sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Syksyn sininen lumihiutale



frivolite-hiutale lasipöydällä.



Huivin reunapitsi oli melko suuri urakka ja nyt tyydyinkin tekemään pienemmän työn.

Tällä viikolla menetin kaksi päivää nukkumalla. Sairastin Covid-19 taudin viime vuonna joulukuussa ja luultavasti sain siitä hyvät vasta-aineet. Otin kesällä rokotuksen, jonka jälkeen olin kaksi päivää kovassa kuumeessa ja sen jälkeen hyvin väsynyt. Nyt otin toisen rokotteen saadakseni passin.

Tällä kerralla kuume oli vain 38,2˚C ja kesti vain vuorokauden, mutta nukuin kaksi rokotuksen jälkeistä päivää. Väsymys oli niin kova, että en vain pysynyt hereillä. Kerran keitin mukillisen kahvia. Puolet mukillisesta meni hyvin, mutta sitten toinen puoli oli jo kylmää eli olin nukahtanut kesken kahvimukin. Toivottavasti Tämä tauti ja rokotukset olisivat jo osaltani ohi.

Nyt saan koronapassin, mikä tuo tarvittaessa vapautta liikkumiseen. Tosin ajattelen vieläkin, että on parempi pysyä kotona ja käpyillä. Tätä tapaa suosittelen muillekin, kunnes pandemia on ohi. Käsityöntekijöille kotona pysyminen ei ole niin vaikeaa, kuin muille. Onneksi on myös mahdollisuuksia etätapaamisiin netissä.

 

Lumihiutale

 

Syksyn hämärässä valitsin sinisen langan lumihiutaleen käpyilyyn. Ohje on Kendra Goodnown muokkaama helppo frivolite vintagemalli, joka on ihan perustekniikkaa ja sopii aloittelijoillekin. Hienon vintage-leiman lumihiutaleeseen tuo runsas silmujen eli nirkkojen määrä. En taaskaan mitannut silmujen kokoa, vaan koko saattaa vähän vaihdella käsivaraisesta tekotavasta johtuen.

Vaikka lanka oli melko ohut, niin lumihiutaleelle tuli halkaisijaksi n. 9 cm, mikä on mielestäni melko suuri. Ainakin suurempi kuin suurimmassa osassa lumihiutaleistani. Ohjeessa lumihiutale on muokattu joulupallon ympärille, mutta minä jätin tasaiseksi hiutaleeksi.  Kokonsa puolesta tämä lumihiutale voisi tosiaan sopia paremmin joulupalloon kuin itsenäiseksi koristeeksi. Käyttöä täytyy vielä harkita.

Yritän vielä kasvattaa lumihiutalekokoelmaani joulukuusen koristelua varten. Onneksi jouluun on vielä aikaa.


sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Huivin reunuskäpyily

 

Tulevan talven lämmin luxuslankahuivi.

Pitkäaikainen urakka on ohi. Ostin langan messuilta ennen pandemiaa ja olen suunnitellut huivin neulomista siitä asti. En pitänyt kiirettä aloittamisella, koska odotin oivallusta huivin mallista ja muodosta. Sitten oli vielä pitsin valinta, jota mietin viime metreille asti.

Olin ajatellut tekeväni reunaan Ninetta Caruson Endrucks1920 projektissa uudistaman vanhan mallin mukaan. Minun huivini oli kuitenkin niin pieni ja lanka sen verran paksua, että valitsin kuitenkin yksinkertaisemman pitsin. Luulen, että varsinkin villalangoilla käpyilleille, tämä on tuttu ilmiö. Sitä haluaisi kaikkea ihanaa ja koristeellista, mutta sitten paksu lanka asettaa omat rajoitteensa. Tiedot huivissa käytetystä langasta viime viikon postauksessa.



