sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Pihlajaperhonen




Pihlajaperhonen



Aurinkoista ja lämmintä kesäsäätä on riittänyt koko viikoksi. Täällä ei mittari ole alittanut hellelukemia kuin illalla.

Viime sunnuntaina uimarannalla nähtiin kaunis pihlajaperhosparvi. Perhosia oli todella paljon, osa suorastaan läpikuultavia auringonvalossa. Kuvio on ainutlaatuinen, eikä sen tapaista löydy muilta suomalaisilta perhosilta. Päätin kokeilla kuviota käpypitsillä.



Perhosparvi



Perhosesta tuli nirkkomittaharjoitus. Hahmottelin perhosta etukäteen paperille, silti kuviot eivät tahtoneet asettua aivan suunnitellusti valmiiseen perhoseen. Lankana oli Lizbeth 20. Ruskea väri ei ole tähän paras mahdollinen, mutta kokeilin kuvion tekemistä. Jos vielä yrittäisin, niin ehkä tekisin ohuemmasta ja vaaleammilla sävyillä. Luulen kuitenkin, että tämä perhonen jää ainoaksi kappaleeksi.

 Olen käyttänyt töissäni melko vähän tuota nirkkomittaa. Yleensä minun tapani on arvioida silmämääräisesti. Voi olla, että työ tuntui siksi hankalalta. Täytyy harjoitella useammin.




Nirkkomitta

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Rannekorussa keltaista ja punaista







Tartuin tällä kertaa tähän helppoon ja yksinkertaiseen rannekoruun. Kokeilin sitä punaisella ja keltaisella. Ei ihan perinteisen pitsikorun malli. Nopeasti vilkaisten voisi kuvitella punotuksi koruksi. Tein ohjeen mittojen mukaan Lizbeth 40 langalla ja korusta tuli sopiva 12 v. tyttäreni käteen. Koru on siitä kiva, että sitä voi käyttää kumpi puoli tahansa päälläpäin, molemmat näyttävät hyvältä. 

Harmittaa vain, että minulla ei ole muuta kuin noita magneettilukkoja rannekoruun. Pitäisi käydä jossain suuremmassa kaupungissa koruliikkeessä täydentämässä varastoja. Tietysti internetistäkin saa korutarvikkeita, mutta silloin ei pääse hypistelemään ja vertailemaan kun valitsee. Magneettilukko toimii ihan hyvin, mutta voisi välillä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. 

Aurinko paistaa, ja varjossa lämpötila on 21 astetta aamupäivällä, joten suunnistetaan lasten kanssa uimarannalle.




Koru eri puolilta


sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Liina 2019, kerrokset 12-15




Pitsiliina tatting chiacchierino frivolite occhi doily käpypitsi renulek
Renulekin Wiosna 2019 kerros 15 kesken





Kesähelteet yllättivät, 29 °C useampana päivänä peräkkäin on minulle liikaa viileän jakson jälkeen. Olisin halunnut totutella lämpöön vähitellen, nyt en onnistunut välttämään migreeniä. Ei pidä valittaa, tänä keväänä on ollut kosteutta ja lämpöä sopivasti kasveille ja luonto kukoistaa. Hurjalta kuulostaa Pohjois-Suomen ensi viikon ennusteen 5 -10 cm lunta.

Olen taas ahkeroinut liinan kanssa. Tein valkoisen raidan. Puhtaan valkoista on tähän mennessä ollut vain keskusrenkaassa. Onneksi edes siellä, ettei valkoinen ole aivan erillinen raita. Voin ainakin kuvitella, että vari yhdistyy keskustaan, vaikka siellä oikeasti on todella vähän valkoista.

Pelkäsin, että oliivin vihreä loppuu kesken, joten otin sille kaveriksi tuon kullan värisen. Kulta on värinä selvästi erottuva, mutta mielestäni sopii liinan sävyihin, eikä hyppää sieltä esiin. Haasteena liinassa on tosiaan järjestää värit niin, että langat riittävät loppuun asti. Olisi ehkä sittenkin voinut suunnitella vähän paremmin, nyt haaste kasvaa loppua kohti. Kuvassa liinan tilanne tällä hetkellä.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

kukkia kesän koruihin








Viikonloppu oli kiireinen. Hain lapseni opiskelupaikkakunnalta kotiin tavaroineen. Nyt on kaikki lapset taas kesän kotona. Lapset kasvavat ja pelkään, että yhteiset kesät alkavat olla vähissä. Äidin osa on katsoa, kuinka lapset lentävät pesästä, onneksi nämä opiskeluajan kesät pehmentävät muutosta.

Tein yksinkertaisia kukkia kesäkoruihin. Malli oli neulalle, mutta tein sukkulalla. Helmet lisätään lopuksi, joten on samantekevää kummallako välineellä kukat tekee ja tällä kerralla sukkula tuntui mukavammalta käteen. Kukissa on punaista virkkauslankaa, Lizbeth 20 metallilankaa ja sinistä Twirlz 20- kaksiväristä lankaa.

Kiva yksinkertainen malli ja hyvinkin käyttökelpoisia kukkia.