sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Kevätkukkia äitienpäivänä

 

käpyiltyjä kevätkukkia ja perhosia



Kevät on saapunut, kukat ja lehdet puhkeavat ja loistavat keväistä herkkää kauneuttaan. Käpyilin äitienpäiväkukat turkkilaisittain oyan pitsitekniikalla. Se oli minulle hyvää aivojumppaa perinteisen käpypitsin välillä. Ohjeet kukkiin löysin Youtubesta

Solmumäärissä ja varren pituudessa sovelsin. Käpyilin pitkillä silmuilla ruohikkoa kukkien juurelle ja sain samalla liitettyä kukat yhteen. Lankana on Lizbeth 40 ja pitkissä nirkoissa käytin 13 mm nirkkomittaa. Päättelyssä puuvillalanka ei ollut niin helppo kuin ohjeen keinokuitulanka, joka pääteltiin sulattamalla langan päät sytkärin avulla.

Ensimmäisen perhosen käpyilin oyaohjeen mukaan, mutta toissa käytin käpypitsitekniikkaa. Ehkä ensimmäinen tuli renkaan käpyilyn kautta napakammaksi, vaikea sanoa, kun en ole kehittänyt rutiinia oyatekniikkaan, jossa on vielä hapuilua.

Kesäkukkien myötä toivotan kuitenkin kaunista kevättä ja hyvää äitienpäivää! Tiedän myös että jossain on syksy parhaimmillaan, ehkä kukat silloin ovat menneen kesän muistoa tai toivetta talven jälkeen tulevasta keväästä.



Pieniä keltaisia koivunlehtiä, joissa kasvussa
yhteyttäminen ei pysy mukana
 ja vihreys syvenee kesän mittaan



sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Käpypitsin keltainen sävy

 

Violetinsävyt korostamassa keltaisia kuvioita


Vihdoinkin lumi on väistynyt ja aurinko paistaa. Kevät on kauneimmillaan, puihin on juuri puhkeamassa pieniä lehtiä vihreän kaikissa sävyissä. Keväinen maisema on kaunis ja eri puulajien ryhmät erottuvat uusien lehtien eri väreinä maisemassa. Kun lehdet kasvavat täyteen kokoonsa ja kevät vaihtuu kesään, lehtien värierot tasoittuvat lehtien täyttyessä lehtivihreällä.

Tyhjensin violetinsävyistä lankaa täynnä olevan sukkulan. Violetti sai tällä kerralla seurakseen keltaisen  värin. Ehkä valkoinen väri olisi ollut käpypitsissä herkempi. Mallissa kuvio oli käpyilty yksivärisenä, mutta tänään näin. Käpyilyohje on Instagramissa  nimimerkin do_tori - sivulla, kuten oli myös seppele, jota yritin tehdä eri paksuisilla langoilla pari viikkoa sitten.

En ole vieläkään keksinyt, miten saisin pieniä kuvioita kivasti esille, katson varmaan seuraavaksi taulunkehysvarastoni, jos siellä olisi sopivia kehyksiä.



do_torin  kiehtovia kuvioita Instagramissa


sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Käpypitsikorut


Käpypitsikorut nimeltä perhosen lento



Instagramia selaillessa huomasin viime viikon ohjeen lisäksi useita mielenkiintoisia käpypitsiohjeita, joten jatkan edelleen sieltä löytämieni ohjeiden parissa. Viime viikon käpypitsissä lankavalinta ei osunut ihan kohdalleen, tällä kerralla lanka oli sopivampi.

Seuraava koruohje on edelleen siis instagramista, Jelena Shaboltasin käsialaa. Tässä on taas pieniä siemenhelmiä, jotka tällä kerralla saavat vaikuttaakin suurilta. Näiden korujen lanka on ohut konekirjontalanka ,jonka laitoin kaksinkertaisena. Lanka tuli kahdelta kerältä; vaaleansiniseltä ja hopeanharmaalta. Valkoiset helmet vielä lisäävät perhosen siipien keveyttä. 

Väri on hento ja korut ovat kevyet, nämä päätyvät käyttöön saman tien. Täytyy vain miettiä missä näitä käyttää, lankakerässä luki, että se hohtaa pimeässä ja testasin asian pimeässä huoneessa. Hetken seisottuani peiliin alkoi ilmestyä valotäplät korvakorujen kohdalle. Mielenkiintoista. Ehkä käytän näitä aluksi päivänvalossa. 

