Käpypitsimuna 2024

Mummon virkkaaman kukkaliinan päällä käpypitsimunassa helmikieloja.

Kielojen kukinta alkaa vasta toukokuussa, mutta halusin kieloja pääsiäismunaan. Olen haaveillut tästä jo useamman vuoden. Idea on lähtöisin Venäjän keisarillisen perheen pääsiäismunista, mutta toteutus käpypitsillä on hyvin kaukana alkuperäisestä ideasta. 

Muna

Olen aina ihaillut Faberge - munia, jotka tosin ovat kovin kaukana minun pienestä maailmastani. Erityisesti v. 1898 kielomuna on kiehtova ja olen ajatuksissani muuntanut sitä käpypitsiksi jo pitkään. 

Väri tässä käpypitsimunassa on aniliininpunainen, toisin kuin alkuperäisessä, jossa on pinkki. Lisäsin keltaista lankaa ja kullanvärisiä siemenhelmiä. Faberge-munassa ei ollut keltaista ja kulta oli kielon varsissa. No tämä ei olekaan kopio, vain idea kieloista on sama.

 Ajatus muuttuu ja elää materiaalien ja käsityöläisten mukaan. Tässäkin puumuna puuvilla- ja pellavalangan kanssa tuntuu kovin rahvaanomaiselta verrattuna keisarilliseen esineeseen.

Työjärjestys:

• Ensin käpyilin vihreän kukkakuvion munan alle
• seuraava urakka oli lehtimantelit, jotka kiinnitin alaosan kuvioon.
• kolmantena työvaiheena tein keskustan auringon.
• neljäs työvaihe oli kiinnittää kultahelmiketjut (7 kpl) auringon ja pohjan välille
• Viimeiseksi käpyilin kielot ja kiinnitin ne munaan, pohjakuvioon ja lehtiin, jonka jälkeen pitsi pysyi koossa.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelman mukaan, vaan pitsi jäi löysähköksi. Jouduin kiristämään pohjakukkaa, jotta munasta tuli kaunis. Tämän toimenpiteen jälkeen munan pystyssä pysyminen oli vaikeaa. 

Jalusta

Ratkaisin munan pystyssäpysymisongelman leikkaamalla 25 g Lizbeth 40 langan pohjarullasta kolmasosan ja päällystin tämän renkaan paksuhkolla pellavalangalla. Ompelin vielä jalustaan 4mm helmiä, jotka yhdistävät pellavajalustan pääsiäismunaan. 

Lopputulos on käpypitsikielomuna jalustalla. Käsittelin vielä varmuuden vuoksi alaosan lehdet ja kielot Tekstiili-decoupage-lakalla toivoen kuvioiden pysyvän paremmin lähempänä munan pintaa.

Jos tekisin munan uudestaan, niin lehdet olisivat kapeampia ja sirompia ja ehkä vähän pidempiä. Nyt pohjakukassa on 7 terälehteä ja munassa siis 7 sektoria; 6 olisi aivan riittävä, koska nyt jouduin vähän kiristämään.

Materiaalit;

• 6,5 cm korkea puumuna
• Inka Gold maali ja lakka
• Lizbeth 40 keltainen ja vihreä lanka
• helmet kieloihin 1,5 mm + siemenhelmi (n.35 kukkaa)
• Siemenhelmet nauhoihin
• jalustaan 4mm helmet 24 kpl, pellavalanka ja pahvirengas

 Minulle tämä oli manteliharjoitus ilman ohjetta. On hyvä toisinaan kerrata joskus aiemmin opittuja tekniikoita.

Pitkäperjantain risti

 

yksinkertainen käpypitisristi pitkäperjantaiksi

Pitkäperjantain käpypitsiristin ohje on tänä vuonna March Split Ring Cross (Wanda Salmans 2022). Kuvasin ristin keskeneräisenä, koska pitkäperjantai on surun ja koruttomuuden päivä. Silloin risti voi olla yksinkertainen. Valmiin ristin koristekehä sopii paremmin pääsiäisen riemuun. Risti toimii hyvin näin pelkistettynäkin. 

Päivän teeman mukaan koruton risti kuuluu julkaisun kuvaksi. Tietysti käpyilin ristin valmiiksi jo nyt, en jättänyt sitä pääsiäiseksi. Valmis risti on kuvattuna tummassa puukipossa, joka taustana antaa kuvalle erilaisen sävyn, kuin valkea liina päivänvalossa. Molemmat kuvat on otettu puhelimen kameralla. Ristin kokonaispituus on 10,5 cm (Lizbeth 40)

valmis käpypitsiristi

Palmusunnuntain käpypitsiaurinko

 

kirjontaa ja käpypitsiä

Palmusunnuntaina tekee mieli katsella jo pääsiäiskoristeita. Nämä kummitätini kirjomat pikkuliinat ansaitsevat välillä tulla käyttöön ja esille kaapin kätköistä. Narsissien kirjailu ei siis ole minun käsialaani vaan huomattavan vanhaa käsityötä. Onneksi tableteiksi kirjaillut puuvillaliinat kestävät vuosia.

