Käpypitsirenkaita korvakoruissa

 

Mary Koniorin käpypitsiohjeella käpyillyt kuviot.

En suunnitellut käpyileväni korvakoruja, mutta Mary Koniorin kirjassa oli mielenkiintoinen ohje. Ajattelin että on hyvä kerrata rullauskäpyily, jota en ole tehnyt pitkään aikaan. Myös yhden sukkulan käpyilykuvio oli houkutteleva.

Otin virkkauslangan, joka oli vähän pehmeä ja käpyilylankaa paksumpi. Näin kuvioista tuli hiukan suuremmat, mutta työn jälki voisi olla tasaisempi. Kovetin korut kevyesti, mutta en kiinnittänyt koukkuja, koska pehmeä virkkauslanka vaatii vielä lisää kovettamista.

Rengaskuvio on kiva ja ajattelin, että korujen sijaan siitä voisi tehdä jonkun sisustuskoristeen.  Nyt kuitenkin jätin tämän virkaauslankaversion kahteen kappaleeseen, joten laitan niihin korvakorukoukut. Mietin tiukkakierteisempiä lankavaihtoehtoja jatkoon.

Kirja, jossa rengaskuvion ohje.

Lisää käpypitsihyrriä korvakoruihin

 

käpypitsihyrriä liitetty ratasmaisesti yhteen.

Kesä lähenee vauhdilla, kuten sanonta kuuluu; "puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään. " Peippoja ja västäräkkejä voi pongata päivittäin, pääskysiä ei ihan vielä. 

Tänä keväänä olen huomannut taajamissa yleisesti sepelkyyhkyjä, jotka ennen asuivat pääasiassa metsässä. Katsoin, että Suomen sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Ovat varmaan tuomassa meille kansainvälisiä tapoja, joita ovat oppineet muuttomatkalla. Tuntuu, että ovat uteliaita tarkkailijoita jotka seuraavat elämänmenoa jostain korkealta oksalta aamusta myöhäiseen iltaan. Ehkä me ihmiset ollaan jollakin lailla kiinnostavia tai kenties kummastelevat erilaista käyttäytymistä ranskalaisiin verrattuna.

Ehkä sittenkin seuraavat miten kevään poikaset pärjäävät pesän ulkopuolella.

Korvakorut

Huomasin Instagramissa lisää käpypitsillä toteutettuja hyrräkorumalleja täydentämään vappuhyrrävalikoimaa. Tämä ratasmalli nimeltä Centaurus sopii samalla tavalla kevätkäpyilyyn kuin hyrrätkin, jotenkin nämä tuovat minulle mieleen vesirataskoneiston.

Käpypitsimalli on hyvin yksinkertainen, pujotetaan vain hyrrät sisäkkäin ennen toisen hyrrän kiinni liittämistä.

Käpyilin korut vähän paksummalla langalla, Lizbeth 20 metallisävyllä. Metallisävy tekee langasta vähän jäykän, enkä kiristänyt renkaita ihan tiukoiksi.  Harkitsen pientä kovetusta. Korusta tuli mukavan kokoinen; korkeus 4 cm + koukku. Vaihteeksi vähän suuremmat korut. Minulla taitaa olla jo hyvä alku hyrräkorukokoelmaan.

En ehkä kerää erillistä hyrräkorukokoelmaa, mutta olen yrittänyt kerätä kaikki pitsini yhteen paikkaan ja yritän lajitella ja järjestellä niitä, jotta löytäisin tarvittaessa ja olisi kaikki samassa säilytyspaikassa, Pientä inventaariota siis meneillään.

Pieni käpypitsiliina äitienpäivänä

 

Tädykeliinan koristeena pitsiruusu.

Sää muuttui vauhdilla kesäiseksi ja lämpötila ylitti jopa 20 Celsiusastetta. Kasvu luonnossa lähti vauhdilla käyntiin ja puiden kellertävät hiirenkorvat muuttuvat kokonaisiksi lehdiksi ja alkavat vihertyä. Äitienpäiväksi saatiin kaunis ja lämmin keväinen päivä. Valkovuokot kukkivat parhaillaan valmiina äidille poimittavaksi.

Pitsiliina

Viimeviikolla aloitettu Marmelon Veronica-liina valmistui. Laitoin kuvaan liinalle pitsiruusun koristamaan juhlapäivää. Tädyketeema säilyi sinisessä hyvin, mutta nyt huomaan, että vihreä olisi voinut olla heleämpää värisävyä. Tummalla taustalla hyvässä valossa sininen voimistui verrattuna viime viikon pahvitaustaan. Liinan kokonaisuus on kuitenkin hyvä näin. 

Liina on kaunis, mutta harmittavan pieni. Lizbeth 40 - langalla liinan halkaisijaksi tuli 15 cm.   Paksummalla langalla koko olisi hiukan suurempi ja liinalla enemmän käyttökohteita

Keväiset valkovuokot kukassa.