Vaikka löysin käpypitsikorun ohjeen Instagramista, niin huomasin sen olevan myös Pinterestissä. Ohje on venäjäksi, mutta onneksi piirroskuvat toimivat kaikilla kielillä ja ohje on monivaiheinen ja selkeä.

Kaksinkertaisella ohuella polyesterilangalla korun pituudeksi tuli 3,5 cm. Koru on mukavan ilmava ja hohdetta siihen tuovat helmet, siemenhelmet ja nyt siis myös lanka tietyissä olosuhteissa.

 

Polyesterilanka kaksinkertaisena oli
 yllättävän miellyttävä käpyilykokemus



Viime viikon käpypitsissä ohut lanka jäi harmittamaan, käpyilin saman ohjeen nyt paksummalla langalla, joka osoittautui liian paksuksi, joten en vieläkään täysin onnistunut tämän ohjeen kanssa.


toinen kokeilu paksummalla langalla



sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Käpyilyä Instagramin idealla

 


Siemenhelmiä käpyilty pitsikranssiin


Luminen ja kylmä talvi tuli takaisin. Maa on taas valkoinen ja lämpötila pakkasen puolella. Vaikka pakkasta on vain 4 astetta, niin yhdessä pienen tuulen kanssa se tuntuu kovin kylmältä. Ehkä kylmän tunnetta lisää vielä se, että ajatuksen tasolla oli jo siirrytty kevääseen ja oli ihasteltu ensimmäisiä kukkia, perhosia ja muuttolintuja. 

Nyt on vasta huhtikuu, en tiedä voiko edes puhua takatalvesta, tämä taitaa olla ihan normaalia säiden vaihtelua tähän aikaan vuodesta. Nyt on kuitenkin ihan mukava pysyä sisällä ja viettää aikaa vaikka puhelimen kanssa. Sukelsin vähän normaalia pidemmäksi hetkeksi Instagramin ihmeelliseen maailmaan, johon ei usein malta syventyä, kun yleensä on joku mielenkiintoinen käsityö kesken.


Kranssi



Instagramissa törmää toisinaan kiinnostaviin käpypitsitöihin ja ohjeisiin. Nyt pysähdyin Do-Torin kranssin kohdalle. Kuvassa pitsi näytti niin hienolta. Olisinpa ottanut vähän paksumman langan. Minun pienet siemenhelmeni näyttävät kuvassa järkyttävän suurilta. Helmen reuna taitaa olla n. 1mm vaikka halkaisija onkin n. 1,7mm.

Luultavasti en ole ainoa käpyilijä, jolla on vaikeuksia sovittaa langan paksuus ja helmen koko toisiinsa sopivaksi. Tämän ongelman voisi ratkaista yksinkertaisesti tekemällä vaikka koerenkaan, jos ei suoraan osaa hahmottaa helmen kokoa. Tähän tietysti tarvitaan malttia, jota ei minultakaan ihan joka kerta löydy.

Helmet olivat siis suuria, mistä seurasi ongelma pitsin mitoituksessa. Alkuperäisessä ohjeessa on 10 mallikertaa, minun oli lopetettava 9 mallikertaan. Itseasiassa 8 olisi ollut jo riittävä ja työ olisi asettunut kauniimmin. Nyt kehälle muodostui hiukan jännitystä ja käytin Fabric - decoupagelakkaa työn saamiseksi oikeaan muotoonsa. Mikäli vielä teen tämän työn uudestaan, niin näille helmille otan Lizbeth 20 langan,


Instagramin ohjesivu Do_torin sivulta




sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Pikkuliina valmistui

 



Käpypitsiaurinko



Sain aurinkoliinani käpyiltyä valmiiksi. Meillä on ollut viikolla aurinkoisia päiviä. Nyt taas säätiedotukset lupaavat pilviä, jäisiä kelejä aamuksi ja jopa loppuviikoksi lunta. Kevät etenee kuitenkin ja pilvistä ei ole haittaa, kun sain tämän kotiaurinkoni valmiiksi, se saa hyvälle mielelle, vaikka pirteää vaalean keltaista onkin vähemmän kuin etukäteen kuvittelin. Syvä keltainen keskustassa hallitsee ja oranssi erottuu selvästi siksi vaalea väri jää varjoon.

