Paksuhkoa lankaa ja kaulakoruja

 

Suuria renkaita ja kaaria

Jatkan edelleen kaulakoruilla ja paksuilla langoilla. Tarvitsen käpypitsi kaulakoruja varastoon seuraavia markkinoita varten. Ei ehkä ole aikaa tehdä sellaisia, jotka menisivät helposti kaupaksi, mutta teen joitain nopeasti  valmistuvia, joilla saa lisää näyttävyyttä myyntipöytään. 

Tyttäreni jatkaa edelleen kierrätyslasin työstämistä, ja minulla pitää olla myös jotain käpypitsiä myyntipöydälle, kun lähdetään seuraaville markkinoille. Lisäksi minulla on haaveita markkinapaikan ja teltan varustuksen täydentämiseksi. 

Ruskea kaulakoru

Ruskean kaulakorun käpyilin Lizbeth 20 langasta ja melko suurilla kaarilla ja renkailla. Suuret kaaret ja renkaat valmistuvat nopeasti ja korusta tulee näyttävä. Laskin sen varaan, että erikoinen koru voi olla myös kiinnostava. Toki kaikki tiedämme, että laiskoin ajatuksin tehdyt päätökset eivät yleensä johda parhaaseen lopputulokseen.

Lanka vaikuttaa paksummalta, koska käytin koko ajan tasapainotettua solmua, etteivät kaaret kierry liikaa. Helmet on ostettu helmikaupasta. Lasihelmissä on helmiäishohtoinen pinnoite, joten niitä on käsiteltävä samalla varovaisuudella kuin aitojakin helmiä. 

 Kiinnitykseen löysin ketjua, ruskeat lenkit ja lukon. Kaikki on ostettu nikkelivapaina. Välillä mietin, olisiko turvallisinta siirtyä kokonaan kirurginteräksisiin koruosiin. Voiko aina luottaa pinnoitettujen korunosien kestävyyteen. Tätä olemme myös tyttäreni kanssa keskustelleet viime aikoina paljon, vaikka vahinkoja ei tiettävästi ole käynytkään. 

Neulatekniikkaa ja Miyuki - helmiä

Vaalea koru

Tämän korun tein virkkauslangalla ja käpyilyneulalla. Neula oli liian ohut tälle langalle ja lopputuloksesta tuli epätasainen. Tämän luulen johtuvan siitä, että olen käpyillyt neulatekniikalla liian vähän viime aikoina. Pitäisi harjoitella useammin. Virkkauslangassa on Miyuki-helmet kuten viimeviikoisessakin korussa.

Kiinnitykseen olisin tarvinnut ketjua, mutta minun viimeinen vaalea ketjuni ei herättänyt luottamusta laadusta, joten kiinnitin muutaman lenkin ketjuksi. Toivottavasti nämä pysyvät. Korun tutoriaalin osoite täältä. 

Toisinaan väärällä neulalla tehdyt korut tuntuvat epätasaisilta ja epäonnistuneilta, silti pitäisi muistaa, että ulkopuoliset ehkä kuitenkin mieltävät korun siroksi, onhan se paljon sirompi kuin esimerkiksi virkaten tehdyt korut, jotka ovat ovat myös kauniita. 

Käpypitsiä ja Miyuki-helmiä

 

kaulakoru Lecosedellaanto - kanavalta

 

 

Järjestelin tänään suurimman osan käpyilylangoistani, suurimman osan siitä syystä, että olen aivan varma, että lankoja löytyy  lisää sitä mukaa kun siivoan. Vanhin tyttäereni vei huonekaluja ja tavaroita muutettuaan opiskelupaikkakunnalle, joten minä sain käyttööni huoneen  ja kaappitilaa. 

Olen haaveillut, että minulla olisi joskus kaikki langat samassa paikassa ja järjestyksessä. Nyt lajittelin langat paksuuden mukaan eri laatikoihin ja uskon, että inventaarion tekeminen on jatkossa helpompaa ja uudet hankinnat helpompi suunnitella. 

Kaulakoru

 Huomasin markkinoilla, että minulla ei ole juuri myytäviä kaulakoruja ja ajattelin tehdä muutaman ennen seuraavia käsityömarkkinoita. Valitsin siis syksyn teemaksi yksinkertaiset ja suhteellisen nopeasti valmistuvat  kaulakorut, joilla saisin runsautta myyntipöydän ilmeeseen.