Tädykkeen teemalla käpyilyä

 

Käpyilyssä tädyketeemaa Marmelo-blogista

Vappu on ohi, kevät siis koittanut, mutta ulkona on yhä yllättävän kylmää. Villatakissa sisällä on mukava istuskella ja käpyillä. Kolealla ja pilvisellä säällä on helppo antaa itsellensä lupa laiskotella ja pysyä neljän seinän sisällä. Lämmintä luvataan taas säätiedotuksissa, mutta nähtäväksi jää kuinka käy ja milloin kevät alkaa vaihtua kesäksi.

Palasin samalle sivulle, jolta löysin käpypitsiohjeen kaksi viikkoa sitten. Japanilaiset sirot käpypitsit ovat koukuttavia ja löysin sivustolta toisen houkuttelevan käpyilyohjeen.

Veronica pikkuliina

Veronican suku on suomeksi tädyke, jossa on paljon pieniä sinisiä kukkia.

Käpypitsiohjeessa on käytetty kahta väriä, minä otin mukaan vihreän ja sinisen lisäksi vielä echrun keventämään vaikutelmaa. Liinan esikuva on kuitenkin täynnä pieniä kukkia. Tädykkeen kukissa on lisäksi vähintään kahta väriä ja siksi valitsin kirjavansinisien langan, jolla voisi saada vaikutelmaa pienemmistä kukista. Muokkasin vielä värien järjestystä valerenkaan avulla

Ontelokude

Pikkuliina on vasta alussa, kun päätin  suunnata ajankäytön ontelokudeongelmaan. Ostin joskus ontelokudetta, jonka virkkaamista halusin kokeilla, kun huomasin siitä virkattavan mattoja. 

Ostin siis reippaasti neljä rullaa, jokaisen eri väriä. Virkkasin muutaman pyörylän ja menetin uskoni mattoon. Totesin, että matto tulisi  hyvin painavaksi ja väriskaala asetti omat haasteensa.

Nyt kuitenkin päätin virkata langat pois. Jokainen kerä painoi kilon, joten tämä pieni metrin halkaisijaltaan oleva matto tuli painamaan kolme ja puoli kiloa (keltaista kudetta jäi jäljelle puolet), mikä on aika paljon pienelle matolle.

Mattoon ei ollut mallia, enkä ajatellut huolellisesti. Viimeisellä harmaalla kerroksella tein turhia lisäyksiä. Virkkasin myös keltaisella massiivisen reunuksen, jonka sitten älysin lopulta purkaa ja korvata kerroksella kiinteitä silmukoita. Nyt pitäisi päättää puranko kaksi viimeistä kerrosta ja virkkaan uudestaan vai annanko olla ja reunan kupruilla vapaasti. TIetysti voisin höyryttää ja venyttää reunaa, jos vaikka tuosta oikenisi. En ole vielä päättänyt mitä maton kanssa teen.

Pikkumatto ontelokuteesta

Vappuhyrrät käpyillen

 

Hyrrät valmiina vapuksi.

Vappu ja kevät on koittanut. Juhlitaanpa sitten kevättä, työtä tai Valburgin pyhimykseksi julistamisen vuosipäivää niin hyrrät sopivat kevään tuulen ja purojen teemaan. Hyrrät on käpyilty käpypitsiyhdistyksen keväisen jäsenohjeen mukaan. Jäsenyyteen kuuluu neljä pitsiohjetta vuodessa ja ne saa liittymällä käpypitsiyhdistyksen jäseneksi.

Tällä viikolla teemana on esitellä Suomen Käpypitisiyhdistyksen kesätoimintaa.

Käpypitsiyhdistyksen tapaamiset toteutuvat korona-aikana opittuun tapaan etätapaamisina jokaisen kuukauden toisena maanantaina. Livetapaamisia suunnitellaan, mutta varsinaista jäsentapaamista ei ole vielä saatu toteutumaan. Rauman kesätapaaminen kuitenkin kuuluu vuosittaiseen ohjelmaan ja sinne ovat tervetulleita kaikki käpypitsistä kiinnostuneet. 

Korvakorut

Kuvan koruissa solmumäärät vaihtelevat hiukan ja tappikorvakoruissa pienemmällä solmuluvulla on saatu aikaan vähän kuperaa muotoa. Lisäksi käpyilin toiset korut ilaman helmiä ja toiset helmien kanssa. Helmirasiassa pyörii jonkin verran kukahelmiä, joille ei ole ollut juuri käyttöä. Näihin koruihin kuitenkin laitoin kukkahelmet.

