lauantai 30. heinäkuuta 2016

Nuken koruja ja asusteita

Liinan kanssa riittää vielä tekemistä, joten pienenä välityönä nuken koruja ja asusteita. 
Viimeksi tein nuken kaulakorun ja siitä innostuttiin tyttäreni kanssa tekemään lisää koruja barbeille. Minä tein langalla ja sukkuloilla ja lapseni helmikoruaskartelutarvikkeilla.



Kokeilin ensin tehdä korun keltaisella langalla ja ruskeilla helmillä Loom&Loops kuminauha pohjana. Ajattelin ensin tehdä kaulakorun, mutta koska kuminauha on joustava ja sen täytyy olla vähän venytettynä, laitoin korun tiaaraksi nukelle päähän. Pelkään pahoin, ettei kuminauha pitkään kestä tuota venytystä. Käytin tässä Anchor Artiste 80 lankaa ja pieniä lasihelmiä.

Tämän kokeilun jälkeen halusin tehdä jotain joka onnistuu varmasti. Tein yksinkertaisen kukkasen, jonka keskelle laitoin helmen. Kukasta tein sitten riipuksen. Lanka tässä on Lizpeth 40. Kaulanauhaksi laiton tässäkin Loom&Loops kuminauhan.

Vyön tein Lizbet 20 – langalla. Kiinnitykseksi tähän laitoin korutarvikkeena myytävän magneettilukon. Se on paksu ja vähän suuri vyöhön, mutta helppo käyttää. Vyö toimii, mutta ei oikein sovi tyyliltään barbien prinsessavaatteisiin. Olisi pitänyt tarkistaa nukenvaatevarastot ennen mallin ja värien valintaa.

Käsilaukku on luonnonvärisestä mustan lampaan langasta. Lammas on kasvanut Seppälän lammastilalla  Miehikkälässä.  Laukussa käytin vain 5 kaksoissolmun renkaita peräkkäin ja näillä tein 3 kerrosta, jonka jälkeen laukku onkin jo reilunkokoinen kassi barbinuken kädessä. Kiinnitin vielä somisteeksi samanlaisen kukan kuin kaulakorussa.

Kukat ja tiaara on tehty sukkulalla, vyö ja laukku neulalla. Paksua lankaa en laukussa halunnut sulloa pieneen sukkulaan ja vyössä oli paljon halkaistuja renkaita, jotka on myös tämän tyyppisessä pienessä työssä mielestäni kätevämpi tehdä neulalla.

Tyttäreni keskittyi tällä kerralla vain kaulakorujen tekemiseen. Helmiä olisin odottanut koruissa olevan enemmän, mutta 9-vuotiaalla on erilainen näkemys kuin äidillään ja makuasioistahan ei sovi kiistellä. Jokainen helmi on tarkkaan valittu ja korut mietitty erikokoisille nukeille sopiviksi, joten korut löytävät paikkansa leikeissä.

Lopuksi laitan vielä kuvan epäonnistuneesta yrityksestä. Tein rannekorua nukelle, mutta siitä tuli väljä. Onneksi suvussa on kolmevuotias prinsessa, jonka sormeen rengas sopi. Rannekoru muuttui sormukseksi.
Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!



perjantai 22. heinäkuuta 2016

Liinan aloitus

 Teiko Fujiton mallin mukaan aloitettu liina

Kuvittelin, että kesälomalla on paremmin aikaa käsitöille ja ajattelin aloittaa kesäkäsityönä liinan. Lankavarastoni on kuitenkin päässyt hupenemaan huolestuttavasti ja teinkin tilauksen netissä. Tilauksesta ei kuitenkaan vielä liinalankoihin ole apua, tällä hetkellä ainoa lanka joka varmasti riittää vähääkään isompaan työhän on tuo ikivanha, ohut ja vähän epätasainen sininen kankaankudontalanka. Sillä siis aloitin, nyt täytyy vain olla hyvin huolellinen solmujen kanssa, ettei lanka katkea. Mallin valitsin Teiko Fujiton kirjasta.

Liina on vielä alussa, mutta kesääkin on vielä jäljellä. Kesä tosin alkaa olla siinä vaiheessa, että pakastimen täyttäminenkin vie aikaa. Mustikoita on nyt kolme ämpärillistä ja mietin pärjääkö meidän perhe sillä talven vai vieläkö menisin metsään. Mustikkavuosi on ainakin meilläpäin hyvä ja kerättävää riittäisi.  Vadelmaakin löytyisi hyvin ihan luonnosta, jos vaan jaksaisi lähteä poimimaan. Mielelläni kyllä voisin istua kotonakin ja tehdä liinaa eteenpäin…

Kun sukkula tyhjeni ja piti aloittaa uusi, tein välityönä korun erään pikkutytön barbinukelle. Se on pieni, mutta toivottavasti säilyy tallella kotiin asti ja päätyy käyttöön. Sovitin korua tyttäreni barbille ennekuin lahjoitin pois, siitä kuva.

Barbin kaulakoru
Marja
 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kierrätyslasihelmiä ja virkkauslankaa




Jatkoin vielä puuhastelua suurten helmien kanssa. Koon lisäksi haastetta ohuiden lankojen kanssa tuo käsityönä tehty suuri reikä. Helmet sopisivat paremmin paksumpiin lankoihin. Tein rannekorun jossa käytin Aida – virkkauslankaa. Valmiin korun paino on 17g. Se ei ole painava rannekoruksi, mutta painoa on paljon virkkauslangalle. Kovetin lankaosia melko paljon, jotta koru säilyttäisi muotonsa myös käytössä. Täytyy nyt mielenkiinnosta käyttää tuota korua ja katsoa toimiiko.

