Joulurauhaa!

 

Pieniä käpypitsejä kukkaruukussa

.

Saatiin sittenkin talvinen luminen perinteinen joulu. Jouluvalmistelut ovat laittaneet käsityöt tauolle, ainakin melkein; tyttäreni toivoi joululahjaksi villasukkia ja  neulominen jäi jouluviikolle, joten käpypitsi väistyi sukkien tieltä. Sukat menivät niin sujuvasti pakettiin, etten edes kuvaa huomannut ottaa.

Nyt nautitaan arjen katkaisseesta lomakaudesta, joulutunnelmasta ja jouluherkuista.

Rentouttavaa joulunaikaa toivotellen 

Marja

Punaisia käpypitsilumihiutaleita

 

 

Lumihiutaleita virkkauslangasta. Väri ei ole oikea ilman luonnonvaloa.

 

 

Kelit ja maisemat ovat olleet talvisia. Lumiset puut ja hanget ovat tuoneet talven tunnelmaa. Säätiedotuksissa luvataan jouluviikolle lämmintä ja on odotettavissa, että valkoiset puunoksat muuttuvat tummiksi ja hanget katoavat, toivottavasti jouluksi jää edes hiukan lunta. 

Nyt olen yrittänyt tallettaa muistiin ja puhelimen kameraan joulukorttimaisemia, jotta joulu tuntuisi perinteisemmältä. Mielikuvat pyörittävät maailmaa, meille mainostetaan tavaroita mielikuvilla, ajattelin  nyt siis myydä itselleni tulevan joulun lumisena ja kauniina vaikka lumi hetkeksi sulaisikin juuri joulun aikaan. 

Katsotaan sulaako lumi tai toimiiko mielikuvaan takertuminen. Oletko koskaan kokeillut voimakkaan mielikuvan tietoista sisäistämistä jossain asiassa?

Työmatkan joulukorttimaisemaa vähän ennen auringonlaskua.

Lumihiutaleet

käypyilin lumihiutaleen manteleista, siihen ei ole ohjetta. Manteleiden koko ja muoto olivat vaihtelevia, joten tämä oli taas harjoitus. Pitäisi joskus käpyillä suurempi pöytäliina tai huivi, jotta rutiini käpypitsimanteleihin syntyisi kunnolla.

Toisen lumihiutaleen käpyilyohje löytyy internetistä: Birgit's tatting. Käytin siis Anchor Metallic - virkkauslankaa, joka tuntuu vähän paksulta. Punaiset lumihiutaleet erottuvat lumesta. Valkoisia luonnon lumihiutaleita on nyt niin paljon, että käpyillyt hiutaleet on parempi tehdä jostain muusta väristä. 

Toivotan Jouluiloa kaikille teille, jotka juhlitte joulua!

 

 

Käpyilyä jouluisella havukranssiteemalla

 

Käpypitsikranssi punaisen reunusnauhan kera.

 

 

Viime viikonloppu meni markkinoilla ja nyt on tarkoitus palata pitsisukkuloiden pariin. Lunta on tupruttanut jo useiden päivien ajan ja maisema on nyt oikeasti luminen ja talvinen. Kävin tänään kävelylenkillä ja yritin kävellä huolellisesti, siitä huolimatta liukastuin ylittäessäni risteystä. Lumi kerros jäisen tien päällä tuo liikkumiseen omaa haastetta.

Etsin jouluista pitsikuviota netistä ja teeman mukaiset pitsit tuntuivat kaikki keskenään lähes samanlaisilta tai vähintäänkin sellaisilta, että olen ne joskus tehnyt. Uuden mallin etsiminen ei ollut helppoa, mutta onnistui kuitenkin. Valitsin mielenkiintoisen seppeleen  käpyilijältä nimimerkillä Lillian TatLace.

Seppeleen Voisi tehdä niin monella eri värillä ja erilaisilla helmillä. Olen varma, että tätä mallia ei voi värittää niin, että sen sirous kärsisi. Minusta malli on todella hyvin suunniteltu ja tasapainoinen, se on yhtä kaunis sekä kirkkaissa väreissä, että hillitympänä versiona.

