Käpypitsikukkia ja neulakintaat

 

Frivoliteettikukkia vanhoilla helmillä.

Kevät alkaa jo lämmittää, koivuihin on ilmestynyt hiirenkorvia, pieniä lelhtiä ja linnut sirkuttavat  rakentaessaan pesiään. Kevät on kaunista aikaa; juuri puhjenneissa lehdissä on vihreän kaikkia sävyjä. Kesäkuussa kaikki lehtivärierot ovat tasoittuneet tasaiseksi kesänvihreäksi. Mielestäni luonto on kauneimmillaan juuri keväällä.

Pitsikukat

Muutama vanha helmi löysi paikkansa kukissa, joita askartelin eripaksuisilla langoilla. Kukka on mielestäni vähän runsaamman näköinen, kun pienempien lehtien kiinnitys isompaan lehteen on vähän epäsymmetrinen. Käpyily on ollut viime aikoina kuitenkin sivuroolissa, kun halusin neulakintaat valmiiksi.

Neulakintaat

Kintaat pääsevät käyttöön vasta talvella, mutta halusin ne valmiiksi samantien, en oikein pidä keskeneräisistä töistä. Aloitin kintaat pitämäni neulakinnaskurssin jälkeen, kurssista kerroin aiemmassa postauksessani.  Yleensä suomalaisessa perinnekintaassa on tasainen suora kärki, mutta halusin kokeilla pyöreää kärjen aloitusta, ei varmaan ole merkittävä ero. Seuraavat kintaat haluaisin tehdä toisinpäin, eli kintaan suusta kärkeen, joka sitten tulisi kaventamalla. 

Nyt siis sain kintaat valmiiksi oman käden mallin mukaan. Peukalolla on paljon liikkumatilaa. Uskon, että kun pitkään tekee käsistöitä, niin peukalon hangan asento muuttuu peukalon liikkuessa keskimääräistä enemmän ja laajemmin. Näistä kintaista ainakin tuli käteensopivat ja mukavat.

Koristeluun käytin kasvivärjättyjä lankoja: verihelttaseitikin punaista ja nokkosen vihreää.

Kintaat koristeluineen valmiina

Kevätliinan käpyilyä

 

Lisää kerroksia frivoliteettiliinaan

Niin siinä taas kävi, että Renulekin kevätliina työnsi tieltään monta muuta hyödyllistä ja suunniteltua käsityötä.

Frivoliteettiliina jatkui samoilla linjoilla aiempien kerrosten kanssa. Viimeisen kerroksen väri on kirsikanpunainen, joka  kuvassa näyttää hieman todellista tummemmalta. Olen valinnut liinaan kesäistä vihreää  ja helmen hohtoista vaaleaa pohjaan, lehtiin ja kukkiin. Lisäksi liinassa on hedelmävärejä; sitruunan keltaista, persikan punaista, luumun siniviolettia ja nyt kirsikan punaista. 

Ajattelin tämän vuoden liinaa hedelmätarhana, mutta katsotaan mihin kokonaisuus kehittyy ja riittävätkö vihreät langan loppuun asti. Värileikkiä on vielä paljon edessä. Tavoitteenani on säilyttää harmoninen kokonaisuus loppuun asti, vaikka värejä on mukana lukumääräisesti melko paljon. 

Kevätliinan uudet kerrokset

 

Frivoliteettiliina kasvaa kesän lähestyessä.

Jatkoin Renulekin kevätliinaa kolmella kerroksella. Otin kuvan, jossa mielestäni värit näkyvät selvästi, tummalla pohjalla. Näin siinä taas kävi. Luumun väriset renkaat katosivat taustaan. Kuvaus ei aina onnistu, olkoon kuva siitä esimerkkinä. 

Vanha uskollinen ystäväni Olympus Pen E-PL8 lakkasi toimimasta ja koska malli on vanha, en yrittänytkään etsiä huoltoa. Oli siis uuden kameran aika. Pysyin tutussa merkissä ja ostin mallin OM-D E-M10 MarkIV, johon käy vanhat objektiivini ja muistikorttini. Toiminnotkin on helppo oppia vanhan kameran jälkeen. Toivottavasti tämä uusi kamera pysyy seurassani pitkään ja kuvaan sillä useita pitsejä.

Kevätliinaa ja neulakintaita

 

Renulekin frivoliteettipitsikevätliina sai jatkoa kaksi  kerrosta.