 
Muistin tämän vanhan koruohjeen, josta olen joskus nähnyt kuvan muunnoksesta kaulakoruna. Ohjevideo neulatekniikalla, itse tein sukkulalla. Muokkasin siis ohjetta siten, että joka toinen kaari on lyhyempi ja joka toinen kaari on pidempi, jolloin nauha taipuu helpommin kaulaan sopivaksi. 

Minulla ei ollut sopivaa ketjua, joten tein ketjun renkaista. Pelkään, että ketju ei ole kestävä, mutta vaihdan sen kunhan saan ostettua hopeisen ketjun. Lukkokoin oli hiukan suuri, mutta taas ainoa vaihtoehto. 

helmet

Helmiksi valitsin Miyuki-helmet. On hienoa käyttää helmiä, joilla on tarina ja pitkä historia. Seiichi Katsuoka ihastui lasihelmien kauneudesta ja omistautui helmien kehittämiselle v. 1949. Innostus tarttui hänen poikaansa Hiroshiin, joka laajensi mallistoa. Kauniista helmistä ja innostuksesta syntyi Japanin ensimmäinen massatuotantona helmiä valmistava yritys.
Lisää Miyuki - helmistä ja helmityötarvikkeista yrityksen sivuilta.

 

 

 

Käpypitsiketjusta koruksi

 

Korusetti virkkauslangasta

Syksy etenee edelleen hellelukemissa. Viime viikolla tein markkinoilla ketjua virkkauslangasta. Nyt ajattelin jatkaa ketjua. Raumalla käpyilin pieniä koruaihioita, nyt tein niistä korvakoruja jatkamalla samaa aihetta kuin rannekorussakin.

 Virkkauslanka tuntuu tosi paksulta ja odotan jo ohuempien lankojen työstämistä. Piti vain saada valmiista ketjusta koru ja jatkoin paksulla langalla. Ajattelen, että korusta ei tullut ollenkaan hullumpi, se voisi olla jopa siisti ohuella langalla toteutettuna. 

Koru

Mutkalle taitetut renkaat tuntuivat sopivan toisiinsa kietoutuneihin ketjun renkaisiin. Laitoin siis koruun mutkaa toisensa jälkeen, toki siitä tuli erikoinen lopputulos, mutta tavallaan ihan hauska. Saatan jopa käyttää joskus tätä paksua korua.

Korvakoruihin tein ensin kaksi mutkarengasta kumpaankin, mutta sitten tein toisen parin yhden renkaan lisäyksellä. Taidan pitää enemmän tästä yksinkertaisemmasta  vaihtoehdosta. 

Korvakoruaihio

Keskiaikapuvusta vielä

Pesin puvun ja suunnittelen sen korjaamista tulevaa käyttöä varten. Puvun sivuilla ei ollut varsinaisia nyörejä, vain valkoiset pellavalangat, jotka olisi hyvä vaihtaa kestävämpään ratkaisuun. Ajattelin kiertää pellavalangasta nyörit. 

Toinen ongelma oli pitkät helmat, joita talloin ja yritin varoa torilla. Korjausmenetelmäksi ei oikein sovi korkokengät keskiajan hengessä, joten helmaa täytyy lyhentää. Tämä projekti on aivan välttämätön, ennen puvun varastoimista ensi kesää varten.

Keskiaikamekko, -alusmekko ja -huivihattu

Pääntien reunassa peittelin epätasaista käsin ompelua lisäämällä koristeompeleen hamppulangasta, koska ei nyt sattunut olemaan paksumpaa pellavalankaa valkaisemattomana. Ehkä hamppukin oli luonnonkuituna keskiaikainen materiaali.

Valokuvien väreissä oli taas haastetta, enkä oikein onnistunut kuvaamaan oikeaa väriä puhelimella enkä kameralla, tästä olen pahoillani.

Hamppuommel

Keskiaikamarkkinoilla

 

Rengasketju virkkauslangasta

 
Nyt on aika mennyt ompelemiseen ja käpyily on jäänyt vähemmälle. Päätettiin tyttäreni kanssa osallistua Wiipurintien keskiaikamarkkinoille, joten oli ommeltava keskiaika - asut. Punomosta löytyi peruskaavoja ja niillä pääsi alkuun. 

