Kaulus

Ompelin vuosia sitten vanhimmalle tyttärelleni mekon, johon kiinnitin tämän aiemmin tekemäni kauluksen. Mekko palveli vuosia kaikilla kolmella tytöllä. Nyt laitoin vanhoja vaatteita pois ja päätin ottaa tämän kauluksen talteen, vaikka mekko menikin kierrätykseen. Mekon klassinen malli ja violetti kuviollinen kangas ovat ajattomia ja kun tahrojakaan ei ollut, niin ajattelin sen vielä jollekin kelpaavan. Harmi, että en huomannut ottaa mekosta kuvaa, ennen kuin irrotin kauluksen.

Kaulus kuului mekkoon, mutta aikanaan tuohonkin pitsiin on tehty niin paljon solmuja ja käytetty aikaa, että en halunnut pitsistä luopua. Ei se enää uuden veroinen ole, mutta käyttökelpoinen kuitenkin. Pidin pitsintekemisessä kahdenkymmenenviiden vuoden tauon ja tämä kaulus on ajalta ennen taukoa. Minulla ei ole kovin paljon vanhempia pitsejä tallella, joten tämä täydentää kokoelmaa. Silloin tein pitsejä enimmäkseen lahjaksi ja tällä samalla mallilla tehty kaulus löytyy ainakin äidiltäni ja siskoltani. Mallivalikoima oli suppeampi ennen internet-aikaa. Minulla oli käytössä vain pari kirjaa ja sitten joku ehkä 80- luvun lopulla ilmestynyt Burdan frivolite-lehti. Mummon vanha sukkulakin oli kunnossa vielä silloin, se oli ihan huippulaatuinen, kun käsityöliikkeestä löytyi lisäksi vain niitä sinisiä ja valkoisia helposti halkeilevia kovasta muovista tehtyä sukkuloita. Onneksi tilanne on tämänkin asian suhteen parantunut vuosien myötä.

Irrotin, pingotin ja höyrytin kauluksen muotoonsa. En vielä kovettanut. Suunnittelin, että voisin tuohon laittaa kevyen kovetuksen vaikkapa tekstiilidocoupage-lakalla, jolloin kaulus kestäisi käytössä ryhdikkäämpänä. En tosin ole ollenkaan varma, että otan tätä kaulusta enää käyttöön. Sen voisi kehystää vaikkapa tauluksi.

 Lanka tuntui pehmeältä puuvillalta ja jäin miettimään, että olenko tässäkin taas käyttänyt kankaasta yli jäänyttä kudontalankaa. Kudontalangoissa oli ohuempia lankoja kuin virkkauslangoissa ja kankaan kudonnasta minulta oli jäänyt lankoja tähteeksi, varmaankin käytin niitä pitseihin.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

korvakorut

Vihdoinkin kevään lämpö saavutti pohjolan. Eilinen äkkihelle tuntui välillä jopa liian kuumalta, Joka tapauksessa kevät tuli konkreetisemmaksi ja luonto alkaa vihertää. Ajattelin tehdä lahjakorvakorut kevään juhlijalle.  Punavihreät helmet näyttivät pussissa tummanpunaisilta ja ajattelin kokeilla niitä. Värivalinta nyt valmiina valossa on erikoinen. Lisäksi huomasin, että yksi helmi on karannut väärään paikkaan. En tiedä onko se oikeasti huono juttu, eikö yksi pieni virhe ole merkki siitä että työ on aito käsityö. 

Mallin löysin Pinterestistä.  ”Malli on ihan ok, mutta ei noilla väreillä” sanoi lahjomaton 10 vuotias kriitikkoni, joten ei auta kuin jatkaa harjoituksia. Onneksi on vielä aikaa ja ellei ehdi, niin ainahan lahjan voi ostaa, vaikka olisikin mukava viedä itsetehty.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Pieni liina

Valkoisia kukkia ja kosken kuohuja; äitienpäivän elementit. Valkovuokot kukkivat äitienpäivän aikaan. Kosken kuohut ovat kuuluneet minun äitienpäiviin. Mummola oli kosken rannalla. Keväällä koski kuohui voimakkaimmillaan sulamisvesien ansiosta. Kosken partaalla pistäydyttiin äitienpäivinä vielä sen jälkeenkin, kun isovanhemmat olivat muuttaneet taajamaan ja kerrostaloon.  Tässä historia, miksi kuvasin liinan kosken kanssa. Kosken takana kuvassa on mylly, jossa isäni isä teki elämäntyönsä myllärinä. Enää ei koskella voi käydä, mutta kosken kohina on lämmin muisto.

