sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Pieni käpyilty juhannuskukka

 


Magnolian kukka juhannuksena, ehkä lumme olisi ollut kotoisampi


Kesä tuli vihdoin ja juhannusta juhlittiin hellesäässä. Keskimmäisen tyttärehi kanssa ajeltiin 60 km päähän meren rannalle, jossa nautittiin raikkaasta merituulesta.  Joskus olisi kiva asua, jos ei aivan rannikolla, niin ainakin lähempänä merta. Laskin äskettäin, että olen asunut nuorena 6 vuotta suuren veden äärellä. Ei siis ihme, että olisi houkuttelvaa muuttaa vielä joskus rannikolle. 


Hellepäivän viileä varjo ja merituuli


Juhannuskukka

Minulla on ollut tämä Magnoliankukka to tat listalla jo pidemmän ajan. En ole vain tullut sitä tehneeksi. Kukka on kaunis, olisi varmaan sievempi valkoisena. Valitsin keskustan värin ehkä väärin, violetti tai punainen olisi ollut sopivampi.

Ohje löytyy Nancy Tracyn blogista Be-stitched. Tein pienen kukan ohuesta langasta, mutta mietin, että tämä voisi olla näyttävä paksummasta langasta. Nyt kukka päätyi hiuspinniin juhannuskoristeeksi. Pieni, mutta kesäinen juhannuskoriste


Hiuspinni kukan vartena


sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Käpypitsiperhonen punasiipi

 


Punasiipinen frivolite-perhonen


Juhannus lähenee ja minulla on kevätliinan käpyily pahasti kesken. Onneksi liinassa on talviteema ja voisin kuvitella, että talveen mennessä saan viimeisen kerroksen lopulta valmiiksi. Tällä viikolla taas kartutin käpypitsistä perhoskokoelmaani.


Punasiipinen perhonen

Otin ohjeen perhoseen Ruth Perryltä, kirjasta jonka ostin viime talvena. Tässä on taas klassinen kirjanostotapahtuma; ostin kirjan kauniin kansikuvan houkuttelemana, kirja jäi hyllyyn, nyt käpyilin kansikuvaperhosen ja mietin tuleeko muita malleja tehtyä ollenkaan.

Kirja on siis Shabby chic tatting, julkaistu nimimerkillä Rozella Linden. Kirjan käpypitsiperhosessa oli ommeltu jälkikäteen renkaiden päälle helmet. Tämä toimii hyvin kun lanka ja helmet ovat samaa sävyä. Minulla oli varattuna punaiset kristallihelmet ommeltavaksi renkaiden päälle, mutta päätin jättää ne lopulta pois ja lisäsin vain vartaloon mokan väriset helmet.

perhonen kauempaa katsottuna

Tämä malli, jossa on vain paljon pieniä helmiä on mielestäni herkempi ilman suuria helmiä siivissä. Kauempaa, heikommassa valossa katsottuna lanka katoaa ja helmet tekevät vaikutelman läpikuultavista siivistä. Jos mieli muuttuu, niin voinhan ommella helmet myöhemmin. Tilanne olisi tietysti toinen, jos lanka olisi voimakas punainen kuten helmetkin.

Teknisiä tietoja:

         lanka Lizbeth 40, hyvin vaalean punainen

         pienet muoviset siemenhelmet

         Swarovski-kristallit, joiden värisävynä on mocca

         siipien kärkiväli n. 10 cm ja vartalon pituus n. 4 cm 

         perhonen on varmaan parhaimmillaan ommeltuna koristeena



Oma perhoseni kirjankannella kansikuvaperhosen kanssa


Pienet mattapintaiset kierrätetyt muovihelmet yhdessä kristallihelmien kanssa on ajatuksena vähän outo yhdistelmä, mutta kaikkea kotoa löytyvää tulee yhdisteltyä.

Tyttäreni on vienyt ekologista ajattelua korujen tekemisessä helmien kierrätystä pidemmälle. Hän kulkee myös puistoissa ja rannalla keräten lasinpaloja, jotka sitten puhdistaa, hioo ja liittää metallilankakoruihin. Jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat nykyajan termejä ja nuorisolle  perusarvoja. Vaikka jätteen hyötykäyttöä kannatankin, niin en ole vielä itse yltänyt vastaavalle kierrätyksen tasolle. 




sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Kevään käpypitsiperhonen

 

 

Perhosen kukat on korvattu kristalleilla

 

Kesäkuu on jo pitkällä enkä ole vielä kartuttanut perhoskokoelmaani. Teri Dusenbury on lennokkaalla tyylillään yksi suosikkisuunnittelijani. En ole vielä ostanut hänen kirjojaan vaikka harmittaakin, että blogi on lopetettu. Tein hänen suunnittelemansa perhosen, jossa on samalla harmoniaa ja huumoria. Loistava ohje. Ehkäpä seuraavan kirjaostoksena harkitsen vaikkapa tätä.

Perhosessa lankana Lizbeth ja kukkien tilalla Swarovski kristallit.

 

 

 

 

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Renulekin kevätliina jatkuu

 

Liinan värivalintana luminen jäälautta

 

Koulut ovat loppuneet ja kesä virallisesti alkanut. Minä teen edelleen kevätliinaa. Liina on nyt siinä vaiheessa, että vain yksi kerros puuttuu. Viimeinen kerros on pitkä ja kuvio vähän edellisiä kerroksia hitaampi, joten viimeinen värivalinta ja loppurutistus käpyilyssä, niin liina on valmis.