Sitten löysin vielä viikinkipaidan kaavalaskurin, mikä helpotti työtä huomattavasti; ei tarvinut miettiä kokonumeroita tai muista vakiomittoja. Näillä eväillä tein siis yksinkertaiset mekot itselleni. Pelkäsin, että aika loppuu kesken ja tilasin tyttärelle valmiin keskiaikamekon. Näillä ehdittiin ajoissa valmiiksi messuja varten. Onneksi myytävää oli jo ennestään ja aikaa voi käyttää vaatteisiin.

Keskiaika-asu

Ompelin alusmekon vanhoista perintölakanoista, jotka olivat pehmeää sataprosenttista puuvillaa, siitä tuli mukava. Päälismekkon käytin pellavakankaan, joka oli kaapissa valmiina odottamassa käyttöä. Kangas oli valkoinen, joten tein siitä luonnonvärisen keräämällä jonkin verran sinisiä lupiinin kukkia ja värjäämällä kankaan. 

Pellava tarvitsee värjäyskasveja paljon enemmän kuin villa, joten en odottanutkaan kukkaväriä. Suunnitelma oli purettaa alunalla, saada hiukan väriä lupiinista ja lopuksi jälkipurettaa rautavihtrillillä. Tämän operaation jälkeen lopputulos oli lähellä värjäämätöntä pellavaa ja kangas sopi hyvin keskiaikamekkoon. 

Vaatteiden piiloon jäävät osat ompelin koneella ja näkyvät käsin. Käsinompelemista oli ihan riittävästi, kun innostuin vielä tekemään päähineenkin. Huivin tein Pyhän Birgitan päähineen ohjeella, joka toimi hyvin. Huivi pysyi päässä ja oli mukava. 

 

Pyhän Birgitan huivi

 

Markkinamyynti

Keräsin kokoon pitsit ja tyttäreni keräsi kivi- ja lasikorut, lisäksi otin mukaan joitain villatöitä. Vielä kerättiin ja kuivatettiin kasveja pieniin jalkakylpy-yrttipusseihin. Näin meillä oli jopa jotain myytävää valmiina markkinapäivänä. Itse asiassa myyntiä tuli niin, että voidaan ostaa taas lisää käsityötarvikkeita ja jatkaa harrastusta. 

Oltiin tyytyväisiä päivään, vaikka sade varmaan vähensi kävijöiden määrää. Kokemus oli kuitenkin positiivinen ja nyt on keskiaikavaatteet valmiina, joten ensi kesänä voidaan jatkaa harrastusta. 

 

 

Sateista markkinatunnelmaa Wiipurintien markkinoilla

Käpypitsi

Yleisötapahtumissa on aina hyvä olla mukana sukkulat ja lankaa. Tulee kerrottua pitsitekniikasta ja sen historiasta messuvieraille ja on mukava näyttää kaksoissolmu.
Nyt minulla oli mukana virkkauslankaa sukkuloissa ja aloittelin torimyynnin ohella jaettujen renkaiden ketjua, jossa lenkit sitoutuvat toisiinsa saaden aikaan ketjumaisen vakikutelman. Linkki neulalla tehtyyn ketjuun, ideaa voi soveltaa sukkulalla.

 

Käpyilijät tapasivat pitsiviikolla

 

Tasapainotettujen solmujen harjoitus renkaassa.

 

 

 

Visiitti Raumalla toi kesän helteeseen muutaman päivän tauon. Katsoin säätiekotuksesta, että kotona on koko ajan lähes hellelukemat, Kun Raumalla käytiin välillä 16 celssiusasteessa ja extrana oli raikas rannikon tuuli. 

Olen vähän aurinkoherkkä pohjoisen ihminen, enkä viihdy kuumassa helteessä pitkiä aikoja. Toki lämpö on pieninä annoksina mukavaa, mutta minut on tehty Suomen sateisia ja viileitä kesiä varten. Ilmaston muutos on pidentänyt kesän hellejaksoja, joihin sopeutuminen on vielä kesken.  

Pitsiviikko

Rauman pitsiviikoilla on perinteisesti pidetty Suomen Käpypitsiyhdistyksen tapaaminen ja käpyilykurssi. Tänä vuonna käpyilykurssin teemana oli kelttisolmut, joiden tekniikoita harjoiteltiin keskiviikkona. Torstaina pidettiin perinteinen yhdistyksen tapaaminen, jossa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua pitseihin ja kokeilla kaksoissolmun solmimista.

Tapaaminen oli tarkoitus pitää Tammelan talon pihalla, mutta tuuli ajoi pitsinäyttelyn sisätiloihin, työpajaa pidettiin myös pihalla alkuperäisen suunnitelman mukaan.  