Tapit olen liimannut koruun kiinni ja olen huomannut tämän haasteeksi, Liimaa tulee laitettua helposti liikaa, jolloin se näkyy hiukan korussa. Olenkohan ainoa huolimaton tässä asiassa, en tiedä, mutta minulle tämä on haaste ja pitäisi varmaan harjoitella ja tehdä enemmän tappikoruja.

Olen aiemmin tehnyt samaan tapaan koruja sinivalkoilessa langalla ja valkoisilla helmillä, postaus on vuodelta 2020.

Pitsiviikon käpyilyt.

Käpypitsiyhdistyksen ohjelmassa on tänäkin vuonna tapaaminen Rauman pitsiviikoilla heinäkuun lopulla, siellä yhdistys järjestää vapaamuotoisen käpypitsikahvilatapaamisen Kontieon kahvilan piharakennuksessa. Tapaamisessa voi tutustua ja jutella muiden käpyilijöiden kanssa. Jos tenkiikka on vielä vieras, niin voi kokeilla käpyilyä. Usein esillä on myös pieni käpypitsinäyttely järjestäjien mukanaan tuomista pitseistä. 

Pitsiviikko järjestetään Raumalla  22-30.7.2023.

• Käpypitsikahvilatapaaminen on Kontion kahvilan piharakennuksessa 27.7. klo 11-14 
• Rauman kansalaisopiston kanssa järjestetyty käpypitsikurssit 26.7. klo 10 - 17 vanhalla opistolla, Vähäkoulukatu 8. Ilmoittautumiset Rauman kansalaisopiston sivulla. 
• aloittelijoille käpypitsin peruskurssi, kurssinumero 1104215
• edistyneemmille Kolmiuloitteisia kukkia käpypitsitekniikalla, kurssinumero 1104217

Viime vuonna käpypitsikahvila järjestettiin ulkona,
tänä vuonna siis Kontien kahvilassa sisällä.

Pieni käpypitsiliina

 

Pieni liina blogista; Marmelo, tatting lace

 

 

Pikkuliina sai reunuksen.

Käpypitsiliinan nimi on rakkauslaulu, sitä en ihan tässä liinassa näe. Ehkä värivalinta ei osunut nyt ihan teemaan. Käpyilin vielä reunan vaalean vihreällä ajatellen keväistä ruohoa joten parempi nimi olisi varmaan ollut kevättä rinnassa, eli en ihan tavoittanut liinan alkuperäistä olemusta. Tunnelma on kuitenkin kevyt.

Linkki kaikki tietokoneet eivät avanneet linkkiä, joka ei ollut turvallinen. Laitan tässä linkin ohjesivuun, jos se olisi turvallisempi.

Kevättä luonnossa

Kevättunnelmissa otin vielä valokuva tulvivasta pellosta, jossa muuttolinnut pitivät taukoa matkalla. Lumi on täällä eteläisessä Suomessa jo todella vähissä ja sulamisvedetkin kuivuvat pian, mutta nyt on vielä peltoja veden alla.

Linnut levähtävät pellolla tulvavedessä. Huomaa kaksi aitaa vedessä..

Keväinen pitsikukka

Vielä keväinen kuva keväisestä käpypitsikukasta rautalankavarrella ja kierrätyslasihelmellä. Ostin näitä helmiä kauan sitten, mutta en ole oikein saanut näitä kulumaan, kun käpypitsissä tarvitaan yleensä pienempiä helmiä. Afrikkalaiset kierrätyslasihelmet ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja liitän tähän linkin valmistusprosessin kuvaukseen.

kevätkukkakäpyily

Pieni käpypitsikoriste

 

Pieni käpypitsi kukkarasian kannella kuvattuna.

Tänä vuonna jätin Renulekin Kevätliinan käpyilyn väliin, usein liina on vienyt koko kevään. Nyt on aikaa tarttua aiemmin ohitettuihin malleihin ja käpyillä pienempiä kauniita kuvioita, jotka ovat aina jääneet toteuttamatta muiden töiden tieltä. Internetistä löytyy toinen toistaan kauniimpia lahjakkaiden suunnittelijoiden käpypitsikuvioita, jotka ovat päätyneet odottamaan to-tat-listalleni.

Pieni liina

Aloitin pienen kauniin alusliinan, jota olen huomannut paljon käpyiltävän ja jonka koukeroisia kuvioita olen ihaillut. Liina löytyi nimimerkin tass_tat blogista Marmelo, tatting lace. Valinnassa taitaa näkyä taas mieltymykseni japanilaisiin herkkiin pitsimalleihin.

Jatkoin käpyilyä vielä kevään keltaisella ja valkoisella Lizbeth 40 numeroisella langalla.

Pääsiäismuna 2023

 

käpypitsipääsiäismuna kokoelma.

