sunnuntai 29. syyskuuta 2019

sukkulan tyhjennystä

kukkaahelmikoru


Viime viikolla sain liinan valmiiksi ja katsoin sukkularasiaan. Oli taas sukkuloissa niin monen värisiä lankoja ja kovin vähän tyhjiä sukkuloita, joten tyhjensin yhden. Huomasin myös, että minulla on pussillinen metallisia kukkahelmiä, joita en ole käyttänyt mihinkään. Yhdistin helmet jämälankaan ja lopputuloksena sain rannekorun. Luotin yksinkertaiseen perusmalliin. Ranteessa koru on kauniimpi kuin kuvassa. Omasta ranteesta on vain niin vaikea ottaa kuvaa. Kun ei muita ranteita juuri nyt ollut lähellä, niin laitoin korun mustan puhelimen kuoren päälle ja otin kuvan siinä.

Ruska on saapunut kunnolla myös Etelä-Suomeen ja siitä olen nautiskellut viime päivinä. Olen ihaillut hienoja värejä luonnossa, mutta tähän laitan otoksen kaupungista ja kadunvarren vaahteroista. Mielenkiintoista, miten saman puulajin eri yksilöt voivat loistaa syksyllä niin erilaisissa väreissä.





sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Liina Jan Stawaszin kirjasta



Käsilaukkukäsityö valmistui vuoden aikana

Tämä pitsi on kulkenut laukussa vuoden ajan ja vihdoin sain sen valmiiksi. Matka on ollut pitkä ja vaiheikas. Aina ei ole keskittyminen riittänyt ja olen paikkaillut virheitä, löytänyt virheitä ja ohittanut niitä tekemättä niille mitään. Kirjava lankakin loppui kesken kaiken, enkä sitten tilannut lisää vaan tein vaaleammat reunat, kuin olin alunperin suunnitellut.
Nyt kuitenkin liina on valmis ja halkaisijaksi tuli n. 44 cm Lizbeth 40 langalla.

Violetti väri käyttäytyy vähän jännästi erilaisissa valoissa. Luulen, että tämä keittiön pöydällä kuvattu on lähinnä oikeaa väriä. Sävy vaihteli todella paljon valon laadusta riippuen. Tähän kuvan otokseen paistoi aurinko ikkunan takana.
Mallin otin Jan Stawaszin kirjasta. Kirjan kuvassa liina oli tehty  yksivärisellä langalla ja on niin erilainen kuin tämä minun versio, että päätin ottaa valokuvan kirjansta tähän mukaan.



kirjan kansi ja liinan kuva.


Meillä on ollut jo kaksi halla-aamua ja siksi säilöin pihlajanmarjoja. Osan pakastin sellaisenaan. Osasta tein hilloa viinirypäleiden kanssa, osasta omenana kanssa. Viinirypäle - pihlajanmarjahilloon laitoin siirappia ja hiukan konjakkia. Purkkien määrä ei ole huima, mutta laatu sitäkin parempi. Tänä vuonna on niin paljon hyviä pihlajanmarjoja, ilman ainoatakaan toukkaa, että saatan kerätä vielä lisää.



Pihlajanmarjahillot omena- ja viinirypäle höysteellä



sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Oya kukka




Kukkaköynnös



Jatkoin siis turkkilaisten ohjeiden äärellä. Tämä kukka vaikutti kiehtovalta ja kokeilin. Tämänkin päättelin neulalla, enkä sytkärillä, kuten alkuperäisessä ohjeessa. 3D Kukka voisi olla käyttökelpoinen yhdistettynä moneen työhön. Nyt harjoittelin nämä kolme kukkaa, jotka yhdistin toisiinsa vihreillä lehdillä. Jätin lankoja leikkaamatta näkyviin, koska päätteleminen ei houkutellut ja mielestäni langat eivät haittaa lopputuloksessa. Tässä linkki ohjevideoon

Kukkaköynnös on tosi pieni ja pelkään, että hävitän sen helposti. Suunnittelen liittäväni kukat johonkin hakaneulaan, hiussolkeen tai mihin tahansa koruosaan, jossa tallella pysyminen on todennäköisempää. Jos hyvin käy, niin onnistun tekemään käyttökelpoisen korun, mutta pääasia on kukkien säilyminen tallella.



Lankajuoksuja ei välttämättä edes huomaa  valmiissa kukassa


sunnuntai 8. syyskuuta 2019

sukkulalla täytetty kukka



Kukka villatakissa. Takki ja kukan reunat ovat sinertävät, mutta kuvaan en väriä saanut.

Äskettäin eksyin Turkin käpypitsisivulle ja tutustuin Marifetli Eller Youtube kanavaan. Tekniikka poikkeaa melko paljon siitä, mihin olen tottunut. Kunnianhimoisesti päätin kokeilla tätä kaunistaa sukkulalla täytettyä kukkaa. 

Eihän se ihan onnistunut. En osaa turkkia, enkä ymmärtänyt edes numeroita, joten solmumääriäkin jouduin arvailemaan. Tein ilmavasta kukasta vähemmän ilmavan kiristämällä lankoja liikaa ja tekemällä solmuja liian vähän. Lopuksi kiinnitin kukan taakse neulan, jonka liittäminen supisti kukkaa entisestään. Tämä oli ensimmäinen harjoitus ja sain kuitenkin jotakin aikaiseksi, joten pakko olla edes vähän tyytyväinen.

Ideana on tehdä valesolmuja eli ei käännetä solmua langalta toiselle. Oli aluksi haastavaa aloittaa kakkossolmulla ja olla siirtämättä solmua toiselle langalle, mutta vähitellen se alkoi sujua. Päättelemistä en tehnyt polttamalla vaan neulalla pujottamalla, koska käytin puuvillalankaa. Sen verran uskalsin poiketa ohjeesta.


Tekniikka on mielenkiintoinen, mutta päättelemisen osalta varmaan tulen jatkossakin soveltamaan ohjetta.


maanantai 2. syyskuuta 2019

Syyskesän perhonen







Vielä viimeinen perhonen tälle kesälle. Valitsin malliksi Grace Tannin  perhosen Trefoil.
Perhonen on helppo ja yksinkertainen, mutta silti tavallaan näyttävä. Tein sen Lizbeth 20 langasta, jota nyt on kaapissa melko paljon. Otin kuvan lasipöydällä, jonka alta heijastuu lehtiä. Tätä lasipöytää olen käyttänyt taustana usein. Se on tavallaan helppo ja sen epätasaisessa pinnassa heijastuu alla olevat värit sopivana taustana monelle työlle.  Sopivan taustan löytäminen pitsikuvaan ei ole kotoa kovinkaan helppoa.

Kävin eilen avustamassa lasta muutossa opiskelija-asunnosta toiseen. Päivä venyi pitkäksi ja ajelin kotiin vasta myöhään illalla. Matkalle sattui värikäs auringonlasku, josta oli ihan pakko ottaa kuva.