Liinan malli tuli vastaan instagramissa ja se on niin sievä, että en malttanut olla tekemättä. Liinan koko on niin pieni, että juuri ja juuri voisi olla lasinalusena. Tämä liina ei kyllä siihen käyttöön siirry, mutta tällä mallilla voisi tehdä setin lasinalusia. Mietin sitäkin, että olisi nätti pannunalunen villalangalla tehtynä. En ihan vielä ehtinyt sitä kokeilemaan.

Äidille ajattelin viedä ihan oikeita kukkia, valkovuokkoja, jos eivät eilisessä lumisateessa paleltuneet. Kevätsäät ovat olleet todella oikulliset, mutta täytyy vain uskoa, että kesä vielä tulee. Alkuviikosta näin valkovuokkoja tien varrella ja skillat kukkivat pihalla, joten pieni toivo on kevään etenemisestä.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Punaiset korvakorut

Viime päivinä aika on kulunut enemmän siivoamiseen, kuin käsitöihin. Käsiin osui pussi punakeltaisia Swarovski-helmiä. Valitsin punaisen langan (Lizbeth 40) ajatellen sen varmasti sopivan helmien väriin. Noin punainen ympäristö tuntui vähän himmentävän kristallihelmen hehkua, mutta helmi kuitenkin erottuu korussa. Helmen reikä on vähän pieni, muuten kristalli on kyllä kaunista. Pusseja on enemmänkin ja niissä eri sävyisiä helmiä. Täytyy muistaa pussien olemassaolo, niin tulee niitäkin käytettyä.

Meillä on kotona melko monipuolinen helmivalikoima, koska minä en ole ainoa helmen hankkija. Meidän 10v. taiteilija tekee myös helmitöitä. Pääasiassa koruja, korurasioita ja muuta pientä. Pyydetään sitten toisiltamme helmiä tarvittaessa ja joitain pusseja on ostettu yhteisiksikin. Myös muita korutarvikkeita saadaan, vaihdetaan ja lainaillaan toisiltamme. Yhdessä ei kuitenkaan askarrella, neidillä on oma paja omassa huoneessa ja minä teen omat käsityöni yleensä olohuoneessa. On mukava nähdä, että näpertelytaipumus on periytynyt edes yhdelle kolmesta lapsesta.

Kuvassa toinen tytön pöydällä olevista korutelineistä. Minä olen oikeastaan ostanut tämän puisen telineen Saarenmaan matkalta Eestistä ihan omaan käyttööni, mutta tarpeen tullen se on vaihtanut huonetta. Nuo unisiepparikorut on ostettu muistaakseni värin takia kerran torilta ja tuon ylä-osassa olevan frivolite – kaulakorun olen tehnyt pyynnöstä joskus pari vuotta sitten, mutta muut korut ovat neidin omaa tuotantoa.

Toinen korupuu. Harrastus on siksikin kätevä, että kun menee kaverisynttäreille, voi tehdä lahjan itse, eikä välttämättä tarvitse lähteä ostamaan. Korurasiat ovat kauniita, mutta niistä en saanut laittaa kuvaa. Kaksi vuotta sitten toisen luokan todistusten jaossa huomasin yllätyksekseni opettajallakin tuollaiset tarkkaan valituista helmistä tehdyt korut, se oli hauska yllätys.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Hyrrät

Olin tyttären mukana askarteluliikkeessä ostamassa puuttuvia tarroja ja massoja. Huomasin puuhyrrät hyllyssä. Ostin kaksi hyrrää kokeeksi pitsikoristelua varten. Halusin hyrristä värikkäitä ja vaihdoin väriä jokaisella kerroksella. Sain tyhjennettyä viime viikon sinisen kirjanmerkin jäljiltä jääneen sukkulan tuohon siniseen hyrrään. Sininen, punainen ja keltainen yhdessä tuo jotenkin mieleen lapsuuden hyrrät. En tiedä oliko väriyhdistelmä tavallinen vai oliko muisto omasta lapsuudesta niin voimakas, että kuvittelen tuon väriyhdistelmän olevan ainoa oikea hyrrän väriyhdistelmä. Puuhyrrän viimeistelin Viva – askartelumaalin värillä ”Inka Gold”. Väri on hyvin lähellä puuta, kiilto kuitenkin viimeistelee hyrrän siistimmäksi.

