Pieni kelttikuvio

Lauantaina kokoonnuttiin Helsinkiin Kässäkamarille käpyilemään. Samalla pidettiin vuosikokousta valmisteleva hallituksen kokous. Paikalla oli hallituksen jäsenet, ei muita. Olisi todella kiva pitää valtakunnallinen käpypitsitapaaminen. Yhdistyksessä on paljon jäseniä, jotka eivät tunne toisiaan. En vielä lakkaa haaveilemasta valtakunnallisesta pitsitapaamisesta. Se on vähän pidemmän tähtäimen haave. Lyhyempi haave on saada helmikuussa Kouvolan kansalaisopiston käpyilyviikonloppukurssille vielä pari käpyilijää, jotta kurssi saadaan pidettyä.

Katselin vuosien varrella kaappiin kertyneitä pitsejä ja huomasin, että kelttipitsejä on vain muutama. Tätä tekniikkaa ajattelinkin nyt treenata. Lähestyin aihetta aluksi hyvin yksinkertaisella solmulla, jonka sitten sainkin aikaiseksi. Tarkoituksena on muistin virkistykseksi tehdä muutama kelttityö ja ehkäpä edetä vaativampiin solmuihin. Tämä ensimmäinen kokeilu oli Jennifer Williamsin Kelttikuvio 3. Lankana tässä on Lizbeth 20, joten koon puolesta sopii parhaiten riipukseksi.

Ankars rintakoru

Ksenia Shvedenkon kukkiva luumu

Yritin taas saada käytettyä Lizbeth 20 lankoja pois. Halusin haastetta lumihiutalekauden jälkeen ja päätin sukeltaa välillä ankarsin maailmaan. Katselin Ksenia Shvedenkon rintarossia youtubessa ja päätin kokeilla. 

20 numeroinen lanka oli paksua ja lopputulos oli melko kookas, halkaisija 5 cm. Ompelen siihen neulan olettaen, että sitä voi suuresta koosta huolimatta johonkin käyttää. 

Tein sitten pienemmän ( halkaisija 4 cm) 80 numeron langasta. Tämä toinen on kevyempi ja sirompi, tosin siinä on vaaleampi värikin. Ensimmäiseen tuli tummemmat värit ja siksi tämä toinen versio tuntuu raikkaalta ja käyttökelpoisemmalta.

Kevyempi versio korusta

 Tykkäsin mallista myös siksi, että lopputulos on  napakka, eikä tarvitse miettiä kovetusta koossa pysymiseksi. Laitan tähänkin kevyen tekstiilidecoupage pinnan, kuten kaikkiin koruihin, mutta kiinnitän neulan ensin. Neulat olivat päässeet loppumaan ja tilasin lisää. Meillä korutarvikkeet kaupoista vähenevät ja verkkokaupat ovat ainoa vaihtoehto, ellei matka pääkaupunkiseudulle ole ajankohtainen. Kehitys on ikävää, mutta kehitystä ei voi pysäyttää.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kouvolaan on tulossa käpypitsiviikonloppukurssi, Ilmoittautuminen on alkanut ja vielä mahtuu mukaan.

Capella - keskitalven tähti

Marilee Rockleyn tähtikuvio

Vuosi on alkanut kovin märkänä ja pakkaspäivät ovat harvassa. Säätiedotuksetkaan eivät lupaa yli 20 asteen pakkasia, mitkä kuuluvat tammi-helmikuuhun. Odotan pakkasia kovasti, sillä haluaisin tuulettaa villatuotteet pakkasessa. Olen suunnitellut käyttäväni käsitöissä pehmusteena ja tyynyissä täytteenä aitoa lampaan villaa, mitä minulla on varastossa useita kiloja. En halua ommella sitä mihinkään tuotteeseen ennen pakkaskäsittelyä. En ole havainnut mitään tuholaisia, mutta varmuuden vuoksi haluaisin pakastaa villat vielä ennen käyttöä ja ulkona pakkassäässä se onnistuisi parhaiten. Vaikka liian kylmä ei ole kivaa, niin toivon, ettei ilmastonmuutos veisi meiltä hyödyllisiä pakkasia ihan kokonaan. Nämä ompeluhaaveet eivät liity pitsiin, eivätkä estä sukkulan käyttöä pakkasia odotellessa.

Päätin tehdä jotain Lizbeth 20 langasta, jota vahingossa tilasin enemmänkin. Näissä langoissa on vielä paljon värejä, joita en ole käyttänyt mihinkään ja lankakerät ovat vielä ostopakkauksissaan.  Kirjanmerkit, pöytäliinat ja pienet korut eivät siis tulleet kysymykseen. Ajattelin, että riipus voisi olla vähän paksummastakin langasta ja otin ohjeeksi tämän Marilee Rockleyn Star Capella Pendant videon .

