sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Rintaneula korusettiin


Mustien helmien korusetti.


Mustikat

Vielä on kesää, mutta sade ja kypsyneet mustikat tuovat syksyisen tunnelman. Sade on oikeastaan ihan hyödyllinen, kun huuhtelee mustikat päivän aikana. Sitten illalla voi pistäytyä metsässä hakemassa ämpärillisen puhtaita mustikoita. Olen tullut laiskaksi, enkä kuitenkaan poimi montaa ämpärillistä samalla reissulla. 

Nyt on tullut mieleen lapsuuden mustikkametsät, kun on saanut poimia koskematonta mätästä. Ei tarvitse kilpailla thaimaalaisten poimijoiden kanssa. Muutkin taitavat nauttia marjastuksesta tänä vuonna, sillä huomasin marjanpuhdistajat loppuneen monesta kaupasta. Onneksi ehdin uusia omani ajoissa, etten joutunut teippaamaan vanhaa kokoon.

 

Mustikkasatoa

Rintaneula

Viimeviikolla tein rannekorun, jonka halusin osaksi korusettiä. Nyt mietin siihen sopivaa rintaneulaa. Ksenja Svedenkon youtubekanavalla on malli, jossa on rannekorun tapaan paljon pieniä renkaita ja ajattelin sen sopivan tähän pariksi. Ohje on kahdella videolla; ensin käpyilyosuus ja sitten helmien ompelu.

 Tein samalla langalla ja mustilla helmillä, kuten rannekorunkin. Lopputulos näytti kirjavan langan takia vähän sekavalta ja mietin, olisiko sittenkin parempi ottaa rinnalle toinen lanka. Kokeilin vihreää lankaa kaariin ja kirjavaa lankaa renkaisiin. Lopputuloksessa renkaat ja korun kuvio erottuivat selkeämmin.


Kaksi vaihtoehtoa.



Korusetti

Kaksivärisen korun kuviot erottuivat toki selvemmin, mutta yhteensopivuus rannekorun kanssa ei ollut enää niin hyvä. Otin kuvan molempien korujen kanssa. Joku voi olla toista mieltä, mutta minusta ensimmäinen koru sointuu paremmin rannekoruun. Kaksi pientä korua muodostavat setin, mutta tunnistaako ne setiksi, kun ovat melko vaatimattomia ja rannekoru etäällä rintakorusta. Mustat helmet sopivat tähän moniväriseen lankaan ja korut jäävät esille, jos tulisi käytettyä.

 

Kahdella vaiko yhdellä langalla parempi?

Käyttö

Koru on pieni, halkaisijaltaan n. 3 cm. Kokeilen aluksi sen käyttämistä huivin sitomiseen huivisoljen tapaan, jolloin pieni koko ei haittaa. Tämä voisi toimia pienen huivin kanssa ja minulla on tapana käyttää suurempia huiveja, joten jää nähtäväksi onnistunko niiden kanssa.

Lopputuloksena siis korusetin lisäksi yksi erikoisen värinen pieni rintakoru, jolle tuskin löytyy käyttöä. Välillä tulee näitä vähän outoja töitä ja olenkin kerännyt niitä ns. epäonnistuneiden korujen laatikkoon. Joskus otan laatikosta jotain pientä, mutta suurin osa laatikkoon laitetuista pitseistä on saanut olla siellä jo pitkään.


sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Yhden sukkulan rannekoru




Kuvauspaikaksi korulle valikoitui viuhka,
joka on ollut hellepäivinä ahkerassa käytössä.


Siivousprojekti

Kesälomalla on hyvä keskittyä tekemään asioita, joita ei muulloin tee ja näin irrottautua arjesta. Olen nyt yrittänyt saada aikaan kotiin järjestystä ja käpyily on jäänyt vähemmälle.

