sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Käpyptisikoriste pienessä kukkarossa


Kuulokkeet kukkaron sisällä.



  

Koska blogin tunnisteita eli oikopolkuja kertyy julkaisuihin helposti liian paljon ja selkeys kärsii, olen tehnyt pienille ja vaikeasti luokiteltaville käpypitseilleni kaksi tunnistetta. ”pientä kaunista” ja ”pientä hyödyllistä”. Tänään ajattelin, että pitäisi olla vielä ”pientä omituista”, johon olisi helppo laittaa kaikki kummalliset kokeilut, kuten tämän päivän kukkaro.

Olen joskus ostanut hyvin pienen kukkarokehyksen. Kehys on pyörinyt kaapissa käyttämättä jo useamman vuoden ajan. Nyt otin sen esille, koska ajattelin tekeväni siitä jotain hyödyllistä. Mielessä oli myös käyttää joku vanha tarpeettomaksi jäänyt käpypitsi. Tällä viikolla en ole käpyillyt mitään uutta, aika on mennyt Renulekin kevätliinan kanssa.

 

Nappikuulokkeiden säilytys

Minulla on ollut jo pidempään tarve pienelle pussille tai kukkarolle. Nappikuulokkeet pyörivät käsilaukussa muun tavaran seassa ja pelkään, että tulen vahingossa rikkoneeksi kuulokkeet. Pieni säilytysrasia tai pussi toisivat laitteelle tarvittavan suojan. Olen miettinyt miten muut ovat ratkaisseet ongelman.

Minulla on käytössä jopa useammat kuulokkeet, joten jotain olisi hyvä kehittää. Onko sinulla toimivaa ratkaisua ongelmaan? Joskus minulla oli käsilaukku, jossa oli paljon taskuja. Turhauduin siihen, että etsin aina tarpeellisia tavaroita vääristä taskuista. Nyt on käytössä taas kassi, jossa järjestyksen pitäminen on mahdotonta, mutta kaikki löytyy nopeammin.

 

Kukkaro

Nyt ajattelin tällä kukkarokehyksellä ratkaista ongelmani, mutta tein muutamia virheitä: 

  • Kukkarokehys oli turhan pieni ja sen kautta kuulokkeita ei saa pois kukkarosta riittävän hellävaraisesti. 
  • Piirsin kaavasta liian pienen, joten kukkarokin jäi pieneksi. 
  • Laitan yleensä kasseihin ja kukkaroihin kovikekangasta. Tämä kukkaro oli niin pieni, että kovikekangas oli turhaa ja teki kukkarosta jäykän.
  •  Liimasin kehyksen kankaaseen liimalla. En onnistunut enää ompelemaan kehystä kuten olin ajatellut. Toivottavasti liima pitää.


Kukkarosta tuli kuulokkeille liian pieni.


Koska kangas oli jäykkä, niin mielestäni kehyksen kulmakohdat eivät asettuneet kauniisti. Kevensin vaikutelmaa lisäämällä samoja helmiä kuin valitsemassani käpypitsissä. Helmiä oli vielä tallella, vaikka pitsi on käpyilty jo vuonna 2016.

Pitsi oli oikeastaan suunniteltu rintaneulaksi. Minulla kuitenkin on kaksi pitsiä, joihin olen kiinnittänyt neulan, joten olen tehnyt näitä aikanaan useamman. Tämä kappale oli epäonnistuneiden / tarpeettomien pitsien laatikossa, josta otin sen nyt käyttöön. En kyllä löytänyt pitsistä mitään vakavaa virhettä tai muuta syytä miksi olen luokitellut sen epäonnistuneeksi.


Kukkaron käyttö

Kuulokkeet mahtuvat kukkaroon, mutta en silti ota kukkaroa tähän käyttöön. Kukkarokehys on tarkoitettu avaimenperäksi, koska siinä on kiinnityslenkki. Usein avainkukkaroissa avainta voi säilyttää kukkarossa sisällä, mutta tämän kukkaron lenkki ei siihen käänny. Tämä oli siis alun perinkin turhake.

Voisin tietysti viedä kukkaron autoon ja kerätä sinne pysäköintiautomaattiin sopivia kolikoita. Nykyisin kolikkopysäköintiä on melko vähän, mutta on vielä kuitenkin. Keskiviikkona jouduin pysäköimään pikkukaupungissa, jonka pysäköinti maksetaan vielä kolikoilla, onneksi oli sattumalta mukana yksi kolikko. Tämä on ehkä ainoa hyödyllinen keksimäni käyttö pikkukukkarolle, josta taisi lopulta tulla pelkkä koriste.

sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Kevätliinan käpyilyä



Kevätliina lasipöydällä auringonvalossa.