Pääsiäismunakokoelmani karttui taas uudella käpypitsimunalla. Muna oli kahdeksas koska viime vuonna tein kaksi. Munankäpyilyvuosi oli seitsämäs. Tarkoitus on kartuttaa kokoelmaa vähintään yhdellä munalla vuodessa. Haluaisin tietää onko muilla karttuvaa käpypitsikokoelmaa jossain teemassa.

Pitsimuna 2023

Tämän vuoden munan maalasin vaaleaksi ja harmittelin, että vaihteeksi olisi voinut olla tumma, Nyt väri on sama kuin viime vuoden käpypitsimunassa.

Tällä kerralla lakkasin maalatun munan, jotta väri kestäisi paremmin eikä sekoittuisi käpypitsilankoihin. Vihreät ruudut ja keltaiset pienet kukat olivat yritys saada aikaan tasainen pintakuvio. Tietysti kapenevat keskustat eivät voi olla samaa kuviota kuin reunat, mutta kuvio peittää munan.

Munan korkeus 6 cm ja lanka Lizbeth 40.

Ylin keltainen kukkarivi oli ehkä turhaa, keskuskukka olisi riittänyt. En osannut arvioida munan kapenemista oikein, mutta ehkä ensi vuonna.

Hyvää Pääsiäistä!

Käpypitsiristi

 

Pitkänperjantain käpypitsiristi

Pitkänperjantain käpypitsiristi on tänä vuonna kelttiristi Kirjasta " Celtic Tatting Knots & Patterns", Rozella Linden. Kirja löytyi kirjahyllystä ja risti sopi juuri pääsiäisen teemaan, joten valitettavasti ohjeeseen ei ole linkkiä, vain viittaus kirjaan.

Risti

Kelttiristiin kuuluu ympyrä, aurinko, joka kuvaa äärettömyyttä ja jatkuvuutta, kuten myös solmut, joilla ei ole alkua eikä loppua. Kaunis kristillinen tulkinta kertoo, että ympyrä on uskon aurinko; Jumalan valoa, jota ei voida peittää.

Värit

Tämän kuvauksen mukaan tein värivalinnan, jossa pitkänperjantain ristissäkään keltainen auringonvalo ei pysy täysin piilossa, vaan säteilee käpypitsiristin solmujen lomasta. Kelttiristit ovat yleensä rauhallisemman värisiä varmaan siksi, että käsitöissä jäljitellään metalli ja kiviristejä.

Ristin väreissä on keskellä hopeanharmaa ja reunalla sadonkorjuun oranssi, jonka sävy näytti mielestäni ristille sopivan hohtavalta ja voisi jäljitellä metalliristiä.

Koriste

 Lizbeth 40 langalla käpyiltynä ristille tuli korkeutta 4.5 cm. 

Tämä risti muuttuu kääntämällä pääsiäisristiksi, jossa aurinkoympyrä tulee esiin ja julistaa pääsiäisen valoa ja ylösnousemuksen riemua. Kätevä koriste siis koko pääsiäisen ajaksi. Sijoituspaikka täytyy miettiä tarkkaan; missä pieni käpypitsiristi pääsisi näkyvästi esille.

Pääsiäisen käpypitsiristi

Käpypitsinarsissi

 

Narsissi päääsiäiseksi

On palmusunnuntai. En ole ostanut narsisseja enkä hakenut pajunkissoja, virpojiakaan ei ole tulossa. 

Yritin taas käpyillä narsissin. Tänä vuonna siitä tuli hyvin pieni. Kukka olisi sopinuit hyvin pajunoksaan kiinnitettäväksi, mutta en hakenut oksia. 

Kieputtelin pitkän varren hakaneulan ympärille ja lisäsin toisesta rautalanganpätkästä pajunkissaoksia ympärille, jolloin sain hakaneulasta rintaneulan. 

Rintaneula

Narsissi on mielestäni onnistunut ja taidan kirjoittaa ohjeen muistiin. Solmulukua suurentamalla se voisi olla kaunis suurempanakin tai paksummalla langalla käpyiltynä. Muuten sanoisin kyhäelmästä, että se on hutera. Varsirautalanka ei ole pysynyt alkuperäisessä asennossa ja minun täytyy miettiä, miten taivuttaisin sen napakammin ja saisin tukevoitettua kokonaisuutta.

Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että huolellisesta suunnittelusta voisi olla hyötyä. Näin kun lähtee liikkeelle rautalankaa taivuttamalla, niin kiinnityskohdat eivät ole parhaissa kohdissa. Luulen, että tämä hallitsematon kokeilu on tuttua suurimmalle osalle käsityöläisistä ja lukijoissa löytyy ymmärrystä.

 Nyt kokeilen kääntää rautalangan tukevammaksi muuttamatta asetelmaa ja ulkonököä. Ehkä kevyt decoupage-lakkakerros voisi myös olla hyvä, vaikka rautalanka pitääkin pitsit kuosissa.