Kranssi eli seppele

Lanka on Lizbeth 40 ja helmet metallisia pieniä siemenhelmiä. Halusin kokeilla punaista leveämpää nauhaa krannsin reunalle ja otin lopulta Anchor Frecciaa paksumpana lankana mukaan viimeiseen kerrokseen. Muistelin, että minulla olisi ollut punaista silkkilankaa. mutta en löytänyt ja  nyt sitten ihan puuvilla sai kelvata

Ohje löytyy siis YouTubesta kaksiosaisena videona ensimmäinen linkki. Nimimerkillä Lillian tat lace on usein hentoja ja herkkiä pitsejä; minusta kanava on seuraamisen arvoinen, koska ajoittain sieltä löytää aarteita. Ohjeen ensimmäisen kerran jälkeen pitsi on jo valmis, minun versioni oli silloin todella hento ja kaunis, harmi etten kuvannut ennen kuin tein reunuksen.

Ohjeen toisessa osassa on kierteisen reunuksen tekeminen, jonka liitän toisena linkkinä. Rusetin ohje taitaa myöa löytyä erillisenä videona, mutta tein omaan työhöni rusetin punaisen kuvion alkuun ja loppuun käpyillyistä nauhoista, mistä johtuen rusetti tuli nyt ihan seppeleen yläreunaan. 

Minun seppeleeni on havunvihreä ja kirkkaat helmet kimaltavat sopivassa valossa. Nyt ei ole aikaa tehdä vaaleampaa versiota tästä, mutta haaste olisi mielenkiintoinen. Ehkä sitten ensi jouluna. Kuvan taustan vaihtaminen muutti seppeleen ilmettä kovin toisenlaiseksi.

Käpypitsikranssi mustalla pohjalla.

Seppeleen halkaisija on7 cm. paikkaa seppeleelle ei vielä ole, mutta uskon, että jouluun mennessä vielä löydän sille paikan koristeiden joukossa.

 

Joulumarkkinoilla käpypitsiä, villaa ja kierrätyslasikoruja

 

'

Luonnonvärejä ja kasvivärejä alkuperäisrodun villassa

 Olen pitänyt pientä taukoa käpypitsistä ja valmistanut joulumarkkinoille suomenlammastuotteita myyntiin pääasiassa neulomalla. Koronatauon jälkeen odotettiin jo vilkkaampia markkinoita.

 Minulle ja tyttärelleni Taideruukin markkinat olivat ensimmäiset, koska aloitettiin markkinaharrastus vasta tänä vuonna. Pöydän täyttämisessä oli haastetta, kun osallistumispäätös tehtiin vasta syksyllä. Jatkossa suunnittelu vuositasolla on helpompaa, eikä ehkä tule niin kiirettä.

 

Markkinat

Myyntialue suhteessa myyntipaikan hintaan oli kallein markkinoista, joihin olemme osallistuneet, käviämäärä ei kuitenkaan ollut samassa suhteessa suurempi aiempiin verrattuna ja jatkossa mietitäänkin myös muita joulumarkkinavaihtoehtoja. Myynti toki ylitti myyntipaikan hinnan ja tulojakin tuli, tosin sen näen vasta kun saan yhteenvedon maksupäätteestä.

Tyttärelläni ja minulla on yhteinen markkinaharrastus vaikka tehdäänkin käsitöitä eri tekniikoilla. On mukavaa osallistua ja nauttia markkinatunnelmasta vaikka aika onkin haastava koronan jälkeen sekä yleisen taloustilanteen, että asiakkaiden maksukyvyn suhteen. Tavattiin joulupukki ja virittäydyttiin joulunajan tunnelmaan.

 

Käpypitsiä, villaa, kierrätyslasia ja korukiviä markkinoilla.

 

 

 

Pieni käpypitsikoru jouluksi

 

Pieni joulukäpyily riipuksessa

 

Ohut valkoinen lumipeite tuo vihdoin valoa kaamokseen. Päivät ovat tuntuneet niin pimeiltä, kun lyhyt valoisa aika menee ohi työpäivän aikana ja vapaa-aika vietetään auringon laskettua pimeässä. Toivottavasti myös jouluna on edes jonkin verran lunta, yksi lämmin päivä voi sulattaa lumet hetkessä pois.