 

 

Ulkona sataa vettä ja taivas on harmaa. Onnistuin kuitenkin eilen kuvaamaan käpypitsiliinan hetkellä, jolloin aurinko pilkisti pilven raosta. Renulekin kevätliinan käpyily edistyy hitaasti, mutta edistyy kuitenkin koko ajan.

Tein kaksi peräkkäistä kerrosta keltaisella ja kullanvihreällä. Kerrokset ovat aika suuria, ja pelkään, että aiempiin raitoihin nähden uusi väriraita on liian leveä  ja värityksen tasapaino kärsii. Vielä on kuitenkin jäljellä 4 kerrosta, joiden avulla on yritettävä pelastaa tilanne.

Mielessä kävi myös mahdollisuus lopettaa pitsiliina näihin kerroksiin. Reunuksena tuo leveämpi keltainen olisi sopiva juuri tässä, koska keltaista on liinassa melko vähän ja sekin lähellä keskustaa.

Otan kuitenkin riskin ja jatkan pitsiliinan käpyilyä ja värien pohtimista. Ehkä keksin vielä ratkaisun viimeisten kerrosten aikana. On lohdullista tietää, että seuraavat kerrokset ovat nopeampia ja näen valitsemani värit käpypitsiliinassa nopeammin.


sunnuntai 16. toukokuuta 2021

käpypitsisolmu neulalla

Välityönä pieniä käpypitsisolmuja neulalla ja sukkulalla.

Kevätliina etenee vähitellen. minulla on vielä kesken hidas kerros 16. Uuden kerroksen ohje on jo odottamassa. Tällä viikolla on ollut muita liinan edelle meneviä kiireitä.

Nyt otin liinasta pienen tauon ja kokeilin pientä kiehtovaa solmua, joka tuli vastaan YouTubessa. Solmuista oli tehty korvakorut, mutta minä keskityin vain solmun harjoitteluun, koska minulla nyt ollut tarvetta nappikorviksille.

Solmut kiehtovat ja kelttikäpyilyssä on minulle sopivasti haastetta ymmärtää miten kuviot muodostuvat. Täytyy olla hyvin huolellinen, ettei joku lenkki kierry väärään suuntaan tai kaari kulje väärällä puolella työtä.

 Kelttisolmuja en voi käpyillä jännityselokuvaa katsoessa. Tosin luulen, että kelttipujotukset vaativat tarkkaa keskittymistä ihan kaikilta muiltakin käpyilijöiltä.


Solmu

Käpyilin solmun Hobby Pointin Anastasijan  ohjeen mukaan neulalla. Ensimmäisessä harjoituksessa oli valkoinen virkkauslanka ja tähän lankaan hiukan ohuehko neula, jolloin solmusta tuli runsas kuten ohjeessa.

Ensimmäisessä yrityksessä onnistuin kääntämään jonkun kuvio-osan väärinpäin ja jouduin yrittämään toisen kerran. En kuitenkaan luopunut toivosta, vaan jatkoin yrittämistä. Onnistuin tekemään kuvion virkkauslangasta, mutta tällä langalla kuvio on mielestäni liian suuri korvakoruihin.

 Hahmottaminenkin jäi liikaa ohjeen seuraamiseksi, ei niinkään solmun ymmärtämiseksi.

Halusin ymmärtää solmun paremmin ja käpyilin toisen harjoituksen sukkulalla Lizbeth 40 langalla, jolloin solmusta tuli pienempi ja väljempi. Nyt oli helpompi ajatella ja seurata oikeasti kuvion kehittymistä ja tajuta kokonaisuus. 

Tämä jälkimmäinen solmu olisi sopivan kokoinen koruun, mutta kuviona liian väljä. En lopulta tehnyt solmuista koruja, vaan jätin solmut harjoitukseksi.

Solmut suoraan edestä kuvattuna ja Euro kertomassa mittasuhteen.


Tämän harjoituksen jälkeen voisin tehdä korut, mutta kun oikeasti pidän hyvin vähän nappikoruja, niin jätän korut tekemättä. Kuvio on kyllä kiva ja luulen tekeväni näitä vielä joskus. On mielenkiintoista, miten koruohjetta seuratessa ajattelee, että kuviosta täytyy tehdä juuri koru vaikka kuvion käyttöä voisi miettiä laajemminkin.