Sugarplum


Katsoin tarkemmin Wikipediasta mikä on sokeriluumu. Merkityksiä sanalle löytyi useita ja vanhin viittaus 1400 luvulle. Olkoonkin sokerissa keitetty luumu, kuivattu luumu tai kuorrutettu kova sokeripala. Värit vaikuttavat lopputulokseen ja minun liinassani loistaa aurinko.

Lisää värivaihtoehtoja löytyy käpypitsiliinan ohjesivulta. Ohje on yhteistyön tulos nimimerkeiltä Lilliantatlace&Forgetmeknot ja mielenkiintoinen jo alkuperänsä vuoksi. Itse en ole koskaan yrittänyt luoda käpypitsimallia yhdessä kenenkään toisen ihmisen kanssa.

Liinani halkaisija on 18 cm Lizbeth 40 langalla. Liina on pieni, mutta löytää varmasti paikkansa eikä päädy laatikon perälle. Siellä on jo tarpeeksi pikkuliinoja. Haluaisinkin tietää, miten saatte lukuisat pienet pitsit esille ja arvoisilleen paikoille. 

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Aurinkoinen käpypitsiliina

 



Käpypitsiliinan uudet kerrokset



Pääsiäinen juhlittiin aurinkoisessa keväisessä säässä. Nyt taas on ollut havaittavissa pohjoistuulta, pakkasta ja lumisadetta. Piti ihan ottaa uudestaan käyttöön lämpimiä vaatteita, joiden kuvittelin jo olevan odottamassa ensi talvea. Kevät on arvaamaton.

Käpyilin pääsiäistauon jälkeen aurinkoiseen käpypitsiliinaan uusia kerroksia. Vielä näen liinassa auringon. Viimeinen kerros on merkittävä; säilyykö ilme samana loppuun asti vai muuttuuko liinan luonne.



Kevätkukkia äitini pihalla pääsiäisen aikaan.




sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Käpypitsimuna 2024


Mummon virkkaaman kukkaliinan päällä käpypitsimunassa helmikieloja.


Kielojen kukinta alkaa vasta toukokuussa, mutta halusin kieloja pääsiäismunaan. Olen haaveillut tästä jo useamman vuoden. Idea on lähtöisin Venäjän keisarillisen perheen pääsiäismunista, mutta toteutus käpypitsillä on hyvin kaukana alkuperäisestä ideasta. 

Muna

Olen aina ihaillut Faberge - munia, jotka tosin ovat kovin kaukana minun pienestä maailmastani. Erityisesti v. 1898 kielomuna on kiehtova ja olen ajatuksissani muuntanut sitä käpypitsiksi jo pitkään. 

Väri tässä käpypitsimunassa on aniliininpunainen, toisin kuin alkuperäisessä, jossa on pinkki. Lisäsin keltaista lankaa ja kullanvärisiä siemenhelmiä. Faberge-munassa ei ollut keltaista ja kulta oli kielon varsissa. No tämä ei olekaan kopio, vain idea kieloista on sama.

 Ajatus muuttuu ja elää materiaalien ja käsityöläisten mukaan. Tässäkin puumuna puuvilla- ja pellavalangan kanssa tuntuu kovin rahvaanomaiselta verrattuna keisarilliseen esineeseen.


Työjärjestys:

  • Ensin käpyilin vihreän kukkakuvion munan alle
  • seuraava urakka oli lehtimantelit, jotka kiinnitin alaosan kuvioon.
  • kolmantena työvaiheena tein keskustan auringon.
  • neljäs työvaihe oli kiinnittää kultahelmiketjut (7 kpl) auringon ja pohjan välille
  • Viimeiseksi käpyilin kielot ja kiinnitin ne munaan, pohjakuvioon ja lehtiin, jonka jälkeen pitsi pysyi koossa.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelman mukaan, vaan pitsi jäi löysähköksi. Jouduin kiristämään pohjakukkaa, jotta munasta tuli kaunis. Tämän toimenpiteen jälkeen munan pystyssä pysyminen oli vaikeaa. 

Jalusta


Ratkaisin munan pystyssäpysymisongelman leikkaamalla 25 g Lizbeth 40 langan pohjarullasta kolmasosan ja päällystin tämän renkaan paksuhkolla pellavalangalla. Ompelin vielä jalustaan 4mm helmiä, jotka yhdistävät pellavajalustan pääsiäismunaan. 

Lopputulos on käpypitsikielomuna jalustalla. Käsittelin vielä varmuuden vuoksi alaosan lehdet ja kielot Tekstiili-decoupage-lakalla toivoen kuvioiden pysyvän paremmin lähempänä munan pintaa.

