Suvituulet puhaltavat käpypitsissä

 

Suvituulen puuska polyesterilangasta käppyiltynä

Kevätliina on valmistunut ja kevään  juhlat on juhlittu, nyt on aika rentoutua ja nauttia lempeistä kesätuulista. Lilliantatlace nimimerkki on julkaissut kivan kuvion Summer Breeze, joka todella tuo mieleen tuulepuuskan.

Valitsin langaksi kevyen polyesterilangan, joka oli niin ohutta, että päädyin käyttämään sitä kaksinkertaisena. Langan luvattiin olevan jonkin verran hohtavaa. 

Käpyilyyn käytetty ohut kirjontalanka

Langan hohtavuutta yritin tarkkailla ripustamalla muutaman erikokokoisen tuulenpuuskan seinää vasten ja odotin pimeää, jotta näkisin hohtaako lanka. Odottaminen oli haastavaa ja luovutin lopulta kesken. Ei täällä kesäkuun valkeissa öissä ole pimeää. Vain vähän hämärää yöllä. En juurikaan havainnut hohdetta hämärässä, joten menin nukkumaan.

Tuulenpuuskat seinää vasten iltahämärässä.

Vaikka kuviot eivät hohtaisi hämärässä tai eivät hohtaisi ollenkaan. Ohut polyesterilanka tekee pilvistä nimensä mukaisest pehmeitä ja kevyitä, hentoja tuulenpuuskia.

Kevätliinan viimeiset kerrokset

 

Pitsiliinan viimeinen kerros käpyiltävänä

Liina valmistuu sittenkin toukokuun aikana, vaikka olin jo varma, että menee kesäkuun puolelle. Aina työtä aloittaessa on mielikuva lopputuloksesta, mutta työ muokkaa ajatusta matkalla ja muutos voi olla jopa positiivinen. Tässäkin liina on kovin erilainen, kuin aloittaessani ajattelin; olen silti tyytyväinen lopputulokseen.

Kun tarkastelen pitsiliinaa alkuperäisen ajatuksen pohjalta,  voin   todeta, että tummansinistä on enemmän kuin ajattelin. Lisäksi suunnittelin laittavani tummansinisen vain pieniä pisteitä muodostavina renkaina. Käpyilin kuitenkin kaikki samanlaiset kuvio-osat tummansinisellä, joten en voinut vähentää värin määrää.

  

tummansiniset kuviot

Tummansininen antoi liinalle rytmin ja ryhdin, joten sen suuri määrä on perusteltua.

Vaaleansinisen ajattelin olevan pohjaväri, mutta en osannut vähentää valkoisia kuviota saadakseni yhtenäisempiä vaalensinisiä alueita. Vaaleansinistä on juuri ja juuri riittävästi.

Ulkoreunaan laitoin tumman raidan säilyttääkseni liinassa yhtenäisen rytmin loppuun asti, lisäksi huomasin, että keskellä on myös kerros tummansinisiä kaaria, joten kaarista tuli kolmas tummansininen kuvio-osa ja ajattelinkin reunuksen toistavan keskustan raitaa.

Reunan tumma kerros toistaa keskuskukan tummia kaaria.

Lopputuloksena voin todeta, että liinassani Renulekin ohjeen kuviot määrittelivät väritystä todella paljon. Kuviot myös nousevat esille erivärisiksi käpyityinä, lisäksi olin hyvin uskollinen ohjeelle kuvioita toistaessani. Tämän vuoden liina on todella kaunis  ja monipuolinen. Olen käpyillyt aiemmin neljä eri kevätliinaa, mutta tästä taitaa tulla suosikkini kun vain saan viimeisen kerroksen valmiiksi.

Kevätkäpypitsiliinan kerros 15

 

Käpypitsiliinaan käpyilty15 kerrosta.

Liina etenee vähitellen ja edelleen ajattelen, että jokainen kerros tuo niin paljon uutta ilmettä, että käpypitsi ansaitsee tulla kuvatuksi. Liina voisi olla näinkin valmis, mutta jatkuu edelleen....