Pajunkissat ovat pohjoisen palmuja. Palmusunnuntaina muistetaan Jeesuksen ratsastamista aasilla Jerusalemiin ja sitä kuinka tielle asetettiin palmunlehtiä. Meillä kevät on vielä niin alussa, että ainoa kasvuun herännyt oksa on paju, johon ovat muodostuneet ensimmäiset pehmeät kukinnot, "kissat", jotka ilmestyvät oksiin ennen lehtiä. Sitä jumiutuu niin helposti omiin tapoihinsa, olisi mielenkiintoista tutustua myös muiden kulttuurien juhlaperinteisiin ja koristeisiin.

Kevään ensimmäisestä kasvuun heränneestä oksasta on muodostunut tärkeä pääsiäiskoriste, jolla myös palmusunnuntaina virvotaan toivottaen siunausta tulevalle vuodelle. Virpominen on vanha Ortodoksisesta uskonnosta itäsuomalaiseksi tavaksi levinnyt perinne. (läntisessä Suomessa samantapainen perinne on trulliminen, jolla ei ole kristillistä alkuperää ja se kuuluu perinteisesti lankalauantaihin)

Aurinkoliinani jatkuu Sugarplum- ohjetta seuraten. Käpyilin liinaan viime viikolla keltaisen lisäksi oranssia, nyt lisäsin mukaan vielä punaisemman sävyisen oranssin ja alan olla huolissani aurinkoteeman häviämisestä käpypitsiliinassani.

 

Aurinkokäpyily jatkuu

 

käpypitsiaurinko kasvaa

Aloitin viime viikolla keltaisen käpypitsiliinan, nyt liina jatkuu vähän oranssilla hehkulla, mutta mielestäni pitsi säilyy edelleen keltaisena aurinkona. Värivalinnat ja järjestykset ovat toisinaan haastavia, kuten kuvittelen sinun käsityöihmisenä tietävän. Katsotaan miten tämä etenee......

I

Keltainen käpypitsi

 

Keltainen käpypitsi pahvilaatikon kannella.

Aurinko on paistanut useampana päivänä ja ilmassa on ollut kevään tuntua. Toki pakkaset voivat vielä palata, mutta nyt haaveillaan leudoista kevätsäistä. Valitsin auringonkeltaisen langan ja halusin kuvalle taivaansinisen taustan. Sopiva väri löytyi työpöydälläni olevan pahvilaatikon kannesta, tosin väri oli auton kuvassa, mutta myös taustalla oleva talonseinä sointui sävyyn. 

Otin kuvan taas puhelimella ja totean, että langan väri vivahtaa kuvassa todellisuutta enemmän oranssiin. Taustojen etsimien on välillä hankalaa, kun tuntuu, että kaikissa mahdollisissa paikoissa on jo otettu niin monta kuvaa. Tähän haluaisin mielelläni hyväksi havaittuja ratkaisuja, jos olette keksineet miten kuvien taustoihin saa vaihtelua pienellä vaivalla kotona.

Pieni pääsiäiskuvio

Aurinko- ja pääsiäisteemalla aloitin keltaisen käpyilyn. Ohjeen tähän käpypitsiliinaan huomasin Instagramista nimimerkiltä Lilliantatlace. Tarkemmin tarkasteltuani huomasin, että liina oli Lillian Yeungin ja Tiffany Leen yhteistyötä ja löytyy Iternetistä Leen sivultolta Forgetmeknot . 

Liina on toistaiseksi vaikuttanut  valerenkaiden ja josefiinansolmujen harjoitukselta. Tekniikkaharjoitukset ja toistot ovat aina hyödyllisiä. En ole katsonut mitä harjoitusksia tulevat kerrokset tuovat tullessaan.

 Liina on kaunis ja toivon, että osaan valita oikeat värit ihan loppuun asti, jotta saan aurinkoni pääsiäiseksi. Lankana minulla on Lizbeth 40. 

Pieni kelttisolmukäpyily

 

Auringonvalo lisääntyy kevään edetessä. Lika ikkunoissa ja pöly nurkissa näkyy talven jälkeen selvemmin. Kevätväsymys yrittää lamauttaa samalla kun elimistö yrittää sopeutua lisääntyneeseen valoon. Keskittymiskyky ei ole parhaimmillaan. Viime viikon kokemuksen jälkeen valmis malli, lankojen ja helmien valinta tuntui työläältä. Tällä kerralla halusin käpyillä ilman ohjetta, vaikka blogini perusideana on myös kerätä ohjelinkkejä lukijoiden iloksi.