Sopivan kokoiset ja väriset helmet olivat seuraava haaste. Ensimmäisen tein siniharmaalla ja vihertävällä langalla ja laitoin keskelle suurehkon sinisen lasihelmen ja muut helmet olivat muovia. Myöhemmin käytin pääasiassa pienempiä lasihelmiä. Tein siis yhden ja sitten kokeilin vielä toisellakin väriyhdistelmällä ja sitten vielä viidennelläkin yhdistelmällä, ennen kuin lopetin lankoihini tutustumisen tämän mallin avulla.

Riipustähtiä

 Riipukset ovat vielä nauhoja vailla. Mietin, minkälaiset nauhat valitsisin. Vain kahdessa on alkuperäinen ripustuslenkki, muihin varmaan laitan metallisen koruosan renkaalla kiinni. Jää nähtäväksi, kumpi on parempi ratkaisu. Aluksi tein lenkit ohjeen mukaan, mutta sitten ajattelin, että tähän voisi myös laittaa neulan. Halusin jättää vaihtoehdon käyttötarkoitukselle. Ajatus meni ohi, kyllä nämä selvästi ovat riipuksia.

Hyvää Uutta Vuotta!

Kuusenkoriste kultalangasta

Vaikka ei ollut minun vuoroni koristella kuusta, niin ripustin kuitenkin yhden koristeen.
Katsoin lapsen kanssa elokuvaa sukkula kädessä ja tein yksinkertaisen kukan ilman ohjetta, joten en voi linkkiä laittaa. Kukka on ihan perustekniikalla ja sopii kultalankaisena hyvin kuuseen, jossa on kapeaa kultanauhakoristetta. Ripustin sen kuuseen hetkeksi. Jonain jouluna vielä laitan koko jouluksi pelkkiä käpypitsikoristeita. Tässä kultalanka on paikallaan. Koruissa tämä lanka on jäykähköä ja vaikea yhdistää muihin lankoihin.

Vuoden vaihteessa katsoin yhteenvetona tämän vuoden julkaisuja ja lisäsin vanhaan linkkilistaan tänä vuonna nettilinkeistä tehtyjen töiden postaukset. linkit on kokeiltu ja kommentoitu postauksissa, lisäksi olen jaotellut linkkejä vähän vaikeusasteen mukaan helppoihin ja vähän haastavampiin. (en kokeillut kaikkien vanhojen linkkien toimivuutta)



Hyvää Uutta Vuotta 2020 !

Hyvää Joulua!

Joulukuusi lumimaisemassa

Huolestuttavasti näyttää tulevan lumeton joulu. Tänäänkin satoi vettä. Tein kuusenkoristeeksi lumihiutaleita, mutta kuten arvelinkin, niitä ei saa vielä ripustaa kuuseen. Keskimmäinen kolmesta tyttärestäni koristeli joulukuusen, johon tuli vain pari nauhaa ja eri värisiä ja eri kokoisia lasipalloja sekä kaksi lasilintua. Kuusesta tuli rauhallinen ja kaunis, mutta lumihiutaleet jäävät odottamaan tulevaisuutta ja minun vuoroani koristella kuusi.

Pieni sievä kuusi, jonka tein tällä viikolla on Maimai Kaiton suunnittelema ja löytyy hänen tatting maimai instagramistaan. Lumesta haaveillen toivotan kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Pohjantähti

Pohjantähtikorut

Eilinen päivä meni joulumyyjäisissä ja kauneimmissa joululauluissa. Myyjäissä myin sytykeruusuja, villa tuotteita ja joitain koruja. Joulumyyjäiset on kiva perinne ja mukava tilaisuus, sieltä löytää aina jotain uusia ideoita. Ostin tyttärelleni joululahjaksi ekologisen pellavasta valmistetun kahvinsuodatinpussin, jonka voi käytön jälkeen huuhdella kuumalla vedellä ja käyttää aina uudestaan. Katsotaan miten toimii. Luotan lapseen siinä määrin, että uskallan paljastaa lahjan jo etukäteen; ei varmaan lue äidin pitsiblogia ja lahja säilyy salaisuutena jouluun asti.

Haaveilin lumikidekorvakoruista ja valitsin mallin ”Pohjantähti” Selma ja Ed Morinin kirjasta ”The Complete Book of Jiffy Needle Tatting”. Lankana on Lizbeth 40 ja helmet ovat pieniä lasihelmiä. Kirjan ohjeet on tehty neulalle, mutta tapani mukaan tein sukkulalla. Tässä luulen, että neulalla olisi tullut siistimpi jälki.

Kun sain tähdet valmiiksi en tiennyt mihin kohtaan kiinnittäisin koukun, sakaran kärkeen en halua sitä kiinnittää. Täytyy miettiä vielä ratkaisua kiinnittämiseen. En huomannut tehdä nirkkokiinnitystä sakaroiden väliin, josta olisin saanut tähden vinosti roikkumaan ja jälkeenpäin ei välttämättä ole helppo tehdä siistiä ja pitävää lankakiinnitystä noin pieneen työhön.

Tähtien koko kahden euron kolikkoon verrattuna.