Kuvatessani tulin ottaneeksi yhden kuvan kameran taidekuva-asetuksella ja ajattelin, että se on oikeastaan aika hauska. En rajannut kuvaa liinaan, vaan kuvassa näkyy huonetta pöydän ulkopuolellakin. Lisään tähän siis toisenkin kuvavaihtoehdon.

Liinakuvan taiteellisempi versio.

Käpypitsiliina etenee

 

Liinaan on käpyilty uusi kerros

Kevätliina sai taas uuden kerroksen. Tämän vuoden käpypitsiiinaohje Renatalta on siitä erikoinen, että liinan käpyilyn olisi voinut lopettaa minkä tahansa kerroksen jälkeen, koska liina näyttää aina valmiilta ja täydelliseltä. Jokainen kerros tuo lisää kuvioita esiin täydentäen edellisiä, vaikka kauniin kerroksen jälkeen tuntuukin, että se on mahdotonta.

Olen saanut valmiiksi kerroksen 14 ja tässä vaiheessa on mukava katsoa kuinka toisen kerroksen pienet kuviot toistuvat liinassa kolmannen kerran. Oikeastaan tämä pikkukuvio hahmottuu selvemmin vasta nyt kun kuviot tanssivat liinan ympäri tässä laajemmassa kaaressa. Tämä kerros nostaa esiin myös keskustan samanlaiset kuviot.

On jännittävää katsoa, mitä uutta seuraava kerros tuo tullessaan, 

 

Kevätliinan kerros 13 käpyilty

 

Käpypitsiliinassa 13 kerrosta.

Pääsiäinen on juhlittu ja kevät etenee, samoin liina. Olen taas paneutunut kevätliinan uusiin kerroksiin, joita on vielä rästissäkin. Liina jatkuu omaa tahtiaan ja valmistuu kesäksi. 

Olen katsellut muiden värivalintoja samaan liinaan Instagramista haulla #springdoily2025. On hämmästyttävää kuinka erilaisia liinoja samasta ohjeesta saa värejä vaihtamalla. 

Kevät on ollut aurinkoinen vaikka kylmä. Eilen katseltiin isäni hautajaisissa toisenlaisia kevätkukkia kuin yleensä luonnossa liikkuessa löytyy. Sää oli kaunis ja otin vähän lähikuvaa hautakummun kukista. Kauniita kukkia nämäkin, vaikka lakastuvat viileässä kevätsäässä harmittavan nopeasti.

Kukkia haudalla

Pääsiäinen on ohi ja on aika palata pitsiliinan pariin. Kerroksia on kertynyt 13. Liina alkaa hahmottua vaikka vielä on kerroksia jäljellä.

Hidasta elämää käpyillen

 

Uuden kerroksen käpyily aloitettu

Aina käpypitsityöt eivät edisty suunnitellulla tavalla. Kevätsäät ovat petollisia ja podin kevätflunssaa sängyn pohjalla melkein koko viikon, joten liina edistyi vain sen verran että sain kerroksen aloitettua.

Lohdullista on, että tauti on todennäköisesti sairastettu pääsiäiseksi. Käpyily jatkuu aikanaan.

Lisää valkoista

Vielä toinen valkoinen kerros

Liina etenee hitaasti, mutta varmasti. Valkoista on nyt enemmän kuin osasin ajatella.  Onneksi liinaa on vielä jäljellä ja värien tasapaino on palautettavissa. Seuraavan kerroksen väriä ei tarvinne miettiä. 

Eväskassi

Käpyilyssä on ollut pientä taukoa, kun päätin välillä ommella (mikä ei ole vahvin käsityölajini).

Halusin tehdä tyttäreni käyttöön kassin, jossa kuljettaa ruoka-annoksia kotiin syötäväksi. Innostuin taas ohjeesta netissä. Ompelin kassin, jonka pohjan ala on sopiva McDonaldsin juomakuppitelineelle.