Solmujen jälkeen palaan taas Renulekin selkeän liinan pariin ja ehkäpä laitan käpyilyn taustalle jonkin elokuvan.


sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Käpypitsikieloja äidille !

Keltti-idealla lehti, johon on liitetty pieniä valkoisia kukkia


Äitienpäivä koittaa koleassa säässä. Se tuntuu ikävältä. Mielessä soi vanha koululaulu ja muistuttaa minkälainen vuodenaika kevään pitäisi olla:

Kun kevät kaunis tuli,

soi Luoja lämpöisen,

maan silmästä jo suli

jääkyynel huurtehen,

taas päivän paistehessa

jo linnut lauloivat,

ja lapset lehtosessa

iloisna juoksivat.

 Tätä vielä odotellaan. 

 Pandemiasta ja viileästä säästä huolimatta ajateltiin piipahtaa äidin pihalla äitienpäivänä. Äiti kyllä on sitä mieltä, että kun ensimmäisistä rokotuksista on aikaa, niin riski on pieni. Minähän sairastin taudin ja olen melko harmiton, mutta lapset voivat altistua koulussa, joten ihan olematon riski ei ole.

 

Rintaneula

Yritin tehdä kieloja äidille äitienpäiväksi. Alla havaintoja prosessista:

  • Valitsin niin suuren neulan, että tuo kimpun tyviosa tuli todella pitkäksi.
  •  Lehden väri on kirjava, koska parempaa väriä ei ollut lankakopassa. 
  • Langat ovat eri paksuisia värivalintojen ja lankavalikoiman takia; lehti Lizbeth 20 ja kielon kukka 40. Tämä korostaa hentoja kukkia, joten langan paksuusero ei haittaa.
  • Lehdestä tuli leveä. Lehti on kelttityylinen,  mutta kärkiosassa on yksi kiepautus jäänyt tekemättä. En jaksa surra sitäkään ( käsityölle leimaa antava virhe).
  •  Kukat ovat hennot ja pienet, paitsi se yksi kukka, johon tuli liikaa solmuja.

Lopputulos olisi voinut olla parempi, mutta vien tämän kuitenkin äidille, kuten ajattelin. Vaikka äiti ei sitä käyttäisikään, niin ei ole minulla kotona muistuttamassa mitä kaikkea olisin voinut tehdä paremmin. Kyseessä on kuitenkin oma malli, joten en voinut seurata ohjetta ja saada täydellistä lopputulosta. Voisin kehitellä tätä lisää sitten kun joskus ostan sopivampaa vihreää väriä.


Kivikorut

Sain äitienpäivälahjan omalta 14 vuotiaalta tytöltäni. Korut olivat myös omatekoiset ja ilman ohjetta tehdyt. Paljon hienommat ja täydellisemmät kuin oma kyhäelmäni. Korujen taustakorttikin oli todella hieno. Tässä todistettiin vanhassa sanonnassa piilevä viisaus; "pojassa polvi paranee".


Äitienpäiväkorut, joita tulen ylpeänä käyttämään



 

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Käpypitsiliinassa uusia kerroksia

 

Kevätliinan viimeviikkojen käpyilyt



Kevät etenee ja nyt odotellaan puiden lehtiä ilmestyvän silmuista, joita oksilta on voinut havaita jo jonkin aikaa.

Tänä keväänä olen pysynyt Renulekin tahdissa ja käpyillyt uuden kerroksen heti kun ohje on julkaistu. Aina en ole ollut näin ahkera. Seuraava kerros onkin taas hitaampi, joten parempi julkaista kuva edistymisestä nyt.

 

Raidat

 

Olen tehnyt liinasta melko kirjavan, mutta kuitenkin on koko ajan ollut ajatus, miten eteenpäin. Nyt kahden samanlaisen kerroksen jälkeen täytyy myöntää, että olen aivan ymmälläni seuraavan kerroksen väreistä. 

Käpyptisiliinan kerrokset

Minulla on vähintään kolme yhtä vahvaa suunnitelmaa värivalinnoiksi. Onneksi on vielä melkein viikko aikaa miettiä, ennen päätöstä. Voihan vielä syntyä kokonaan uusi idea. Tämän liinan kanssa tosiaan tuntuu, että värejä on liikaa käytössä.