Siirryin tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin joulukoristeisiin tekemällä lankaennkeleitä viime viikolla. Jatkan nyt samaa teemaa pienellä käpypitsikranssikorulla.

Kranssiriipus

käpyilin Lizbeth 40, joulun väreillä pienen riipuksen. Halkaisija jäi alle 3 cm, jolloin pienen pieni kristallihelmi kukan keskellä näyttää kovin suurelta. Laitoin käpypitsikranssiin teräksisen riipusketjun. Kiinnityslenkkiin ei ollut käytettävissä samaa materiaalia ja lenkki onkin korutarvike askartelukaupasta.
 

Riipukselle tein sopivat korvakorut korusetiksi, vaikka voi olla, että nämä eivät sovi niin korukokonaisuudeksi vaan paremminkin erillisiksi koruiksi. 

 

 

Korvakorut täydentämässä käpypitsikorusettiä

 

Käpypitsilankaenkeli

 

Kauden ensimmäiset käpypitsijoulukoristeet

Käpyptisilumihiutaleet ovat nyt tauolla, nyt on oikeiden lumihiutaleiden vuoro. Ensilumi satoi ja ehdin jo ajamaan pimeällä tiellä lumisateessa. Se oli jännittävää, minultahan jäi viime talven lumisateet väliin, kun en voinut ajaa autolla leikkauksen takia.

Toinen jännittävä ajomatka oli navigaattorin varassa, iltapimeällä, vieraalla tiellä Läntisessä Suomessa. Meillä täällä Kaakkoissuomessa on hirviä ja niitä osaan varoa, valkohäntäpeura on minulle tuntemattomampi eläin, joita tapasin useita pimeällä tuntemattomalla taipaleella. Luulen että ajomatkalla oli enkeleillä töitä.

Tämän viikon käsityö on enkeli, jonka siivet ovat virkkauslankaa. Villalangat sekä villalatapulihiukset ovat alkuperäisrodun; suomenlampaan kantakirjassa olevien lampaiden villaa. Olen ostanut villan suoraan lampureilta, joten olen samalla tukenut harvinaisen rodun säilytystä.

Enkeli

Enkeli sai alkunsa, kun katselin enkelinsiiven käpypitsiohjetta, jota en ole aiemmin vielä tehnyt. Siipi oli pieni, jopa virkkauslangasta, joten lisäsin jokaiseen kaareen ja renkaaseen neljäsosan kaksoissolmuja lisää. Nyt siivet ovat edelleen pienet, mutta mielestäni sopivat tälle pienelle lankaenkelille.

Enkelin kokoon vaikuttivat siivet, sekä puhelinkotelon koko. Kiersin langat puhelimen kotelon ympärille, mikä määräsi mekon pituuden. Ajattelin, että näitä enkeleitä voisi ripustaa lumihiutaleiden sekaan joulukuuseen.

Villatapulihiukset.

Käpypitsiyhdistyksen jäsenohje

 

Kukkakirjanmerkki virkkauslangasta

Ensilumi ei ole satanut vaikka ollaan marraskuun puolivälissä, joten lumihiutaleita odotellaan edelleen. Olen jatkanut lumihiutalekokoelma, mutta nyt päätin pitää tauon ja tehdä Käpypitsiyhdistyksen jäsenmallikirjanmerkin.

Halusin käpyillä välillä paksumpaa lankaa ja päädyin virkkauslankaan, Anchor Freccia. Kirjanmerkki syntyi nopeasti ja jatkoin vielä mallilla leikkimistä ohuemmalla langalla. Langan vaihtaminen välillä katkaisee rutiinin ja ajatuksen, jolloin on helpompi nähdä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Kirjanmerkki

Kirjanmerkki on tehty ohjeella, joka on kuluneella viikolla tullut jokaisen Suomen käpypitsiyhdistyksen jäsenen sähköpostiin. Ohjeessa on käytetty ohuita ja hentoja lankoja ja värejä, vastakohdaksi valitsin hohtavan, voimakkaan punaisen langan. Lopputulos tuntuu paksulta ja suurelta, mutta kirjanmerkkinä olisi varmasti toimiva.

