, että tämä on viimeinen versio, enkä kehittele tätä pöllöä pidemmälle.


Lähikuvaa pikkupöllöstä


sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Käpypitsiheijastin

 

Frivoliteettiheijastin

Aurinko kurkistelee toisinaan pilven takaa ja hanget heijastavat valoa. Vaikka vielä on talvi, niin kevättä kohti mennään päivä kerrallaan. Heijastimelle on yhä tarvetta, koska aurinko nousee vasta yhdeksän jälkeen ja laskee jo 15.45, joten ulkona liikkuminen tapahtuu edelleen pimeään aikaan ja ainakin liikenteessä on hyvä näkyä.

Heijastin


Yritin kovettaa heijastinta ja muotoilin sen neliön muotoon. Heijastinnauha on kovaa, eikä ime itseensä kovetusainetta, Tosin pelkäsin peittäväni heijastavaa ominaisuutta ja tein kevyen kovetuksen. En ole varma, että heijastin pysyisi neliön muotoisena, mutta silti heijastava ominaisuus on olemassa ja näkyy auton valokeilassa.

Toivon, että sydänlankana oleva puuvillainen virkkauslanka olisi kovettunut jonkin verran. Muoto ei ole pyöreän kaunis kuten tähdessä, jonka ohjeella heijastimen tein. 

Heijastinnauha on kovaa ja vähän vaikea taipumaan solmuihin, Pyöreä heijastinlankani oli liian ohut, siksi valitsin kaapista tämän nauhan kokeiltavaksi. Täytyy vielä miettiä tekniikkaa tai sitten käyttää nauhaa vain neuleessa mukana, kuten keräpakkauksen kuvassa.


Litteä heijastinnauha




sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Kaulakorusta korusetti korvakorujen avulla

 

Korvakorut kaulakorun teemaan.


Talvien pakkaskausi jatkuu edelleen ja kävin ostamassa toppahousut ulkoilua varten. Kaikista aiemmista termolegginseistä huolimatta toppahousujen lämpö on luksusta ja ihmettelen, etten ole aiempina talvina hoksannut tehdä tätä hankintaa.

Vuoden vaihteessa tein hiukan erikoisen kaulakorun, joka nyt sai jatkoa korvakoruilla. Koruissa on kaulakorun kuvio vähän suuremmalla siemenhelmimäärällä. Ajattelin, että korut ovat liian pitkät, mutta vaikka pituus on maksimi, niin näitä voi vielä käyttää, jopa yhdessä kaulakorun kanssa. 

Edelleen on ajateltava korusettiä kesäkoruina, koska korvakorut luultavasti tarttuisivat kaulahuiviini, jota nyt käytän. Kaulahuivi on angoraa ja pitsineuletta, joten on aina pientä haastetta korvakorujen kanssa. Neuloin pienen huivin pari vuotta sitten yhdestä kerästä. Huivi on juuri ja juuri riittävän suuri lämmittämään niskaa ja kaulaa. Harvassa neuleessa on varmasti ilmaa lämmittävänä eristeenä. Olen ihmetellyt angoran lämpövaikutusta.

Koru on kuvassa violetin sävyinen, viime viikon kuva on enemmän punainen. Viime viikolla kuvasin keinovalossa ja tämän viikon kuvan otin vielä vähän hämärässä luonnon valossa aamulla. Todellinen väri on jossain näiden kahden kuvan puolivälissä.