lauantai 24. helmikuuta 2018

Mon Bijou



Varastoihin on kertynyt kaikenlaisia helmiä. Useimman eivät sovi ollenkaan keskenään samaan työhön. Niitä on jäänyt tähteeksi, niitä on ostettu kun on kauniita vastaan tullut. Osa on omia ostamiani, osa lapsen hankkimia. Päätettiin joskus, että pidetään osa helmistä yhteisinä. joita voidaan käyttää tarvittaessa toiselta kyselemättä.

Nyt otin esille vihreitä helmiä. Suuremmat helmet ovat tässä Swarovski-helmiä ja pienemmät helmet
ovat lasihelmiä. Langaksi valitsin ohuehkon virkkauslangan. Aloitin ensin ohuemmalla, mutta huomasin pian, että nuo pienet vihreät helmet vaativat paksumman langan. Malli on Mon Bijoux , jonka ohje löytyy linkistä kahteen pdf-tiedostoon jaettuna.

Värien valinnassa yllätin taas itseni. Luulin ottavani vaalean kullanvärisen langan vihreän seuraksi, mutta nyt valokuvista huomasin, miten punainen tuo lanka lopulta olikin. Lanka on punertava myös luonnon valossa. Lampun alla väri näytti erilaiselta. Tein tätä korua pääasiassa iltaisin, joten luonnon valon vaikutuksen näin vasta valmiin työn kanssa. Nyt kun väritys on selvillä, niin seuraava vaihe on löytää asu, minkä kanssa tämä käy.
Taakse kiinnitin pitkän neulasoljen ohjeen mukaisesti. Tämän korun halkaisijaksi tuli n. 5 cm.


lauantai 17. helmikuuta 2018

Ikkunakoriste




Selailin uutta kirjaani ” Jan Stawasz, Tatted Treasures” Valitsin ikkunakoriste 1 -mallin Kirjassa tämä oli pujotettu metallikehykseen. Näin meinasin itsekin tehdä, mutta huomasin, että minun alumiinilankani oli tähän tarkoitukseen liian paksu. Metallikehys kirjassa oli kaunis, ja laitankin ohuemman metallilangan ostoslistalle, mutta nyt toistaiseksi oli kuvattava ilman kehystä. Kevyesti kovetettuna tämä jääkin toistaiseksi roikkumaan kukkatelineeseen.

Marja

lauantai 10. helmikuuta 2018

Sydämet

Ystävänpäivän sydämiä


Pakkaskausi jatkuu vielä. Välillä sormetkin tuntuvat olevan kohmeessa ja tulee mielessä luokitelluksi käpypitsi kesäkäsityöksi. 

Ystävänpäivää ajatellen tein pari pientä pastillinsävyistä sydäntä. Sydämistä suuremman ohje löytyy täältä ja pienemmän sydämen täältä. Pienempää sydäntä muokkasin. halusin tehdä kaikki renkaat saman kokoisina. Sydämen nimikin oli joulusydän, mutta nyt talvella ja kirjavalla langalla tehtynä kuvio on selkeämpi näin.

Huomenna on laskiaissunnuntai. Jos ei ihan pulkkamäkeen lähdetä, niin ajattelin viedä lapset Kuusankoskitalon pihalle ihailemaan lumiveistoksia. Tänään on ohjelmassa vielä laskiaispullien tekeminen.

Hyvää Laskiaista ja Ystävänpäivää!

toivotellen Marja


Lisäys 12.2.2018
Veistokset ovat olleet pystyssä jo tovin, ei vaan olla ehditty katsomaan ennen laskiaista. Sää oli hyvä, vain pientä lumisadetta. Lumisade ei haitannut ulkona liikkumista, mutta uusi lumi peitti ikävästi veistoksia. Onneksi ei kuitenkaan liikaa.

Lumiveistoksia 2018 Kuusankoskella

Suurimpana kuvassa on yleisön suosikki; Timo Koiviston teos nimeltä Ei riidellä enää.
Veisto vesseleiden "häävalssi" oli kauttaaltaan niin valkoinen, että kuvaaminen oli hyvin vaikeaa, enkä meinannut kännykkäkameralla saada tanssiparia erottumaan ollenkaan.
Lilli Salon veistos "surun pyyhit silmistäni" oli myös selkeä ja vaikuttava. Tässä päänpäälle satanut lumi ehkä häiritsi.
Alakulmassa on Icemen teamin "Liisa pien" (Lili Marleen), joka on hieno ja pikkutarkka teos.
Västilän veiston teoksessa ; "Marssii norsujen kanssa" voi lapset kiivetä ja laskea liukumäkeä.
Vossikka talli; "vain vanha riimu" huokuu historiaa, mietin mikä eläin seisoo katolla. Arvelin sitä lampaaksi, vaikka onkin peittynyt lumesta vaikeasti tunnistettavaksi.

Kuvassa se osa veistoksista, joista sain parhaiten erottuvat kuvat.

lauantai 3. helmikuuta 2018

kukkia katveessa

Pitsikukkia polun reunalla



Ostin Tampereen käsityömessuilta Jatan aitan osastolta Jan Stawaszin kirjan ja halusin nyt ottaa sieltä ohjeen. Kokeilin paria kukkaa, kun en osannut varsinaista mallia valita.

Sitten en löytänyt sopivaa korttipohjaa luonnonvärisille kukille ja laitoin ne lopulta taulukehykseen. Taustakuva taulussa on vanha valokuva, jonka olen ottanut joskus 90- luvulla vanhassa Valamossa. Olin sukuseuran mukana kokeilemassa mahdollisia patikointireittejä turisteille. Valamon saaren luonto on ainutlaatuinen ja kuvia tuli otettua ihan vain matkan varrelta. Läheskään kaikki kuvat eivät päätyneet mihinkään albumiin ja tässä löysin käyttötarkoituksen yhdelle valokuvalle. Lopputulos ei ole hassumpi, vaikka kukkien lanka olisikin voinut olla luonnonvärisen sijaan värikkäämpi.

Minulla on ollut suunnitelmissa karsia turhia tavaroita ja nostaa kaapin kätköistä esille merkittäviä ja positiivisia esineitä. Tämänkin kaappiin hautautuneen valokuvan esille nostaminen tukee tätä tavoitetta ja on hyvä alku kaappisaneeraukselle 



uusi käpypitsikirja