Harjoitustyö

Kuvan kuviossa ulompi kaari on tehty tasapainotetuilla kaksoissolmuilla. Se ei välttämättä ole mitenkään erityisesti kelttitekniikkaa, mutta kuvioita pujotettaessa tulee välillä tarve tehdä pitkiä kaaria tai suuria renkaita. Tasapainotetun solmun avulla suuremmat kuviot pysyvät paremmin ryhdissä. Siksi solmu sai paikkansa päivän ohjelmassa. 

Kuvio on muuten vain nauhan pujotusta, eikä sillä ole tarkoitus opettaa mitään muuta, tässä uuden asian harjoitusta oli vain tuo suurempi kaari .

 

 

Rauman käpypitsitapaamisen teemoja

 

Käpypitsiyhdistys

Pitsiviikko ja Rauma on muodostunut Käpypitsiyhdistyksen pääasialliseksi livetapaamiseksi. Pitsiviikolla pyritään järjestämään Rauman kansalaisopiston kanssa yhdessä käpyilyn alkeiskurssi ja mahdollisesti myös johonkin teemaan liittyvä jatkokurssi.

Muuten käpypitsiyhdistyksen tapaamiset, käpyilykahvilat ovat korona-aikana siirtyneet etätapaamisiksi. Tapaamiseen voi tulla vaikka vielä ei olisiskaan yhdistyksen jäsen. Tapaamisen linkki löytyy facebookin keskusteluryhmästä ja tapaaminen järjestetään jokaisen kuukauden toisen torstain iltana. Tapaamiset verkossa jatkuvat vaikka korona väistyy ja alueilla olisi livetapaamisia. Tervetuloa tapaamisiin ja tutustumaan toimintaan.

 

 

 

Käpypitsisydän kelttisilmuilla

 

Kelttisydän

Kesä etenee ja olen edelleen pitänyt lomaa myös käpyilystä . Tällä kerralla pienenä työnä kuvassa on valkoinen sydän valkoisella taustalla. Kelttisilmuille en ole juurikaan löytänyt valmiita ohjeita ja halusin kuitenkin käyttää niitä pitsissä. Lopputuloksena oli viiden kelttisilmun sydän. Tein sydämen kelttisilmuharjoitukseksi pitsiviikon kurssia varten. Ensi viikolla siis lisää kelttisydämiä kansalaisopiston järjestämällä kurssilla.

Rauman pitsiviikolla  toteutuu koronatauon jälkeen myös käpypitsiyhdistyksen perinteinen tapaaminen pienen näyttelyn ja työpajan muodossa torstaina. Se on oiva paikka tutustua käpypitsiin ja työvälineisiin. 

Sydämessä käytin virkkauslankaa Anchor Freccia Metallic ja sydämen leveydeksi leveimmästä kohdasta tuli 4 cm ja kokonaiskorkeudeksi 4,5 cm. Lanka oli vähän liian löyhäkierteinen, mutta virkkauslankana tavallista pitsilankaa paksumpi, joten toimi kuitenkin tässä työssä.

Pienet solmukorvakorut

 

Korukokeilu helmilangasta ja vanhoista napeista.

 

Kesälomalla kuuluu irrottautua arjesta ja olen siis harrastanut käpyilyäkin aika minimaalisesti. Kun tuli vastaan japanilainen lattianpesuohje, niin päätin kokeilla tätä vähän enemmän aikaa vievää siivoustapaa. 

Ymmärrän hyvin ajatuksen, että samalla tulee puhdistettua sielu, koska siivotessa on aikaa ajatella ja käydä läpi kaikki kertynyt törky.

Mielestä ja sielusta en ole niin varma, mutta lattioista tuli puhtaita ja ajattelin, että lattialistan reunat ja pistorasiat ym. lattiatason pienet kohteet eivät ole koskaan olleet näin puhtaita aiempien siivousten jäljiltä.
 

Ajattelen, että ero aiempaan on selvä, mutta en ole varma huomaavatko muut kuin minä.

 

Solmukorut

Ihan kokonaan en ole pitsisukkulasta irrottautunut. Kesän teemana ovat olleet pienet perhoset ja kukat. Nyt poikkesin teemasta, ja muistuttelin mieleen kelttisolmua käpyilemällä pienet korvakorut helmilangasta ( Finca 12). 

