Villahuivi odottaa käpypitsireunusta

 

Muutama vuosi sitten ostin käsityömessuilta kaksi ihanaa sinivihreää lankavyyhtiä.

Aloitin huivin neulomisen, joka jäi kesken ja eteni hiljalleen parin vuoden aikana. Nyt sitten päätin, että huivin on aika valmistua. Viimeistelyä varten halusin lisätä rehunaan toisen värin. En kuitenkaan muistanut, miltä osastolta olin langan ostanut. Löysin lopulta samaa lankaa Titityyn verkkokaupasta ja sain reunukseen toisen värin.

Langan värit Alfaalfa ja Cornflower ovat ehkä vähän tummempia luonnossa

Tarkoitus on vielä käpyillä tähän pieni reunapitsi. Nyt olen käyttänyt aikaa neulomiseen ja julkaisenkin väliaikatiedon viimeaikaisesta näpertelystä, vakka blogin teemasta riippumatta tekniikkana on neule, eikä käpyily.

 

Huivi

 

Materiaalin on siis Perulainen luonnonkuitulanka Meadow, jossa on pellavaa, laamaa silkkiä ja villaa. Neule on todella kevyt, pehmeä ja lämmin. Neulominen ohuesta langasta johtuen oli hidasta, mutta

Langan vyöte

kuitenkin jäi pieni ajatus isommasta työstä näin ihanasta langasta. Puserolle tulisi aika suuri hinta kevyestäkin luxuslangasta neulottuna.

Minusta tuo sinimailanen oli värinä kiinnostava ja aikoinaan ostin sitä ensimmäiset kerät. Nyt valitsin Titityyn valikoimista tähän sopivana tuon ruiskaunokin. Ruiskaunokin väri haalistuu aina hyvin vaatimattomaksi, enkä ole sillä juuri kuullut värjättävänkään. toisaalta väriaine pitäisi kasvattaa itse, sillä ruiskaunokki on nykyisin melko harvinainen, toisin kuin lapsuudestani muistan.

Lanka on ohut ja kierre löysä. Käpyileminen ei tule olemaan helppoa ja nopeaa, mutta ”hitaasti hyvä tulee”, kuten sanonta kuuluu. Tähän täytyy luotta ja käpyillä kärsivällisesti.

Lisää käpypitsilumihiutaleita

 

Jatkoa käpypitsilumihiutaleille

 

Lehdet varisevat puista vähitellen. Tällä viikolla olen ihaillut pihlajan väritystä. Kaupungin istutuksiin on valittu Tuurenpihlajaa, jossa on meidän perinteistä pihlajaa kirkkaampi väritys. Nyt väritys korostuu, kun muiden puiden lehdet ovat osin varisseet ja kirkkain loisto alkaa olla ohi. Toivottavasti Korealainen lajike kestää pohjolan talvet. Tämä puu sopii hyvin kaupunkimaisemaan.

Lumihiutaleet

Nyt jatkoin lumihiutaleita, joiden ohje oli viime viikon lumihiutaleiden ohjelinkissä. Tällä kerralla tein sitä yksinkertaisempaa mallia ja onnistuin välttymään näkyviltä virheiltä. Tein frivolite-lumihiutaleita vähän enemmän, sillä tähtään lumihiutaleilla koristeltuun joulukuuseen. Tarkoitus on tehdä eri kokoisia ja eri muotoisia lumihiutaleita, jotta saan kuuseen lumisadetunnelmaa.

Tuuren pihlajan värikäs syksy

Frivolite-lumihiutaleita ensilunta odotellessa.

Käpypitsilumihiutaleita

Syksy etenee. Tänään oli kaunis aurinkoinen ruska. Näyttää siltä, että tuuli puhaltaa pian loputkin lehdet puista, koska puiden alle on ilmestynyt värikäs lehtimatto. Näissä tunnelmissa käpyilin lumihiutaleita.

Jotenkin olen kartuttanut kesäisin perhoskokoelmaa ja talvisin lumihiutaleita. Mietin että voisin vaikka ensi syksynä ottaa teemaksi ruskalehdet. Olen tehnyt niin vähän lehtiä, vaikka tänäänkin liikuin keskellä keltaista maisemaa ja lehtiä oli keltaisen kaikissa sävyissä. Ruska vaihtelee vuosittain ja paikoittain punaisesta keltaiseen. Minulta on jäänyt ruskan käpyily vähiin, oletko sinä havainnut ympärilläsi jotain tavattoman kaunista, jota et ole vielä käpyillyt.

Keskipäivän keltainen maisema ja muuttomatkalle lähteviä joutsenia.

Lumihiutaleet

Tällä kerralla lumihiutaleista tulikin kuva-arvoitus. Tehtävänä on etsiä pitsihiutaleista eroavaisuus.

Harmittaa, että heti ensimmäiseen lumihiutaleeseen tein noin tökerön virheen. En kuitenkaan purkanut tai korjannut käpypitsiä. Huomasin virheen niin myöhäisessä vaiheessa, kun kuvio oli melkein valmis. Taas kerran katselin elokuvaa käsityön kanssa. En ehkä ikinä opi, että rauhalliset dokumentit olisivat parempia kuin tiivistunnelmaiset elokuvat.

Ohje on Robin Perfettin ja löytyy linkistä. Pieni ja yksinkertainen, mutta silti niin täydellinen lumihiutale. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on todella kaunis ja aito frivolitelumihiutale. Lankana käytin Lizbeth ja lumihiutaleen halkaisijaksi tuli 4 cm.