Reunapitsi

Hain helpon reunapitsin ohjeen sivustolta: Free Patterns – ABC Tatting Patterns. Tänään sivusto ei auennut, joten en voinut laittaa linkkiä. Toivottavasti sivusto ei ole kokonaan sulkeutunut. Siellä on useita helppoja aloittelijan ohjeita, mukaan lukien tämä minun renapitsini.

Lähikuvaa reunapitsistä.



Pitsi oli yksinkertainen, mutta löyhäkierteinen lanka ei ole käpyilylanka ja pitsi edistyi hyvin hitaasti. Lanka sopi neulomiseen paljon paremmin kuin käpyilyyn tai virkkaamiseen, joita tekniikoita huivissa käytin.

 

Huivikoru
 

Tein vielä samoista langoista pienen kukan, jonka ajattelin kiinnittää huiviin. En kuitenkaan sitten osannut päättää mihin kohtaan huivia kukan kiinnittäisin. Alkuperäinen suunnitelma oli kiinnittää kukka keskikolmioon, sitten mietin muita vaihtoehtoja ja kiinnityskohta jäi ratkaisematta.


Rintakoru huivisolkena käytettäväksi.


Etsiskelin jo hakaneulaa kukan taakse kiinnitettäväksi. Ehkä kukka toimii parhaiten rintaneulana, jota voi käyttää koristeena tai huivin kiinnittämiseen halutulla tavalla. Näin ratkaisen ongelman ainakin aluksi, vaikka ei olekaan kiva ajatus pistellä uutta huivia neulalla.

 

Näin urakan jälkeen huokaisen helpotuksesta ja olen tyytyväinen huiviini, jota jo äsken kauppareissulla kokeilin. Niin ohut ja silti niin lämmin. Tämä on ehdottomasti ensi talven ykkösasuste. 


sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Villahuivi odottaa käpypitsireunusta

 


Muutama vuosi sitten ostin käsityömessuilta kaksi ihanaa sinivihreää lankavyyhtiä.

Aloitin huivin neulomisen, joka jäi kesken ja eteni hiljalleen parin vuoden aikana. Nyt sitten päätin, että huivin on aika valmistua. Viimeistelyä varten halusin lisätä rehunaan toisen värin. En kuitenkaan muistanut, miltä osastolta olin langan ostanut. Löysin lopulta samaa lankaa Titityyn verkkokaupasta ja sain reunukseen toisen värin.


Langan värit Alfaalfa ja Cornflower ovat ehkä vähän tummempia luonnossa


Tarkoitus on vielä käpyillä tähän pieni reunapitsi. Nyt olen käyttänyt aikaa neulomiseen ja julkaisenkin väliaikatiedon viimeaikaisesta näpertelystä, vakka blogin teemasta riippumatta tekniikkana on neule, eikä käpyily.


 

Huivi

 

Materiaalin on siis Perulainen luonnonkuitulanka Meadow, jossa on pellavaa, laamaa silkkiä ja villaa. Neule on todella kevyt, pehmeä ja lämmin. Neulominen ohuesta langasta johtuen oli hidasta, mutta


Langan vyöte


kuitenkin jäi pieni ajatus isommasta työstä näin ihanasta langasta. Puserolle tulisi aika suuri hinta kevyestäkin luxuslangasta neulottuna.

Minusta tuo sinimailanen oli värinä kiinnostava ja aikoinaan ostin sitä ensimmäiset kerät. Nyt valitsin Titityyn valikoimista tähän sopivana tuon ruiskaunokin. Ruiskaunokin väri haalistuu aina hyvin vaatimattomaksi, enkä ole sillä juuri kuullut värjättävänkään. toisaalta väriaine pitäisi kasvattaa itse, sillä ruiskaunokki on nykyisin melko harvinainen, toisin kuin lapsuudestani muistan.

Lanka on ohut ja kierre löysä. Käpyileminen ei tule olemaan helppoa ja nopeaa, mutta ”hitaasti hyvä tulee”, kuten sanonta kuuluu. Tähän täytyy luotta ja käpyillä kärsivällisesti.


