 |
| Vanha käpypitsi vaihtoi uuteen mekkoon. |
Viime viikonloppuna oli käsityömarkkinat, joissa oli teemana 1930-luku. Mekko, villatakki ja vintagehattu olivat sopiva valinta torimyyjän asuksi. Kun myyn pitsiä, niin tuntui hyvältä kiinnittää pellava-viskoosimekkoon käpypitsi kaulukseksi. Mekon väri oli khaki ja villatakki oli punainen. tähän kokonaisuuteen viime vuonna ompelemani sininen vintagehattu oli ehkä väärän värinen, mutta menetteli paremman puutteessa.
Kaulus ja rintaneula
Käpyilin tämän kauluksen yli 30 vuotta sitten. Kaulus oli pitkään irtokauluksena ja vähällä käytöllä. Sitten kiinnitin kauluksen lapsen mekkoon, jota käytti sitten useampikin tyttö. Mekko jäi pieneksi ja irrotin kauluksen siitä. Nyt kauluksella on taas tauon jälkeen uusi paikka.. Tästä sitä ei ole kiirettä irrottaa.
 |
| Käpypitsikoriste markkinapäivän hatussa. |
Hattuun kiinnitin Ksenia Schvedenkon ohjeesta mukaillun rintaneulan. Koriste olisi 1930-luvun teemassa pitänyt olla suurempi, mutta nyt ei ollut sopivampaa, joten kiinnitin hattuun tämän pienen soljen. Minusta oli parempi, että hatussa oli pieni koriste, kuin että ei olisi ollut koristetta ollenkaan. Seuraaviin tämän teeman markkinoihin on vuosi aikaa, yritän kehittää siihen mennessä sopivamman koristeen.
Vähän villaa mukana
Toisinaan ostan lammastiloilta villaa ja neulon siitä jotain pientä. Olen todennut, että puhtaasta suomenlampaan villasta neulottu pitkä kaulaliina on liian kallis torimyynnissä, joten neulon lähinnä pipoja, kynsikkäita ja lapasia sekä virkkaan jotain pientä myytäväksi.
Villakulmassa tärkeintä on tuo hypistelylaatikko, jossa olen pitänyt raakavillaa, karstattua villaa sekä pari pienen pientä vyyhtiä. Tämä laatikko on tarkoitettu pehmeän villan tunnusteluun. Tässä laatikossa on puhdasta suomenlampaan villaa kantakirjassa olevista lampaista.
Usein villan pehmeys yllättää, koska suomalaisen villan ajatellaan olevan karkeaa. Mielikuva johtuu risteytysvillan yleisyydestä. Meidän alkuperäisrodun merinotyyppinen villa ei tule esiin, jos siihen on risteytetty jotain liharotua, valitettavasti risteytysten vaikutus kestää sukupolvien ajan ja pehmeä villa on harvinaista. Villa on siis mukana ihan valistussyistä, toki myös myyn pieniä tuotteita.
 |
| Pieniä villatuotteita ja hypistelypurkki |
The collar is gorgeous, wonderful that it can be transferred from garment to garment. Yes, I made a scarf recently, but I also think it’ll be too expensive to sell. Socks, mittens and hats work better. I also put some raw wool on my table to show how soft it is. I work with merino, but people think handspun wool must be scratchy!
VastaaPoistaThe old lace is accompanied by history and memory of all previous dresses, which is why it is valuable to the owner.
PoistaI work with sheep as a sheep production expert and know the soft wool of the Finnish sheep and also want to tell about it at the market. Handicraft is a hobby, even when I was young I studied my profession in crafts.
We have the markets on the opposite sides of the earth, but the products and thoughts are similar ❣️
Such a beautiful collar and it is heartening to know that it adorned the neck and dress of many girls during these 3 decades! Tatted lace has a long life.
VastaaPoistaTatted lace is perhaps slow to make, but the using time makes up for work. Old patterns are most beautiful.
Poista