Kankaiksi valitsin tukevaa puuvillakangasta ja vanhan likaa hylkivän pöytäliinan. Vetoketjuja löysin varastosta, jouduin vain lyhentämään niitä sopiviksi. Tulihan kassista hieno (vain pieniä epätarkkuuksia mitoissa ja sauman tasaisuudessa), mutta ajattelin, että yksinkertaisempi olisi voinut olla parempi ja ehkä ompelen vielä toisen version. Ompeluharjoitus tulisi minulle tarpeeseen, olen ommellut niin vähän, vaikka minulla on ihan toimiva ompelukone. Uusien rutiinien luominen vaatii harrastuneisuutta.

Ompeluharjoitus eväskassiksi.

Valkoisen vuoro

 

Käpyilty pitsiliinan yhdeksäs kerros

Liina jatkui kerroksella. Tummansiniset täplät tanssivat tiiviisti melkeinpä muodostaen tummansinisen raidan. Vaalean sininen on selvästi ottanut pohjavärin roolin, kuten suunnittelinkin. Nyt oli selvästi jo korka aika tuoda liinaan lisää valkoista väriä. 

Pihalla aurinko paistaa ja lumihanget sulavat pois, Kevät etenee.

Kädentaitomessut ja käpypitsiliina

 

käpypitsitöitä esillä kädentaitomessuilla.

 

Käpypitsiyhdistys aloitti kevään kädentaitomessuihin osallistumisen Helsingissä. Kevään ohjelmassa on vielä messut Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Messuilla on mahdollisuus nähdä käpyilyä sekä kokeilla itse kaksoissolmujen tekemistä, lisäksi messuille osallistuvat tuovat omia käpypitsejään pieneksi näyttelyksi messuyleisölle. Työpajassa oli kokeilijoita molempina päivinä ja saimme nähdä onnistuneita kaksoissolmuja. Messuista jäi hyvä mieli.

Kevätliina

Renulekin kevätliina on jatkunut uusilla kerroksilla. Kaksi viimeistä kerrosta ovat olleet kovin sinisiä. Työskentely on ollut mukavan selkeää, kun ei ole ollut tällä kerralla tarvetta eri väristen lankojen vaihtamiseen kesken kerroksen.

Ensimmäiset 7 kerrosta käpyilty valmiiksi.

Kevätliinan uudet kerrokset

 

Liinan alku pahvilaatikon kannella.

Liina jatkuu. Tässä kerroksessa vaihdoin työlankaa jokaisen kerroksen jälkeen, liian myöhään huomasin, että olisin voinut tehdä nuo valkoiset kukat ensin ja sitten liittää osina kerrokseen, jolloin olisin voinut käpyillä koko kerroksen sinisillä langoilla. No, on niin helppo olla jälkiviisas.

Kevät etenee ja talven ensimmäiset pikkulinnut ovat ovat näyttäytyneet asutuksen lähellä, ilma täyttyy taas lintujen sirkutuksesta. Onnistuin saamaan puhelimen kameran lähelle erään tiaisista arimman; pyrstötiaisen. Harmi, ettei ollut kameraa mukana, puhelimen kuvat eivät ole niin laadukkaita. Onneksi lintu tuli lähelle.

Useimmat pyrstötiaiset lentävät pakoon heti, kun homaavat tulleensa havaituiksi, mutta tämä yksilö oli rohkea ja jäi kuvattavaksi. Ajattelin jakaa tämän kuvan kevätmetsästä ja lumihankia pelkäämättömästä linnusta.

Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) 

Kevätliinaan 2025 käpyilty uusi kerros

 

Käpypitsiliinan keskustan valkoinen kukka.

Jatkoin käpypitsiliinaa valkoisella kerroksella. Nyt värit ovat tassapainossa ja keskustaan muodostuu valkoinen kukka. Ehkä kukasta tulee teema. Vaalean sinistä lankaa on eniten, joten se voi toimia pohjavärinä. Molemmissa sinisissä  värinä  lukee Wedgewood, joten väriyhdistelmän pitäisi  toimia. 