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Lisää käpypitsilumihiutaleita

 


Jatkoa käpypitsilumihiutaleille


 

Lehdet varisevat puista vähitellen. Tällä viikolla olen ihaillut pihlajan väritystä. Kaupungin istutuksiin on valittu Tuurenpihlajaa, jossa on meidän perinteistä pihlajaa kirkkaampi väritys. Nyt väritys korostuu, kun muiden puiden lehdet ovat osin varisseet ja kirkkain loisto alkaa olla ohi. Toivottavasti Korealainen lajike kestää pohjolan talvet. Tämä puu sopii hyvin kaupunkimaisemaan.

Lumihiutaleet

Nyt jatkoin lumihiutaleita, joiden ohje oli viime viikon lumihiutaleiden ohjelinkissä. Tällä kerralla tein sitä yksinkertaisempaa mallia ja onnistuin välttymään näkyviltä virheiltä. Tein frivolite-lumihiutaleita vähän enemmän, sillä tähtään lumihiutaleilla koristeltuun joulukuuseen. Tarkoitus on tehdä eri kokoisia ja eri muotoisia lumihiutaleita, jotta saan kuuseen lumisadetunnelmaa.


Tuuren pihlajan värikäs syksy



sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Frivolite-lumihiutaleita ensilunta odotellessa.



Käpypitsilumihiutaleita



Syksy etenee. Tänään oli kaunis aurinkoinen ruska. Näyttää siltä, että tuuli puhaltaa pian loputkin lehdet puista, koska puiden alle on ilmestynyt värikäs lehtimatto. Näissä tunnelmissa käpyilin lumihiutaleita.

Jotenkin olen kartuttanut kesäisin perhoskokoelmaa ja talvisin lumihiutaleita. Mietin että voisin vaikka ensi syksynä ottaa teemaksi ruskalehdet. Olen tehnyt niin vähän lehtiä, vaikka tänäänkin liikuin keskellä keltaista maisemaa ja lehtiä oli keltaisen kaikissa sävyissä. Ruska vaihtelee vuosittain ja paikoittain punaisesta keltaiseen. Minulta on jäänyt ruskan käpyily vähiin, oletko sinä havainnut ympärilläsi jotain tavattoman kaunista, jota et ole vielä käpyillyt.


Keskipäivän keltainen maisema ja muuttomatkalle lähteviä joutsenia.


Lumihiutaleet


Tällä kerralla lumihiutaleista tulikin kuva-arvoitus. Tehtävänä on etsiä pitsihiutaleista eroavaisuus.

Harmittaa, että heti ensimmäiseen lumihiutaleeseen tein noin tökerön virheen. En kuitenkaan purkanut tai korjannut käpypitsiä. Huomasin virheen niin myöhäisessä vaiheessa, kun kuvio oli melkein valmis. Taas kerran katselin elokuvaa käsityön kanssa. En ehkä ikinä opi, että rauhalliset dokumentit olisivat parempia kuin tiivistunnelmaiset elokuvat.

Ohje on Robin Perfettin ja löytyy linkistä. Pieni ja yksinkertainen, mutta silti niin täydellinen lumihiutale. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on todella kaunis ja aito frivolitelumihiutale. Lankana käytin Lizbeth ja lumihiutaleen halkaisijaksi tuli 4 cm.

Haaveilen, että tänä vuonna lumihiutaleita olisi jo niin paljon, että saisin koristeltua joulukuusen valkoisilla lumihiutaleilla ja olkikävyillä ilman kiiltäviä lasikoristeita. Olkikäpyjä minulla jo onkin tarpeeksi. Kun vielä käpyilen syksyn aja erilaisia lumihiutaleita, niin ehkä niitä kertyy tarpeeksi.

 


Jokimaisemassa iltapäivän auringossa hehkuva vaahtera