Joulukukkakirjanmerkki

Joulukukkia

katselin lemmikkikirjanmerkkiä japanilaisella sivulla.  Koneeni ei suostunut kääntämään sivua suomeksi, enkä japania ymmärrä. Käpypitsiohjeissa piirrokset korvaavat sanat ja siksi kielimuuri ylittyi tässäkin. Ajattelin siis tehdä jouluisen kirjanmerkin. Ensimmäisen ympyräkuvion jälkeen totesin, että se riittää. Pyöreä muoto sopii jouluun ja siinä on joulukukkia tarpeeksi yhteen kirjanmerkkiin. Minusta tämä on jouluinen näin. Lemmikkikirjanmerkki on hieno noin pitkänä. Lemmikkiniitty on runsaampikukkainen kuin jouluteeman punaiset kukat. Ainakin näin suomalaista talvijoulua ajatellen. Jouluvalmistelut ovat muuten vielä aluillaan, ehkä kirjanmerkki ei olisi ollut se kiireisin askar, mutta tuli nyt tehtyä.

Kuusenkoriste-enkeli

Enkeliparvi yötaivaalla

Lumihiutaleiden kanssa kuusenkoristeeksi tein enkeleitä. Aloitin Lizbeth 40 langalla ja mietin mihin voisi pikkuenkeleitä käyttää. Pian luovuin tästä langasta ja jatkoin virkkauslangalla, jota löytyi varastosta. Virkkauslankaenkelit ovat niin suuria, että ne voi ripustaa kuuseen. Enkelit täytyy vielä kovettaa, jotta säilyttävät muotonsa kuusessa riippuessaan. Pelkkä silitysraudalla höyryttäminen ei ihan taida riittää tähän käyttötarkoitukseen. Enkelin mallin katsoin blogista Il Chiacchierino di Antonella De Nittis

Enkelit kahdella eri langalla 

Lauantaina oli jopa 6 astetta pakkasta ja luminen maisema. Tämä sopi täydellisesti joulunavauspäivään. Tehtiin tyttäreni kanssa pieni joulumatka Porvoon joulunavaukseen. Ensin käytiin syömässä vegesalaatteja Ani’s Cafessa ja sitten virittäydyttiin joulutunnelmaan sopraano Marion Melinin, legendaarisen toimittajan Helena Petäjistön, palokuntalaisten ja joulupukin seurassa raatihuoneen torilla.  Avaustilaisuuden jälkeen kierreltiin Vanhan Porvoon puodeissa. Ainutlaatuinen tunnelma jouluajan aloitukselle, kannatti ajella Porvooseen.

Teri Dusenburyn lumihiutale

Lumitähti

Tämä lumihiutale kullan värisenä toteutettuna olisi tuikkiva tähti. Jotenkin kiehtova malli, jota halusin välittömästi kokeilla. Suurin virhe, jonka tein tämän kanssa oli katsoa elokuvaa samalla kun tein toista kerrosta. Lumihiutaleesta löytyy pari virhettä, mutta en korjaa niitä, vaan ovat siellä merkkinä käsityöstä.  

Tätä tekstiä varten avasin ohjeen linkin kopioimista varten ja unohduin sivuille ihastelemaan virkattuja hattuja. Niin hienoja hattuja, että teki mieli vaihtaa sukkulat välittömästi virkkuukoukkuun. Kotona ei juuri nyt ollut sopivia hattulankoja, joten ehkä ajatus menee ohi viimeistään matkalla kauppaan lankoja hankkimaan. Kyllä Suomen talveen on vain parempi mennä ihan lämpimän ja perinteisen pipon kanssa. Ehkä löytyy vielä koukuttavia lumihiutaleita ja jatkan sukkuloiden kanssa.

Jäänsininen lumihiutale

Viime viikkoina on aika kulunut autossa, mutta sain kuitenkin aikaiseksi yhden lumihiutaleen. Syksyn värit ovat pudonneet maahan lehtien mukana ja välillä maisemaan ilmestyy lumi. Parina päivänä olen nähnyt jo jäistä järvenpintaa, tosin en ihan kotikulmilla vielä.

Palasin siis lumihiutaleiden pariin viime viikon koruharharetken jälkeen. Tällä kerralla lumihiutale on tekniikkaharjoitus, joka löytyy Robin Perfettin sivulta Tatting by the Bay. Lumihiutale on kaunis ja tekniikkaharjoitus hyödyllinen, tässä tuli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Valitsin tähän hiutaleeseen jäänsinisen värin. Etsin ensin huolellisesti esille kaikki välineet; Lizbeth 40 langan, 7mm nirkkomitan, koukun ja sukkulat. Tällä kerralla lanka oli oikeaa kokoa ja tein kaiken ohjetta noudattaen ihan rauhassa. Lopputulos on onnistunut ja lumihiutale kovettamista vaille valmis. Tämä on upea hiutale kokoelmaani ja sinisävy korostaa lumihiutaleen jäistä kauneutta.

Lunta ja syksyn lehtiä maassa

Melkein myöhästymässä Etelän lennolta