Solmu on mahdollisimman yksinkertainen ja nopeasti toteutettu. Usein tulee käytettyä neulaa pitsien päättelyyn, nyt pujotin apulangan viimeisten solmujen sisään ja päättelin sen avulla.
Näin pienessä työssä päättely jäi paremmin piiloon tällä tavalla. Lanka on melko paksu ja työssä vähän solmuja, se ei ole hyvä yhdistelmä neulalla päättelyä ajatellen

Löysin kaapista pari vanhaa nappia ( halkaisija 12 mm ), joista poistin takaa ompelulenkin ja hioin taustan tasaiseksi hiomapaperilla. Liimasin solmut nappeihin ja tapit taustaan. 

 

Vanha helmilanka

havaintoja pikaliimasta ja napeista

Vasta liimaamisen jälkeen muistin, että pikaliima ei ole hyvä, koska liimakohta jää tummemmaksi ja solmun väristä tulee epätasainen. Siistimpi olisi voinut olla, jos olisin ollut huolellinen liiman valinnassa. Valmiita koruja katosessa kuitenkin totesin, että helmilangalla huolellinen liimaus voisi  onnistuakin, sillä liiman täysin kyllästämiä kohtia oli yllättävän vähän.

Ennen liimausta olisi myös ollut hyvä hiukan ryhdistää solmua kangasdecoubage-lakalla. Nyt solmut liukuivat ja asettuivat nappeihin vähän eri tavalla ja korupari on kaikkea muuta kuin symmetrinen. Mutta tulipa tämäkin kokeilu tehtyä.

En ollut koruihin tyytyväinen, valkoinen nappi korostuu korvassa liikaa. Ehkä käytän jatkossa napit nappeina, enkä yritä soveltaa niitä korun valmistukseen.

 

 

Kolmoissolmujen käpyilyä pienissä perhosissa

 

Perhosia Vehkajoen maisemassa.

 

Kesäsää viileni mukavasti. Nyt taas jaksaa välillä olla ahkera, kun ei ole liian kuuma. Minulle sopiva lämpötila on alle 25 celsiusastetta ja kesästä nauttiminen onnistuu paremmin kuin helteillä, siksi pyrinkin tekemään vain pieniä nopeita käpypitsejä. 

Tämän kesän seuraava etappi on Rauman pitsiviikko, jossa on käpyilijöiden livetapaaminen 28.7. työpajan ja pienen pitsinäyttelyn merkeissä.

Liina valmistui ja on pienten perhosten vuoro. 

• Perhoskokoelmastani puuttui tämä pieni sitruunaperhonen, joka
• on käpyilty Ninetta Caruson ohjeella,
• perhonen sisältää kolmoissolmuharjoituksen. Ninetan sivulla on linkki kolmoissolmun käpyilyn ohjevideoon.
• Kolmoissolmua tarvitaan perhosen siivissä. 
• Edellisestä kolmoissolmuharjoituksestani on kulunut jo aikaa.

Perhonen oli mukavan yksinkertainen pieni työ, joka koostui vain viidestä renkaasta ja oli nopeasti tehty. Toki pienen työn kohdalla täytyy olla erityisen tarkkana, ettei solmuja tule enempää kuin ohjeeseen on kirjoitettu.

 Tässä perhosessa oli muistettava myös ylä- ja alasiiven yhteen kiinnityskohta. Kiinnitys ei varmaan ole kaikissa perhosissa ihan oikealla paikalla, mutta sitä ei kauempaa ja pienessä työssä kovin helposti huomaa, joten tässä sallin itselleni pienen hajamielisyyden. 

Perhosen siipien kärkiväli on n. 2 cm Lizbeth 40 langalla.

Kuvan tausta

Kuvasin pienet perhoset lentämään Vehkajoen maisemiin. Minulla on pieni akryylilasitaulu joelta, jossa isoisäni oli aikoinaan myllärinä, ja johon liittyy lämpimiä lapsuusmuistoja mummolasta. 

Huomasin, että taulun päälle asetetut perhoset saavat vähän kolmiulotteisen vaikutelman taustamaisemasta ja siksi valitsin välillä vähän erilaisen kuvauspaikan.

Kevätliina 2022 vihdoin valmiina

 

Talviliina kuvattuna lattialla

Viimeinen vuodenaikaliina valmistui vihdoin. Vuodenaikojen teeman mukaan tässä liinassa on mukana melkein kaikki vuodenajat. Käpypitsiliinan ohje on kevätliina, liinan teemana talven kylmät värit ja liina valmistui kesällä. Vain syksy puuttuu liinan valmistusprosessista. 