Pääsiäinen on ohi ja jatkoin kevätliinan  käpyilyä kahdella kerroksella. Liina ei nyt vielä vaikuta ihan pyöreältä, mutta luotan tuleviin kerroksiin ja siihen, että liina asettuu muotoonsa uusien kerrosten myötä. Värivalintaa on tässä  alkuvaiheessa tehtävä huolella ja valittava käytettäviä sävyjä, siksi olenkin kuluttanut aikaani lankakeriä käsissä pyöritellen ja miettien värien yhteensopivuutta ja liinan teemaa.

Neulakintaita

Ennen pääsiäistä sain sukeltaa villateemaan neulakinnaskurssin verran. Neulakinnastekniikka on siitä mielenkiintoinen, että Z-kierteinen villalanka on S-kierteistä parempi. S- kierteiset neulelangat ovat vallanneet markkinat, eikä Z-kierteistä lankaa juurikaan ole myynnissä. Lopulta löysin sopivan kinnaslangan Nurmeksesta Idän Kehräämöltä, joka myy kinnaslankaa verkkokaupassaan, toisin kuin muut kehräämöt, joilla Z-kierteistä lankaa saa vain tietyin ehdoin tilaustuotteena.

Kun keräsin kotoa kurssille mukaan otettavia välineitä, löysin omat kinnasneulani; puisen, luisen ja kaksi metallista. Muistan mummoni maininneen, että vaarini teki joskus kinnasneuloja lusikan varsista. Oma suosikkityövälineeni on tuo luinen, joka on kiinni työssä ja johon on haahlattu piusta. 

Lyhyen kurssin aikana  keskityttiin vain yhteen helppoon solmuun. Jokainen kurssilainen ymmärsi tekniikan ja pääsi työn alkuun. Toivottavasti harrastus jatkuu, eikä uusi opittu taito pääse unohtumaan.

Keskeneräinen kinnas ja kinnaneulavarastoni.

Kuva kurssilta. Ihmiset rajattu kuvasta. Pöydällä esimerkkitöitä.

Pääsiäismuna 2026

 

Yksinkertainen pääsiäiskäpyily.

Halusin tälle vuodelle oman pääsiäismunan ja ajattelin kukkateemaa. Päädyin tekemään pohjan kahdella vihreällä ajatellen ruohoa ja lehtiä, pohja ei juuri näy pystyssä olevassa munassa. Kukkiin valitsin violetin sävyjä ajatellen keväisiä orvokkeja. Kukista kolmessa on kahta väriä ja kaksi kukkaa on kevyitä ja yksinkertaisia . Munan huipulle halusin keltaista aurinkoa ja auringon säteitä pitämään pitsiä koossa.

Munasta tuli erikoinen, mutta ehkä se sopii tähän vuoteen. En kylvänyt pääsiäisruohojakaan ajoissa, joten tiput päätyivät vihanneskrassiin, joka itää hyvin nopeasti. Kuvankin otin lopulta puhelimella, koska uusi virusturva ei salli kuvien tuomista kamerasta puhelimeen entiseen tapaan vaan tätä  täytyy vielä jumpata. Vaikka  kaikki valmistelut eivät olisi kunnossa ja perinteiden mukaisia, niin pääsiäinen tulee silti aina ja katkaisee arjen. Vietetään juhlia jokainen omalla tavallamme ja kerätään voimia  arjen haasteisiin!

Pitkäperjantain käpypitsiristi

 

Puuastia pitsiristin taustana

Kuvasin ristin puuastiaa vasten, koska siten sain ristin taakse auringon. Pitkänperjantai on surun päivä, aurinko, valo ja toivo kuuluvat vasta pääsiäisen sanomaan. Löysin kuitenkin ristiin sopivan taustan, joten aurinko saa tänä vuonna loistaa vähän aiemmin.

Ristin violetti sävy kuuluu teemaan, mutta olisi saanut olla vähän tummempi, tämä vaaleahko vain sattui tulemaan ristikokeiluun ja jäi sitten ristiin. Kelttisolmut tuovat ryhtiä ristiin ja ristiä voisi vielä kehittää reunuksen osalta näyttävämmäksi.

Ristin kokonaispituudeksi tuli 4,8 cm, joten se voisi olla myös riipus, ehkä riipuksessa väritys voisi olla toinen. Ristin myötä toivotan hyvää juhlapäivää kaikille, jotka pitkäperjantaita ja pääsiäistä viettävät!