Wedgewood-posliineissa on yleensä selkeät kuviot. Ehkä valkoinen tässä liinassa voi toimia kuviovärinä. Valitettavasti valkoinen ei ole matta tai luonnonvalkoinen, mutta puhtaan valkoisella on nyt käpyiltävä.

Jännittävää nähdä kuinka liina edistyy kerros kerrallaan. Päätin tehdä värivalinnat aina jokaisen kerroksen alussa sen sijaan, että hahmottelisin paljon etukäteen.

Keväinen käpypitsiliina

 

Kevätliinan aloitus

Kevättä ilmassa, lintujen viserrys on alkanut pihapuissa auringon paisteen vieraillessa maiseman yllä. Eletään vielä talvea, mutta kevät on selvästi tulossa. Energisenä hetkenä aloitin uuden kevätliinan nähtyäni uuden  ohjeen Renulek-blogissa. Minulla on jo neljä liinaa, neljän eri vuodenajan sävyissä. joten ajattelin liinojen jo riittävän. Kun on käpyily kyseessä, ei voi aina luottaa ajattelevansa järkevästi.

Minulla oli kolmea yhteensopivaa väriä (Lizbeth 40; 601, 655 ja 656, joilla aloitin käpyilyn. Päätin, että jos lanka  loppuu kesken, niin liinasta tulee vähän pienempi, jännitystä riittää siis koko liinan käpyilyn ajaksi. Kuvassa ensimmäiset kerrokset.

Käpyilyä aurinkoa odotellessa.

 

Käpypitsi koristenapin kanssa.

Päivät pitenevät hitaasti ja hämärän aika on vielä pitkä. Aurinkoa odotellessa käpyilin oman auringon koristenapista ja keltaisesta langasta. Ohje löytyi Wally Sosan kirjasta Celtic Tatting with a Twist. Kirja löytyi hyllystä ja olen aiemmin käpyillyt sieltä kansikuvaohjeen. Nyt käpyilin nappikuvion. Kirjaan jäi vielä monta pitsiohjetta tulevia projekteja varten.

Kirjan ohjeessa keskusta oli tummempi ja reunus vaaleampi, minun auringossani keskusta on keltainen ja sininen taivas auringon ympärillä. Alla kuva kirjasta ja kirjan kuvioista värivalintoineen.

Käsittelin oman kuvioni kevyesti tekstiilidecoupagelakalla, jolloin toisen kerroksen kolmiapilat pysyvät suorempina säteinä keskustaan nähden.

Siemenhelmiä käpypitsissä

 

siemenhelmikuvioita

Aurinko paistaa ja keväinen luonto herää. Vihreä väri valtaa alaa ja käpyptisissäkin olisi voinut olla joku muu väri kuin ruohonvihreä, mutta sillä tulin aloittaneeksi, ja pitsistä tulee keväinen.

Löysin ohjeen, jonka kuvio muodostuu sekä pitsistä, että siemenhelmistä. Pienistä osista koottu kuvio on edistynyt vähitellen muiden töiden ohella. Haaveilen tästä syntyvän kassin kukkarokehykseen kuten ohjeessa.

Varastoistani löytyi käyttämättä jäänyt kukkarokehys. Kehys on jäänyt käyttämättä koska se on liimattava tai kiinnipuristettava malli. Olen aiemmin tehnyt vain kehykseen kiinni ommeltavia kukkaroita, nyt täytyy saada käpyiltyä pitsi valmiiksi ja hankkia sopiva liima.

Lanka on Novitan Cotton Crochet - virkkauslanka, vähän paksu käpypitsiin, mutta mielestäni sopiva pussukkaani. Siemenhelmet sai juuri ja juuri pujotettua paksuun lankaan, minkä vuoksi helmet pysyvät paremmin asennossa ja sulautuvat hyvin pitsikuvion osaksi. Oikeastaan on kiva käyttää pois varastoon kertyneitä lankoja, jotta tulee tilaa uusille ostoksille.