Solmukorut

Paksumman Lizbeth 20 langan valinta  oli houkutteleva. Päädyin käpyilemään pienen solmun, johon lisäsin 4mm Swarovski-helmen ( Pacific Opal Shimmer ) Koruille tuli pituutta 2 cm. En ole vielä saanut valituksi koukkuja, sillä näin pienissä koruissa koukku on hallitsevampi kuin suuremmissa koruissa, joten valinta täytyy tehdä huolella. Koru on mukava näin, mutta olisi varmaan myös toimiva paksummastakin langasta hiukan suuremmassa koossa.

Vielä yksi käpyily sydänteemalla

 

käpypitsiriipus taljalla

Ystävänpäivä ja sydämet menivät, mutta minua harmitti, että jäi tämä riipus tekemättä. Päätin korjata tilanteen ja käpyillä vielä tämän ohjeen muskaanin sydänkokoelmasta. No, minulla ei ollut sopivia helmiä, enkä lisännyt solmulukua riittävästi. Lisäsin kuitenkin solmuja sen verran, että se ei enää muistuta Endrucks-sovellusta ollenkaan. Lisäksi yksi siemenhelmikin on unohtunut pois.

Miten en ajatellut, että jos helmet ovat suurempia, niin pitäisi ottaa paksumpi lanka. Elämä on opiskelua ja varmaan jokainen käsityöläinen tietää, että virheistä oppii parhaiten. Toivottavasti muistan seuraavalla kerralla että kaapissa on eripaksuisia lankoja ja kaikki on hankittu käytettäväksi.

Palkkio käpypitsinä

 

Käpypitsikorvakorut metalliarkun reunalla

Kotiutuminen kuukauden poissaolon jälkeen on ollut tahmeaa ja siivous on yhä kesken. Nuorimmaisella oli lukiossa vanhojen tanssit, joihin sisareni teki kampauksen. Kampauspalkaksi hän pyysi korvakorut, mikä oli tietysti minulle mieluinen diili. Korujen käpyileminen varmaan vastaa juhlakampauksen suunnittelua ja tekemistä. Vaihtotyö on mukava ajatus, eikä niin tarvitse miettiä hintoja.

Korut

Kysyin, että löytyisikö sopivia koruja Instagramin kuvista ja esittelin lankakeriä värivalinnan tueksi.

Valinta osui vuoden 2016 pääsiäiskoruihin ja lanka hiukan metallinhohtoiseen sävyyn. Kuva on otettu puhelimella ja eikä ehkä parhaassa valaistuksessa, joten kuvan koruissa on hiukan liikaa keltaista sävyä.

Lanka oli Lizbeth 40, johon yhdistin pieniä Miyuki 2,2mm helmiä. Solmumäärät sovitin kokoon siten, että koruille tuli pituutta n, 4,2 cm. Toivottavasti käpypitsikorut vastaavat odotusta. En ole vielä luovuttanut koruja.

Ystävänpäivän käpyily

 

Ystävänpäivän käpypitsisydämet kukkakankaalla

Pakkaskausi jatkuu; lunta, kylmää, aurinkoista ja kaunista. Linnut visertävät ja tikat rummuttavat jäisiä puita nokillaan. Varmaan pakasteateriaa saa hakata irti puusta ihan tosissaan. Kesällä pehmeä puu on paljon helpompi. Minun remonttini on valmis ja ensi viikon vietän taas kotona taajamassa ja jätän taakseni villin luonnon ja närhen, joka on jo hermostunut läsnäolooni. 

Sydämet

Valitsin sydämet muskaanin suuresta valikoimasta. Valitettavasti ehdin lopulta tehdä vain kolme, olen ihaillut luontoa ja bongaillut lintuja. Tärkeää sekin.

Pidin kovasti siitä viimeisestä Endrucks-projektin ripuksesta, johon oli käpyilty helmiä, mutta minulla oli niin rajoitettu määrä helmiä mukana, että en edes viitsinyt miettiä kyseistä käpypitsimallia. Pian olen kotona ja rajoitteita on paljon vähemmän. 

Käpypitsiliina Ilona Jalavan aiheesta

 

Käpypitsiliina vanhan kirjan aiheesta

Pakkaspäivät jatkuvat ja olen pyöritellyt parin viikon ajan käsissäni valkoista lankaa ja Ilona Jalavan kirjan kukka-aihetta. Lopputuloksena syntyi pieni liina. Kuvittelin keskustan erottuvan selkeämmin, mutta siitä tuli sekava lehtikasa. Ilmiö lienee tuttu kaikille käsityöläisille; lopputulos ei aina vastaa ennakkokuvitelmaa.

Tämän kokemuksen jälkeen voin käyttää yksittäisiä kukkia koristeena, mutta liika on aina liikaa. Liina oli kuitenkin hyvä harjoitus ruusunlehtien lehtisuonten ompelemiseen ja voisin kuvitella käyttäväni tätä tekniikkaa myös muissa töissäni.

Liinan voin laittaa esille, mutta se vaatii todella rauhallisen ympäristön ja taustan.

Tässä vielä linkki sivulle, jossa Ilona Jalavan kirja on julkaistu kahtena pdf-tiedostona.