Vintagepitsikori

 

Palmusunnuntain korikoriste

Aurinko on tullut esiin talven jälkeen ja on selvästi kevättä ilmassa. Palmusunnuntain koristeeksi käpyilin pienen vintagekorin puuvillaisesta ProLana, häkelstar 100 -virkkauslangasta. Näin sain koriin mahtumaan edes kolme pientä koristemunaa. Työskentelen useimmin vähän ohuemmilla langoilla, mutta tähän oli paksumpi lanka parempi.

Tyhjä kori

Otin kuvan tyhjästä korista, jolloin korin muoto tulee paremmin esille. Tässä en ole kovettanut koria ollenkaan. Mietin antaisiko decoupagekerros korille lisää ryhtiä. Frivoliteettitekniikka on siitä hyvä, että kovetus ei ole välttämätön, kunhan solmut on tehty napakasti. Virkkauslanka on vähän pehmeää, mutta kori pysyy silti hyvin muodossaan ja pystyssä.

Pidän tästä kauniista ja koristeellisesta korista. Löysin ohjeen Barbara Fosterin kokoamasta kirjasta, jossa on yhdistetty kaksi vanhaa ohjekirjaa. Mielestänin tämä on yksi parhaista kirjahankinnoistani, vaikka onkin jäänyt vähälle käytölle. Alla kuva kirjasta ja sen sisältämien kirjojen kansista.

Handy Hands, Barbara Foster, 1993

Kevätliinan aloitus

 

 

Renulekin frivoliteettiliina 2026

 

Aurinko paistaa ja kevät etenee. Valitsin sitruunankeltaisen langan liinan aloitukseen.

Olin jo päättänyt jättää tänä vuonna kevätliinan väliin, mutta aloitin sitten kuitenkin. Käpyilen rauhalliseen tahtiin ja annan liinalle aikaa valmistua muiden töiden ohella. Minulla taitaa näitä liinoja olla jo viisi, ja pyöreitä pöytiä on vain yksi, joten on kyllä mistä valita. Sitruunan keltaista väriä en ole muistaakseni vielä liinoissa käyttänyt.

Lankana on Lizbeth 40, kuten muissakin liinoissani, jolloin liinan koko pysyy sopivana. Nyt katsoin mallia ja ajattelin, että tämä liina on sellainen, jonka voisi toteuttaa myös pienempänä jättämällä uloimmat kerrokset pois. Katsotaan maltanko lopettaa pienempään liinaan vai viekö työ mukanaan. Linkki Renulekin ohjeeseen.

Frivoliteettilintutaulu

 

Frivoliteettilintukokoelma kehyksessä

Olen viime aikoina tehnyt niin paljon pieniä yksinkertaisia ja helposti hukkaan joutuvia lintuja. Kokoelman hallitsemiseksi päätin laittaa linnut taulukehykseen lasiin taakse. Huomaan, että kuvassa lasin heijastus näkyy jonkin verran. En kuitenkaan lähtenyt ottamaan uutta kuvaa, vaan päätin, että tämä saa kelvata.

Lisäsin tauluun vielä kaksi joutsenta, joihin löysin ohjeen Jon Yusoffin blogista TAT-A-RENDA. Joutsenet ovat pieniä ja ajattelinkin, että voisin siirtää ne kaislojen yläpuolelle, jolloin tulisi vaikutelma etäisyydestä, eikä pieni koko niin haittaisi. Huomaan myös, että taustalla olevaa puuvillakangasta täytyy silittää paremmin, joten voin muokata samalla kokonaisuutta. Lisäksi tauluun mahtuu vielä vesilintuja ja ranta-aiheita, mikäli sopivia tulee vastaan kirjoista tai internetistä.

Täällä on vesissä on vielä vähän jäätä, eikä lumikaan ole sulanut täysin pois, näin kuitenkin keskiviikkona kaksi rohkeaa joutsenta palaamassa muuttomatkaltaan. Toivottavasti kiristyvä pakkanen ei enää yllätä ja linnut pärjäävät viileässä keväässä.

Lintukäpyilyjä

 

Pieniä lintuja rantavedessä

Lintuteema oli hetken tauolla, mutta nyt jatkoin ranta-aiheella. Jäät alkavat vasta sulaa ja lintuja näkyy vain harvoin rantakivillä tai vedessä, mutta kevät etenee. Kuvan lintuteema sai innoituksensa Lindsay Rogersin kirjasta Tatting Collage, jossa oli myös ohje osmankäämiin ja pieniin lintuihin.