Jatkoin vielä ohuilla langoilla kaksivärisenä. Ajattelin, että tästähän tulisi kiva marjakuvio, mutta lopputulosta katsellessa totesin kuvion muistuttavan enemmän omenaa. Korvakorujen lanka on Lizbeth 40. Kuvio on kuitenkin pitkistä silmuista johtuen hutera ja viimeinen päättelykin vähän epäonnistui. Nirkkojen mittoja olisi pitänyt pohtia huolellisemmin.

Omenakorut kirjanmerkkiohjeella

Korut täytyy kovettaa hyvin ja pyrkiä samalla silottelemaan paksua lopetusta. Koruista tuli lopulta ihan käyttökelpoiset.

Marraskuun ensimmäinen lumihiutale

 

Kiiran tähti joulukuusen koristeeksi

Lumihiutaleiden käpyily jatkuu edelleen. Tällä viikolla käpypitsilumihiutale valmistui junassa. Kuten kuvasta näkyy sukkulan väri sointui paikallisjunan penkin väriin, joten harmonia oli kohdallaan. Oikeastaan junakäpyily oli tasaisen liikkeen meditaatiota, jolla rauhoittelin mieltäni ennen kotiutumista.

Autoni seisoi työpaikan parkissa kolme päivää ja reissun aikana työpaikalta tuli viestejä tyhjästä takarenkaasta, joka tietysti piti saada jotenkin ajokuntoon perjantai-iltana junan saapumisen jälkeen. Kaiken lisäksi lauantaina oli pyhäinpäivä ja rengasliikkeet kiinni.

Sain hinauspalvelulta renkaaseen väliaikaisen paikan, nyt täytyy vain toivoa, että paikka pitää maanantaihin asti, jolloin rengasliikkeet aukeavat taas. 

Lumihiutale

Tähän lumihiutaleeseen otin käpypitsiohjeen internetistä. Kyseessä on Birgit Phelpsin malli; Kiiran tähti. Tähti on myös valkoinen joulukoriste, jonka laitan joulukuuseen. Lumihiutaleet voivat olla tähden muotoisia. Ajattelin koristella joulukuusen jälleen valkoisilla lumihiutaleilla.

Tähdestä tuli Lizbeth 40 langalla 5 cm kokoinen. Valkoinen lankakerä sattui olemaan juuri se, joka on ennenkin katkeillut liian usein ja pitää nyt jo varmaan laittaa erikseen, etten vahingossa ota sitä käpyilyyn. Katkeileva lanka vaatii poikkeuksellisen paljon kärsivällisyyttä, kuten ehkä kokemuksesta tiedätkin. Katkeileva lanka sopii ehkä pieniin töihin, jos niihinkään.

Lumihiutalekäpyily

 

Viime vuoden joulukuusessa oli paljon lumihiutaleita, mutta tilaa olisi vielä useammalle, joten lumihiutaleet ovat työlistalla edelleen. Ensilunta odotellessa käpyilin oman hiutaleen ilman valmista mallia. Kesää ja kelttiteemaa muistellessa laitoin solmuja lumihiutaleeseen.

 En tiedä voiko tätä oikein sanoa hiutaleeksi. Lumihiutaleessa ei ole paksumpia kohtia tai solmuja. Lumihiutaleet ovat ohuita ja kevyitä hiutaleita. Ehkä tässä juuri menee lumihiutaleen ja talvikoristeen raja. Kaikenlaista sitä pysähtyykin miettimään kuusenkoristetta käpyillessä. 

Lumihiutale

Lumihiutaletta katsoessa voisi helposti kuvitella, että työvälineenä on ollut neula tai kelttisukkula, mutta ei ollut. Kun minulla oli ihan perussukkulassa valkoista lankaa, niin sillä käpyilin. 

Solmussa pujotin sukkulan sijaan jo valmiina olevan työn uuden solmun läpi , jolloin sain tehtyä solmut työn edetessä miettimättä pujotuksia sen enempää. Ehkäpä itse kukin joskus menee yli siitä, mistä aita on matalin eli helpoimmasta kohdasta, kuten minä näissä solmuissa.