Jos tekisin munan uudestaan, niin lehdet olisivat kapeampia ja sirompia ja ehkä vähän pidempiä. Nyt pohjakukassa on 7 terälehteä ja munassa siis 7 sektoria; 6 olisi aivan riittävä, koska nyt jouduin vähän kiristämään.

Materiaalit;

  • 6,5 cm korkea puumuna
  • Inka Gold maali ja lakka
  • Lizbeth 40 keltainen ja vihreä lanka
  • helmet kieloihin 1,5 mm + siemenhelmi (n.35 kukkaa)
  • Siemenhelmet nauhoihin
  • jalustaan 4mm helmet 24 kpl, pellavalanka ja pahvirengas


 Minulle tämä oli manteliharjoitus ilman ohjetta. On hyvä toisinaan kerrata joskus aiemmin opittuja tekniikoita.



perjantai 29. maaliskuuta 2024

Pitkäperjantain risti

 

yksinkertainen käpypitisristi pitkäperjantaiksi

Pitkäperjantain käpypitsiristin ohje on tänä vuonna March Split Ring Cross (Wanda Salmans 2022). Kuvasin ristin keskeneräisenä, koska pitkäperjantai on surun ja koruttomuuden päivä. Silloin risti voi olla yksinkertainen. Valmiin ristin koristekehä sopii paremmin pääsiäisen riemuun. Risti toimii hyvin näin pelkistettynäkin. 

Päivän teeman mukaan koruton risti kuuluu julkaisun kuvaksi. Tietysti käpyilin ristin valmiiksi jo nyt, en jättänyt sitä pääsiäiseksi. Valmis risti on kuvattuna tummassa puukipossa, joka taustana antaa kuvalle erilaisen sävyn, kuin valkea liina päivänvalossa. Molemmat kuvat on otettu puhelimen kameralla. Ristin kokonaispituus on 10,5 cm (Lizbeth 40)


valmis käpypitsiristi

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Palmusunnuntain käpypitsiaurinko

 

kirjontaa ja käpypitsiä


Palmusunnuntaina tekee mieli katsella jo pääsiäiskoristeita. Nämä kummitätini kirjomat pikkuliinat ansaitsevat välillä tulla käyttöön ja esille kaapin kätköistä. Narsissien kirjailu ei siis ole minun käsialaani vaan huomattavan vanhaa käsityötä. Onneksi tableteiksi kirjaillut puuvillaliinat kestävät vuosia.

Pajunkissat ovat pohjoisen palmuja. Palmusunnuntaina muistetaan Jeesuksen ratsastamista aasilla Jerusalemiin ja sitä kuinka tielle asetettiin palmunlehtiä. Meillä kevät on vielä niin alussa, että ainoa kasvuun herännyt oksa on paju, johon ovat muodostuneet ensimmäiset pehmeät kukinnot, "kissat", jotka ilmestyvät oksiin ennen lehtiä. Sitä jumiutuu niin helposti omiin tapoihinsa, olisi mielenkiintoista tutustua myös muiden kulttuurien juhlaperinteisiin ja koristeisiin.

Kevään ensimmäisestä kasvuun heränneestä oksasta on muodostunut tärkeä pääsiäiskoriste, jolla myös palmusunnuntaina virvotaan toivottaen siunausta tulevalle vuodelle. Virpominen on vanha Ortodoksisesta uskonnosta itäsuomalaiseksi tavaksi levinnyt perinne. (läntisessä Suomessa samantapainen perinne on trulliminen, jolla ei ole kristillistä alkuperää ja se kuuluu perinteisesti lankalauantaihin)

Aurinkoliinani jatkuu Sugarplum- ohjetta seuraten. Käpyilin liinaan viime viikolla keltaisen lisäksi oranssia, nyt lisäsin mukaan vielä punaisemman sävyisen oranssin ja alan olla huolissani aurinkoteeman häviämisestä käpypitsiliinassani.

 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Aurinkokäpyily jatkuu

 

käpypitsiaurinko kasvaa


Aloitin viime viikolla keltaisen käpypitsiliinan, nyt liina jatkuu vähän oranssilla hehkulla, mutta mielestäni pitsi säilyy edelleen keltaisena aurinkona. Värivalinnat ja järjestykset ovat toisinaan haastavia, kuten kuvittelen sinun käsityöihmisenä tietävän. Katsotaan miten tämä etenee......

I