Pääsin aloittamaan liinaa poikkeuksellisen myöhään, joten ei ihme, että sen valmistuminen siirtyi hellekauteen. Viimeiset päivät ovat olleet minulle liian helteisiä. Lämpötila on vaihdellut 29 ja 31 celsiusasteen välillä, mikä on minulle liikaa. Onneksi yöt vaikuttavat viilenevän ja jatkossa saadaan välillä sateita.

Liinaurakan jälkeen olen ennenkin yrittänyt tehdä pieniä käpypitsitöitä ja nauttia kesästä, joten tavoitteena on nytkin vaihtaa liinan käpyily pieniin kukkiin ja perhosiin kesän ajaksi. Ajattelin viettää kesää myös keräten kasveja teehen ja jalkakylpyihin.

Lumen ja pakkasen värejä

Mietin viimeistä kerrosta pitkään ja valitsin lopulta keskustan värejä reunoille. 

• Minusta valinta oli onnistunut, vaikka näin liinasta ei tullutkaan selkeää jäälauttaa.
• Liinaa aloittaessani ajattelin luoda lumen ja jään rakeista tunnelmaa pitämällä sukkulassa koko ajan valkoista lankaa, jolloin renkaat ovat aina valkoisia rakeita. 
• Poikkesin tästä suunnitelmasta vasta viimeisellä kerroksella. 
• Tietysti kaarissa olevat renkaat ovat kaaren langasta ja näillä kerroksilla minulla oli kaksi sukkulaa, mutta 
• pääosin toinen lanka tuli koko ajan kerältä.

koko vuodenkierto samalla pöydällä

Liinat tulevat parhaiten esiin yksitellen. Kuvassa kevään valo ja kesän kukat vaikuttavat vaaleilta voimakkaan syksyn lähellä. Syksystä tuli ehkä turhan värikäs, siitä unohtui harmaus ja tummat värit. Talviliinan kerrokset ja liukuvat värit häviävät kuvassa rakeisen lumipeitteen alle, mutta niinhän saa talvella käydäkin.

Liinasarja

Kaikki vuodenaikaliinani on tehty Lizbeth 40 langalla. Liinan halkaisijaksi tuli n. 56 cm, mikä on lähellä kesä ja syksyliinojen kokoa, kevätliina on hiukan pienempi. Kuten jo aiemmin totesin, minulla ei ole pöytää kaikille liinoille, joten vaihdan varmaan liinaa vuodenaikojen vaihtuessa. Näin helteellä ajattelen, että talven kylmällä liinalla voi olla viilentävä vaikutus ja talvella kesän liina toisi lämpimiä ajatuksia. Ehkä syksyn ruska sopii syksyyn, kun on vielä harmaata lehtien putoamisen jälkeen ja kevään liina kevääseen. Aika näyttää mikä liina asettuu pöydälle milloinkin.

Pieni käpyilty juhannuskukka

 

Magnolian kukka juhannuksena, ehkä lumme olisi ollut kotoisampi

Kesä tuli vihdoin ja juhannusta juhlittiin hellesäässä. Keskimmäisen tyttärehi kanssa ajeltiin 60 km päähän meren rannalle, jossa nautittiin raikkaasta merituulesta.  Joskus olisi kiva asua, jos ei aivan rannikolla, niin ainakin lähempänä merta. Laskin äskettäin, että olen asunut nuorena 6 vuotta suuren veden äärellä. Ei siis ihme, että olisi houkuttelvaa muuttaa vielä joskus rannikolle. 

Hellepäivän viileä varjo ja merituuli

Juhannuskukka

Minulla on ollut tämä Magnoliankukka to tat listalla jo pidemmän ajan. En ole vain tullut sitä tehneeksi. Kukka on kaunis, olisi varmaan sievempi valkoisena. Valitsin keskustan värin ehkä väärin, violetti tai punainen olisi ollut sopivampi.

Ohje löytyy Nancy Tracyn blogista Be-stitched. Tein pienen kukan ohuesta langasta, mutta mietin, että tämä voisi olla näyttävä paksummasta langasta. Nyt kukka päätyi hiuspinniin juhannuskoristeeksi. Pieni, mutta kesäinen juhannuskoriste

Hiuspinni kukan vartena