  •  Lankoja kertyy aina välillä varastoksi asti ja sitten niitä ajelehtii eri puolilla asuntoa.
  • Nyt halusin keskittää villalangat yhteen paikkaan ja ostin lankavarastoksi istumista kestävän monikäyttöisen puulaatikon. 
  • Ostin laatikon puuvalmiina, jotta voin maalata sen itse.  Maalasin aluksi kukkia eteen ja jatkan vielä sivut  ennen kuin lakkaan laatikon.

Maalina käytin kotoa löytyneitä Inka Gold – maaleja, jotka eivät olleet helpoimmat mahdolliset kukkamaalaukseen. Värejäkin oli käytettävissä vain viisi. Näillä maaleilla olisi ehkä parempi maalata tasaisia kiiltäviä pintoja, mutta yritin nyt maalata pensselin sijaan siveltimillä. Kaikesta tuherruksesta huolimatta kuva on itse maalattu ja oman käden jälki saa näkyä sisustuksessa. 

Ehkä pääasia on kuitenkin, että tästedes langat löytyvät helpommin kaikki samasta paikasta.



Lankalaatikko

Rannekoru

Mustia helmiä on ollut varastossa pidempään, enkä ole oikein keksinyt niille käyttöä, nyt päätin valita langan helmien väriin sopivaksi. Deborah Stricklandin ohjeen otin Georgia Seitz – sivustolta.  Lanka on vähän paksumpi, Lizbeth 20, jotta helmet eivät näyttäisi suhteettoman suurilta. Oikeastaan korusta tuli juuri sopivan tällä lanka – ja helmiyhdistelmällä. 

Ainoa harmi on tuo lukko, joka olisi saanut olla tummempi, mutta löysin vain tuon hopeanvärisen, joten sillä täytyy mennä ainakin aluksi. Ehkä vaihdan lukon, kun täydennän seuraavan kerran korutarvikevarastoani.



Keskihelmet väljästi langassa

 


Ohje kannattaisi lukea huolella, jos aikoo sitä noudattaa

Luulin muistavani näin yksinkertaisen ohjeen kertalukemisella, mutta luin ohjeen vähän liian nopeasti. Huomasin kesken työn, että minulle oli käynyt ajatusvirhe ja olin tehnyt renkaiden keskelle 6 solmua ohjeessa olevan neljän sijaan. Kuviosta tuli väljempi ja suurempi helmi jäi vähän liian pieneksi, verrattuna ohjeeseen. Oikeastaan helmi väljässä langassa tekee korusta kevyemmän, mikä on mustille helmille ihan hyvä asia. 

Harmittaa, että olen vähän huono käyttämään rannekoruja. Tästä korusta tuli minulle täydellisen sopiva. Ehkä on aika opetella rannekorun käyttämistä tämän korun kanssa. Näillä langoilla voisi tehdä rannekoruun yhteensopivan rintaneulan tai korvakorut, koska helmiäkin jäi vielä runsaasti jäljelle.



sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Heinäkuun perhonen


Perhonen kukkakimpussa


Täydensin kesäperhoskokoelmaa Darlene Polachickin perhoskuviolla kirjasta ”Big book of tatting”.

Tämä pieni perhonen on aina jäänyt tekemättä ja joku muu perhonen on lentänyt sen edelle toteutuslistalla. Nyt oli vihdoin tämän perhosen vuoro. Pienensin hiukan solmumääriä, koska halusin perhosesta siromman. Sukkulassa oli sininen ja kerällä valkoinen, jossa oli harmaata mukana. Valkoinen ei siis ole täysin valkoinen, eikä perhonen likainen, jos siitä heijastuu vähän harmaata.

Ohjeeseen ei ole linkkiä, vaikka luulen tämänkin netistä löytyvän. Kuitenkin ohje on kirjasta ja haluan kunnioittaa kirjan tekijän oikeuksia, enkä lähde ohjetta googlettamaan.