Ohjeen löysin Teiko Fujiton kirjasta Tatted Fashion (ISBN 1-891656-40-6).

kuva käpypitsiohjekirjasta

Käpypitsin keltainen sävy

 

Violetinsävyt korostamassa keltaisia kuvioita

Vihdoinkin lumi on väistynyt ja aurinko paistaa. Kevät on kauneimmillaan, puihin on juuri puhkeamassa pieniä lehtiä vihreän kaikissa sävyissä. Keväinen maisema on kaunis ja eri puulajien ryhmät erottuvat uusien lehtien eri väreinä maisemassa. Kun lehdet kasvavat täyteen kokoonsa ja kevät vaihtuu kesään, lehtien värierot tasoittuvat lehtien täyttyessä lehtivihreällä.

Tyhjensin violetinsävyistä lankaa täynnä olevan sukkulan. Violetti sai tällä kerralla seurakseen keltaisen  värin. Ehkä valkoinen väri olisi ollut käpypitsissä herkempi. Mallissa kuvio oli käpyilty yksivärisenä, mutta tänään näin. Käpyilyohje on Instagramissa  nimimerkin do_tori - sivulla, kuten oli myös seppele, jota yritin tehdä eri paksuisilla langoilla pari viikkoa sitten.

En ole vieläkään keksinyt, miten saisin pieniä kuvioita kivasti esille, katson varmaan seuraavaksi taulunkehysvarastoni, jos siellä olisi sopivia kehyksiä.

do_torin  kiehtovia kuvioita Instagramissa

Pikkuliina valmistui

 

Käpypitsiaurinko

Sain aurinkoliinani käpyiltyä valmiiksi. Meillä on ollut viikolla aurinkoisia päiviä. Nyt taas säätiedotukset lupaavat pilviä, jäisiä kelejä aamuksi ja jopa loppuviikoksi lunta. Kevät etenee kuitenkin ja pilvistä ei ole haittaa, kun sain tämän kotiaurinkoni valmiiksi, se saa hyvälle mielelle, vaikka pirteää vaalean keltaista onkin vähemmän kuin etukäteen kuvittelin. Syvä keltainen keskustassa hallitsee ja oranssi erottuu selvästi siksi vaalea väri jää varjoon.

Sugarplum

Katsoin tarkemmin Wikipediasta mikä on sokeriluumu. Merkityksiä sanalle löytyi useita ja vanhin viittaus 1400 luvulle. Olkoonkin sokerissa keitetty luumu, kuivattu luumu tai kuorrutettu kova sokeripala. Värit vaikuttavat lopputulokseen ja minun liinassani loistaa aurinko.

Lisää värivaihtoehtoja löytyy käpypitsiliinan ohjesivulta. Ohje on yhteistyön tulos nimimerkeiltä Lilliantatlace&Forgetmeknot ja mielenkiintoinen jo alkuperänsä vuoksi. Itse en ole koskaan yrittänyt luoda käpypitsimallia yhdessä kenenkään toisen ihmisen kanssa.

Liinani halkaisija on 18 cm Lizbeth 40 langalla. Liina on pieni, mutta löytää varmasti paikkansa eikä päädy laatikon perälle. Siellä on jo tarpeeksi pikkuliinoja. Haluaisinkin tietää, miten saatte lukuisat pienet pitsit esille ja arvoisilleen paikoille. 

Aurinkoinen käpypitsiliina

 

Käpypitsiliinan uudet kerrokset

Pääsiäinen juhlittiin aurinkoisessa keväisessä säässä. Nyt taas on ollut havaittavissa pohjoistuulta, pakkasta ja lumisadetta. Piti ihan ottaa uudestaan käyttöön lämpimiä vaatteita, joiden kuvittelin jo olevan odottamassa ensi talvea. Kevät on arvaamaton.