Toisella kerroksella sitten kokosin solmut vierekkäin ja tein tähden muodon. Lumihiutale ei ole suuri ja näyttävä, mutta luulen sen jouluna kuusesta paikkansa löytävän. Nyt laitoin kuvattavaksi viherkasvia vasten, jossa tausta on yllättävän hyvä valkoisen käpypitsin kuvaamiselle.

Talvikuvioiden käpyilyä

 

Lumihiutalekokoelmaan uusimmat kuviot

 
Vielä on nähtävissä joitain värikkäitä lehtiä, mutta suurimman osan tuuli on jo pudottanut maahan. Sykyn viimeisenä värinä keltainen on vallannut maiseman ja pian keltainenkin katoaa kokonaan. Syksy muuttuu harmaaksi, tummenee ja valo katoaa kokonaan. Värit ja vuodenaikojen seuraaminen luonnossa toimii minulle enrgian lähteenä, siksi teema on toisinaan mukana postauksissa. 

Syksyn viimeisiä lehtiä

Käpyilytyöksi valitsin tällä kerralla valkoisen lumihiutaleen, eletäänhän jo lähellä ensilumen aikaa. Mallin otin vaihteeksi perinteisestä kirjasta nettiohjeen sijaan. Kirjan on Handy Hands tuotantoa: "Festive Snowflakes & Ornaments For Needle and Shuttle Tatters" vuodelta 2009. ( ISBN: 1-883432-16-2) Käpypitsiumihiutale kokoelmani on karttunut, mutta tämä ohje on vielä käpyilemättä.

Lumihiutale

Valitsin kirjasta lumihiutaleen numero 12. Ohjeen lumihiutaleeseen tehdään ensin keskuskuvio ja sitten toisella kerroksella varsinainen lumihiutale. Ajattelin, että teen samalla useamman kappaleen, joten käpyilin samalla 3 keskuskuviota. 

Tunnistat varmaan ajatuksen, että tämä mallihan on yksinkertainen ja näitä voi tehdä samalla useamman, niin saa näyttävämmän koristekokonaisuuden. 

Ensimmäinen yritys

Katsoin toisen kerroksen ohjeen ja laitoin elokuvan käpyilyn taustalle. Ajatelkaa mitä itsevarmuutta, kuvittelin muistavani kuvion kertavilkaisulla ja sitten käpyileväni kuvion elokuvaa katsellen. Ihan näin näppärä en ollut.

 

Lumipallo

Lopputuloksena ihmettelin kuviota, joka oli minusta enemmän lumipallo kuin lumihiutale. Lumipallona ihan kiva. Katsoin uudestaan kirjan kuvaa ja totesin käpyilleeni renkaat vääriin kohtiin. Säännöllisestä virheestä syntyi hieno lumipallo, joten työ ei täysin epäonnistunut. 

 

Toinen yritys

Nyt seurasin ohjetta huolellisemmin ja kaikki renkaat ja kaaret tulivat niille suunnitelluille paikoille ja lumihiutaleeni oli enemmän lumihiutalemainen kuin tuo ensimmäinen pallo. Ja ennen kaikkea kuvio oli kirjan ohjeen mukainen.

 

Lumihiutale numero 12

Tässä vaiheessa minula oli siis kaksi erilaista kuviota ja yksi valmis keskuskuvio, jota jatkaa. Lumipallo oli kiva, eikä lumihiutalekaan hassumpi, mietin kummanko tekisin. Pohdinta päättyi lopputulokseen, että motivaatio oli kadonnut, en halunnut tehdä kumpaakaan.

Kolmas kokeilu

Selasin kirjaa, ja kuinka sattuikaan, löysin sieltä toisenkin lumihiutaleen (lumihiutale numero 2), jossa oli sama keskuskuvio. Päädyin siis kolmanteet erilaiseen kuvioon, joten lopputuloksena ei ollut kolmen samanlaisen lumihiutaleen sarja vaan huolimattomuuden tuloksena kolmen erilaisen kuvion sarja. 

 

Lumihiutale numero 2