Nyt on heinäkuu, josta pitäisi jotenkin selvitä ilman Rauman pitsiviikkoja poikkeuksellisen vuoden takia. Toivottavasti käpypitsiyhdistyksen tapaaminen pitsiviikoilla onnistuu taas ensi vuonna. Kuvamuistoja edellisten vuosien tapaamisista;  2017 ,  2018 ja 2019




sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Mansikoita


Pitsimansikoita


Kesä etenee. Nyt kypsyvät jo mansikat ja syksy lähenee vääjäämättömästi. Kesän mansikkakakku tuli siis tehtyä ja mansikat säilöttyä. En käynyt keräämässä itse, vaikka sitäkin lasten kanssa harkittiin. Lopulta tarve on niin vähäinen ja hintaero olisi olematon, kun huomioidaan matkakustannukset. Selailin mansikkatilojen tietoja ja löysin yhden tilan, joka myy suosikkilajikettani Bountya. Ehkä ensi vuonna käyn ostamassa mansikat sieltä, nyt tyydyin Polkaan, jota sai lähempää.

Kuvan mansikat ovat kotimaisia ja maistuvat Suomen kesälle, pitsimansikatkin ovat kotimaista tuotantoa, vaikka malli onkin Venäjältä. Ksenja Svedenkon youtube-kanava on aivan loistava pitsimallien lähde, nämäkin mansikat näyttävät suorastaan herkullisilta. 

Marjat ja luonnon värit ovat toisinaan haastavia. Afrikkalaisista kierrätyslasihelmistä tein mustikka ja puolukkahiussolkia n. viisi vuotta sitten. Mustikkasolkea olen toisinaan käyttänytkin. Silloin helmet muistuttivat marjoja ja riitti, että valitsi lehden värin. kierrätyslasihelmiä on vielä varastossa. Suuri helmikoko rajoittaa käyttöä ainakin käpypitsissä. 


Minulla oli varastossa pieniä punaisia Swarowski – kristallihelmiä ja laitoin niitä mansikoihin.

  •       Pienet helmet ovat aivan heleän punaisia, mutta tuon tummanpunaisen langan vieressä niiden sävy näyttää todellista tummemmalta.
  •        Suuremmat helmet ovat punaruskeita, ehkä väri vivahtaa vähän oranssiin. Nämä tummat helmet ovat mansikassa sen värisiä kuin kuvittelinkin, eli langan väri ei vaikuta paljon
  •     Helmien sijoittelussa sovelsin jonkin verran. Minulla ei ollut kärkeen pisarahelmeä, kuten ohjeessa, mutta laitoin kaksi eri kokoista helmeä.

Swarovski - helmet


Mansikan pituus on n.3 cm. Ohjeen mukaan kyseessä on rintaneula, mutta koska tein niitä kaksi, ajattelin, että toiseen voisin kiinnittää sen neulan ja toisesta tehdä riipuksen. Ehkä korut ovat silti erilliset eikä ajatuksena ole korusetti, mutta minusta tämä mansikka voisi toimia myös riipuksena. 

Neulaa en ole vielä kiinnittänyt, koska en ole löytänyt kaapeistani riittävän lyhyttä neulaa. Hakaneula olisi, mutta se ei tässä oikein toimi. Kaivan vielä kaappeja tai sitten menen ostamaan neulan.

Jäin miettimään tuota vaalean vihreää mansikan kantaa. Alkuun ajattelin, että vihreä lanka olisi voinut olla vähän tummempi, mutta nyt kun katson näitä aitoja mansikoita, niin vaalean vihreä oli oikea valinta. 

Kannan olisi voinut tehdä myös paksummalla langalla, joka olisi sopinut tähän työhön. Minulla on tapana tehdä koko työ aina alusta loppuun saman paksuisella langalla. Joskus näissä pienissä koruissa ja voisi olla hyvinkin perusteltua käyttää efektinä eri paksuisia lankoja, jolloin lopputulos olisi elävämpi.