Malli on hyvin yksinkertainen. Nyt jälkiviisaasti ajattelen että olisi parempi, jos kaikki helmet kiinnittyisivät muihin korunosiin molemmista päistä. Koru olisi silloin tukevampi ja luulen, että se pysyisi paremmin kuosissa. Täytyy muistaa tämä jos vielä innostun kokeilemaan useita suuria helmiä samaan koruun.

Nyt lähden viikonlopuksi Suzuki-leirille meidän pienen puhaltajan kanssa, yritän muistaa ottaa tuon korun käteen.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Pieni liina

Kuva liinasta kirjahyllyllä

Vietin alkuviikosta lasten kanssa kesälomaa vanhempieni luona. Mummolassa telttailu on kuulunut lasten kesään jo 7 vuotta. Vielä viime vuonna nukuin lasten kanssa teltassa. Tänä vuonna lapset nukkuivat serkkujen kanssa teltassa keskenään ja itse sain nukkua sängyssä sisällä. Sänky oli mukava yllätys kun olin varautunut telttamajoitukseen.
Vierailun aikana katseltiin äidin kanssa vanhoja liinoja. Yllätyksekseni siellä oli pieni liina, jonka olen tehnyt äidille noin 25 vuotta sitten valkoisesta virkkauslangasta. Liinan ohje löytyy kirjasta Tatting Patterns and Designs, kirjoittajana Bomqvist & Persson. Tuon kirjan vanhempi ruotsinkielinen versio, Frivoliteter (v. 1967) löytyi lähikirjastosta 1990 - luvun alussa kun olen tuon liinan tehnyt.
Muut kaapissa olevat liinat oli tehty muilla tekniikoilla. Yhdestä suurehkosta neulotusta liinasta liottelin tahraa ja pesun jälkeen kovetin liinan kevyesti käyttökuntoiseksi, siitä liinasta en tullut ottaneeksi kuvaa. Äidin liinojen joukossa oli mm. minun molempien mummojeni virkkaamia ja neulomia liinoja, sukuhistoriaa käsitöiden muodossa.
Mummojeni virkkaamia liinoja

Kesälomaterveisin
Marja
 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Rannekorut afrikkalaisista helmistä

Kierrätyslasihelmiä auringon paisteessa.

Minulla on varastossani afrikkalaisia helmiä ( helmiostoksia julkaisussa linkki helmien valmistusvideoon), josta en ole vähään aikaan tehnyt mitään. Nyt otin vihreitä helmiä ja tein niistä korusetin. Tietysti täytin sukkulan taas täyteen asti ja totesin, että täytyy tehdä toinenkin setti ennen kuin sukkula tyhjenee. Näin syntyivät nuo siniset korut.
Lankana on Lizbeth 20 kullan värisenä. Sinisestä korusta tuli pienempi, mutta normaalin rannekorun kokoinen kuitenkin. Vihreä koru menee minun omaan ranteeseeni, jonka luulen olevan keskivertoa paksumpi. Malli on yksinkertainen ja rannekorun solmumäärät on mitoitettu helmien mukaan; rengas on 5-5-5-5 ds, tuo välin kaari on 20 ds.
Näiden helmien himmeä kiilto pääsee oikeuksiinsa auringon valossa, siksi vein ne pihalle. Meiltä kaadettiin pihalta n.80 vuotta vanha kuusi. Laitoin nuo korut sen kannon päälle (vähemmän pihkaiseen kohtaan) aurinkoon ja otin kuvan siinä. Toisen kuvan otin äsken tietokoneen äärellä aivan riittämättömässä valossa.
Näissä koruissa käytetyt helmet ovat lähes varastoni suurimpia helmiä. Suurten helmien yhdistäminen pitsiin on haastavaa, eikä pitsistä lopulta kovin siroa tullutkaan.

Koru ranteessa

Käytiin lasten kanssa eilen Olavinlinnaan tutustumassa. Nyt on kaikki kotimaan merkittävimmät linnat kierretty. Viime kesänä käytiin Hämeenlinnassa ja talvilomalla Turun linnassa, nyt oli Olavinlinnan vuoro. Lisäksi tuo meidän keskimmäinen 12v kävi leirikoulussa Ahvenanmaalla ihmettelemässä Kastelholman linnaa. Linnoituksia on kierrelty Haminassa viime vuonna ja Suomenlahdessa aiemmin.
Hämeen linnan valitsin matkakohteeksi viime kesänä ja sitten joku lapsista sanoi haluavansa nähdä muutkin Suomen linnat. Siitä keksittiin tämä teema. Nyt pitäisi historian opiskelun olla koulussa helpompaa, kun on näitä kiinnekohtia. On ollut mielenkiintoinen katsaus historiaan ja kotimaan nähtävyyksiin, ehkä jatkossa voitaisiin siirtyä museoihin. Tätä aion ainakin ehdottaa.

Olavinlinnan musta pässi  joka säikytti ukkosyönä
venäläiset sotilaat karkuun ja näin pelasti linnan.


Marja
Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!