Käpyilin pääsiäistauon jälkeen aurinkoiseen käpypitsiliinaan uusia kerroksia. Vielä näen liinassa auringon. Viimeinen kerros on merkittävä; säilyykö ilme samana loppuun asti vai muuttuuko liinan luonne.

Kevätkukkia äitini pihalla pääsiäisen aikaan.

Aurinkokäpyily jatkuu

 

käpypitsiaurinko kasvaa

Aloitin viime viikolla keltaisen käpypitsiliinan, nyt liina jatkuu vähän oranssilla hehkulla, mutta mielestäni pitsi säilyy edelleen keltaisena aurinkona. Värivalinnat ja järjestykset ovat toisinaan haastavia, kuten kuvittelen sinun käsityöihmisenä tietävän. Katsotaan miten tämä etenee......

I

Keltainen käpypitsi

 

Keltainen käpypitsi pahvilaatikon kannella.

Aurinko on paistanut useampana päivänä ja ilmassa on ollut kevään tuntua. Toki pakkaset voivat vielä palata, mutta nyt haaveillaan leudoista kevätsäistä. Valitsin auringonkeltaisen langan ja halusin kuvalle taivaansinisen taustan. Sopiva väri löytyi työpöydälläni olevan pahvilaatikon kannesta, tosin väri oli auton kuvassa, mutta myös taustalla oleva talonseinä sointui sävyyn. 

Otin kuvan taas puhelimella ja totean, että langan väri vivahtaa kuvassa todellisuutta enemmän oranssiin. Taustojen etsimien on välillä hankalaa, kun tuntuu, että kaikissa mahdollisissa paikoissa on jo otettu niin monta kuvaa. Tähän haluaisin mielelläni hyväksi havaittuja ratkaisuja, jos olette keksineet miten kuvien taustoihin saa vaihtelua pienellä vaivalla kotona.

Pieni pääsiäiskuvio

Aurinko- ja pääsiäisteemalla aloitin keltaisen käpyilyn. Ohjeen tähän käpypitsiliinaan huomasin Instagramista nimimerkiltä Lilliantatlace. Tarkemmin tarkasteltuani huomasin, että liina oli Lillian Yeungin ja Tiffany Leen yhteistyötä ja löytyy Iternetistä Leen sivultolta Forgetmeknot . 

Liina on toistaiseksi vaikuttanut  valerenkaiden ja josefiinansolmujen harjoitukselta. Tekniikkaharjoitukset ja toistot ovat aina hyödyllisiä. En ole katsonut mitä harjoitusksia tulevat kerrokset tuovat tullessaan.

 Liina on kaunis ja toivon, että osaan valita oikeat värit ihan loppuun asti, jotta saan aurinkoni pääsiäiseksi. Lankana minulla on Lizbeth 40. 

Käpypitsiliina Ilona Jalavan aiheesta

 

Käpypitsiliina vanhan kirjan aiheesta

Pakkaspäivät jatkuvat ja olen pyöritellyt parin viikon ajan käsissäni valkoista lankaa ja Ilona Jalavan kirjan kukka-aihetta. Lopputuloksena syntyi pieni liina. Kuvittelin keskustan erottuvan selkeämmin, mutta siitä tuli sekava lehtikasa. Ilmiö lienee tuttu kaikille käsityöläisille; lopputulos ei aina vastaa ennakkokuvitelmaa.

Tämän kokemuksen jälkeen voin käyttää yksittäisiä kukkia koristeena, mutta liika on aina liikaa. Liina oli kuitenkin hyvä harjoitus ruusunlehtien lehtisuonten ompelemiseen ja voisin kuvitella käyttäväni tätä tekniikkaa myös muissa töissäni.

Liinan voin laittaa esille, mutta se vaatii todella rauhallisen ympäristön ja taustan.

Tässä vielä linkki sivulle, jossa Ilona Jalavan kirja on julkaistu kahtena pdf-tiedostona.