Sää on kolea ja kevät antaa odottaa itseään. Eilen satoi isoja rakeita kotimatkalla ja alkuviikolla oli lunta maassa. Vapputunnelmaan virittäytyminen edellyttää vähintään munkin paistoa vielä. Puhalsin muutaman ilmapallon valmiiksi hyrrien kuvaamista varten. Näiden kuvien myötä toivotan Hauskaa Vappua kaikille lukijoille!

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Sininen kirjanmerkki

Kevätsää oli tänään todella oikullinen; aamulla oli auton katolla lumikerros ja ulkona suojasää, sitten satoi vettä samalla kun sää viileni. Puolen päivän jälkeen sade muuttui lumeksi ennen kuin sade lakkasi. Iltapäivällä oli kaunis auringon paiste ja pihat vesilammikoita täynnä. Nopeita ja arvaamattomia muutoksia, jotka vaikeuttivat tarkoituksenmukaista pukeutumista, mutta päivästä selvittiin. Lapset tosin kastuivat kotimatkalla koulusta, toivottavasti eivät vilustuneet.

Olen jo jonkin aikaa halunnut tehdä tämän kirjanmerkin kokoelmaani. Kirjanmerkkiä olen ihaillut tällä sivulla, jolta löytyy myös ohje.  Valitsin langaksi Lizbeth Twirlz 20. Valintaperusteena oli se, että tämä kerä on vain aina valinnassa jäänyt toiseksi.

Väri oli haastava kuvattava. Halusin, että väri on kuvassa luonnollinen ja kuvio erottuu selvästi. Vihdoin löysin tuon kirjankannen, jossa molemmat vaatimukset täyttyivät. Valkoinen säie haittasi vaaleilla taustoilla ja tummilla värisävy muuttui. Seuraavan kirjanmerkin tekisin yksivärisestä langasta, jolloin lopputulos olisi juhlavampi kuten mallissa. Nyt sitten mietin, mitä tekisin noilla sukkuloilla, joissa on tätä lankaa jäljellä. Kirjanmerkki on kaunis ja toivon, että tarttuisin siihen  taas joskus kun sukkulassa on joku toinen lanka.

 Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Pääsiäistipu

Tämän tipukortin tipuihin ohjeen sain käpypitsiyhdistyksen  jäsensähköpostissa. Tipumallin on suunnitellut puheenjohtaja Maija Vaara. Kokeilin ohjetta ja päädyin lopulta tekemään kortin. Tipu on sopivan pieni työ pääsiäisen ajanvietteeksi. Minusta tipu on hieno ja  hyvin aidonnäköinen. Tipuille laitoin seuraksi vihreitä lankoja pääsiäisen ruohoteemalla.  Kortti on kyllä vähän myöhässä lähettämistä ajatellen, tai sitten valmiina ensi vuodeksi.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Risti

Pitkäperjantain teemalla tein kokoelmiini uuden ristin. Tällä kerralla kärsimysviikon ristissä näkyy jo pääsiäisen värit, koska jatkoin samalla sukkulalla, jolla tein koruja aiemmin. Ristiin ei ole ohjetta, tämä on taas junamatkan tuote, jolloin solmumäärät eivät vaihtele ja malli on yksinkertainen, kun keskittyminen on vaikeampaa.

Lapsuudestani muistan, kuinka pitkäperjantaita vietettiin kotona. Pitkäperjantaina ei saanut kyläillä, eikä muutenkaan meluta tai riehua, hiljennyttiin pääsiäisen sanoman mukaan Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Tuolloin Suomi oli lähes yhden uskonnon maa, jossa yhteisön tavat tunnettiin ja niitä kunnioitettiin. Nyt tilanne on muuttunut; uskontoja on tullut merkittävästi lisää ja suomalaisten uskonnottomuus on lisääntynyt. Olin ihmeissäni, kun lapsi sai pitkäperjantaiksi synttärikutsun koulukaverilta. Nyt asettui vastakkain perinne käydä mummolassa tai lähteä juhlimaan. Haaste ei ole helppo, mutta jatkossakin varmaan tulee vastaan. Meillä ollaan sentään käyty pitkänä perjantaina mummolassa, kun minun lapsuudenkodissa mummolavierailukaan ei olisi tullut kyseeseen. Silloin kotoa poistuttiin vain kylän kansakoululle ristinjuhlaan, joka oli jonkinlainen pitkänperjantain hartaus. Aika muuttuu ja on muututtava sen mukana. Mämmiä ajattelin silti syödä tänään, sehän kuuluu perinteisesti pitkäperjantaihin, jolloin ruoanvalmistus on minimissä.

Mietin, olisiko tuo risti kirjanmerkki vai kehystäisinkö sen tauluksi. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja koska ne latistaisivat nuo ristin värikkäät reunukset. Ehkä mallisuunnittelu ei ollut kovin käytännöllistä ja onnistunutta. Riipukseksikin tuo risti on liian suuri.  Kovetin valkoisia keskuskuvioita jonkun verran, joten risti ehkä kestäisi muodossaan ripustettuna seinälle. Värikkäitä reunakuvioita en halunnut kovettaa. Aluksi laitan tämän kirjanmerkkivarastooni, se on varmaan tällä hetkellä järkevin paikka.

Hyvää pääsiäistä pääsiäisen viettäjille ja kaunista kevättä kaikille!

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Koruteemalla vielä

Käsitöille on ollut aikaa vähänlaisesti, mutta jotain silti tein. Jatkoin vielä samalla värikkäällä langalla, kuin viimeksi. Tein korvakorujen mallilla riipuksen, johon lisäsin kolmannen kerroksen. Tein riipukselle kaveriksi korvakorut, joissa jatkoin samaa teemaa muunneltuna.

Tänä iltana harrastuskuljetusten jälkeen yritin tehdä jotain koulun pääsiäismyyjäisiin huomiseksi. Kaardemummamuffinit ovat nopeita leivonnaisia. Ajattelin, että pääsisin tänään nukkumaankin. Koristelin vihreällä tomusokerilla ja suklaakarkeilla. Toivottavasti kuivuvat aamuksi. Keltaista marsipaaniakin ostin, kun koululainen lupasi itse tehdä marsipaanista tipuja koristeeksi. Uni kuitenkin voitti ja on parempi nukkua nyt, kuin olla väsynyt huomenna myyjäisissä. Minun pitäisi vielä kirjoittaa laput käytetyistä leivonta-aineista.

 Pitäisi miettiä mitä voisi tehdä jo etukäteen sukkulalla, ettei tarvitsisi viimeisenä iltana leipoa. Villaiset pannunaluset voisivat olla vaihtoehto leipomuksille. Voi tosin olla, että pannunaluset kuuluvat samaan nolojen myytävien sarjaan kuin patalaput, joita lapset ovat erityisesti kieltäneet myyjäisiin viemästä.

Pääsiäismyyjäisiin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Korvakorut

Otin junalle lähtiessäni pienen pussin pitsitarvikkeita ajatellen, että junassa on hyvä aloitella kevätpitsiä. Ajattelin etsiä ohjeen puhelimella netistä. Junassa otin pussin esille. Pussissa oli Lizbethin 40 kerä, jossa värinä oli Tropical Punch. Ensin tietysti piti täyttää sukkula ja avasin pussin. Mukana oli sakset, lanka ja koukku, mutta sukkula oli jäänyt kotiin. Harmittelin hetken, mutta sitten muistin vanhentuneen pankkikortin kukkarossani. Leikkasin pankkikortista ”sukkulan”, johon kelasin lankaa. Tein aluksi liian suuren, se oli hankala. Pienentelin pariin kertaan ja sitten tämä viritys oli käyttökelpoinen.

sukkulan korvike

Työ eteni kuitenkin hitaanlaisesti, eli pitäisi opetella tarkoitukseen sopivan pahvisukkulan leikkaaminen. Malliakaan en sitten etsinyt netistä, mahdollisimman yksinkertainen kuvio tuntui nyt hyvältä. Tein keväiset korvakorut. Ajattelin jatkaa samaa teemaa samalla langalla kotona vielä lisää, ihan sukkulan kanssa.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!