Haaveilen, että tänä vuonna lumihiutaleita olisi jo niin paljon, että saisin koristeltua joulukuusen valkoisilla lumihiutaleilla ja olkikävyillä ilman kiiltäviä lasikoristeita. Olkikäpyjä minulla jo onkin tarpeeksi. Kun vielä käpyilen syksyn aja erilaisia lumihiutaleita, niin ehkä niitä kertyy tarpeeksi.

 

Jokimaisemassa iltapäivän auringossa hehkuva vaahtera

Käpypitsillä villaisia ruskalehtiä

Syksyiset korut villasta ja helmistä

Syksy etenee ja katse kääntyy villalankoihin. Olen käpyillyt villasta kukkia. Nyt halusin kokeilla syksyn lehtiä ja marjoja. Ideaan saattoi vaikuttaa myös se, että keräsin äskettäin pihlajanmarjoja ja aroniaa. Keräsin pihlajanmarjoja 8 litraa ja laitoin ne pakastimeen pehmenemään ennen kuin keitän niistä hilloa.

Olen viime aikoina syönyt paljon pihlajanmarjahilloa, joka nyt alkaa loppua ja on aika keittää uutta. Minun pihlajanmarjani on noukittu makeapihlajasta, jossa on suuret tummanpunaiset marjat. Olen joskus myös etsinyt luonnosta tummanpunaisia marjoja kasvavan pihlaja. Luonnonpihlajasta keitetyn hillon maku paranee, kun sen antaa tekeytyä muutaman vuoden. Tästä makeapihlajasta odotan maukasta hilloa nopeammin.

Makeapihlajahillon tumma väri

 

Villaa ja puuhelmiä

Huomasin omistavani punaisia puuhelmiä, joten valitsin teemaksi syksyn lehdet ja marjat. Puuhelmet ovat vähän turhan suuria (8 mm), mutta käytin niitä kuitenkin. Hiotut lasihelmet villalangassa vaativat suunnittelua näyttääkseen hyviltä. Puu on helpompi pari 100 % villalangalle.

Villalangoista valitsin syksyn väreihin kasvivärjäreillä värjätyt verihelttaseitikin, sipulin ja pietaryrtin. Kaksi ensimmäistä lankaa ovat Koivukorven tilalta Haminasta. Kolmannen olen ostanut luultavasti Savon seudulla liikkuessa, en ole ihan varma lammastilasta, jolta vihertävä lanka on lähtöisin. Yleensä olen ostanut villani suomalisilta tiloilta, pääasiassa suomenlampaan villaa. 

Lankojen vyötteet sekoittuvat helposti siinä vaiheessa, kun kerin langan vyyhdistä kerälle. Tässä on taas haaste varastoinnille; miten saan tiedon lankojen alkuperästä säilymään lankojen mukana. Tunnistatko ongelmaa vai olenko ainoa, joka sekoittaa langat varastossa ja värien valintavaiheessa?

 

Korut

”Syksyn punaiset marjat, kuin kyynel pihlajan on.”  Kuten laulussa, myös minun käpypitsikoruissani on pihlajan punaiset marjat, mutta lehdet eivät ole pihlajanlehden muotoisia. Virkkasin villalangasta pienet pyöreät kuviot, jotka liitin sitten käpyillessä koruihin. Kuvassa lanka näyttää kovin mustalta, mutta oikeasti kyseessä on tumman ruskea.

• Lehtien ja marjojen välit tein koko ajan samalla solmulla, jolloin nauhaan tuli luontaisesti kierrettä. 
• Lehtien ympäri tein käpypitsirenkaan. 
• Helmet lisäsin pitkään silmuun (nirkkoon), eli en pujottanut niitä lankaan etukäteen. 
• Lankana on Lizbeth 20. 
• Korun pituus on 6 cm ilman koukkua. 
• Villaosan viimeistelin kaatamalla kiehuvaa vettä villatupsuihin, toivoen pientä huopumista. En osaa sanoa toteutuiko kuten piti. 
• Olen iloinen, että kiehuva vesi ei vahingoittanut puuhelmien maalia. 

Koska osien välinen kaari on kierteinen, niin lehdet ja marjat myös kiertyvät, eivätkä välttämättä ole koko ajan samassa asennossa. En ole vielä päättänyt onko se huono asia. Jos haluan vakaamman asennon, niin sitten täytyy kovettaa korun kierteiset osat. Ehkä koekäytän korun ensin.

 

Nopea ja helppo käpypitsilumihiutale

 Lumihiutaleohje Singaporesta

Puin eilen lämpimän takin ensimmäistä kertaa tänä syksynä ja tuumasin, että ensilumi voi tulla hyvinkin pian. Tänään etsiskelin jo lämmintä pipoa päähän. Ehkä nyt saa jo siirtyä lumihiutaleiden pariin. Aiempien vuosien lumihiutaleet löytyvät blogista tunnisteella lumihiutaleet.

Yritän vielä löytää malleja, joita en ole aiemmin tehnyt. Mielessä on kyllä käynyt myös suunnitella omia lumihiutalemalleja. Toistaiseksi olen tehnyt omia malleja vain myytäviin koruihin ja muut, blogissa tekemäni käpypitsien ohjeet olen pyrkinyt löytämään verkosta tai kirjoista.

 
Lumihiutale   
 

Lankana on Lizbeth 40, jota on suurin osa lankavarastostani. Lankavarastolle käy helposti niin, että joku lanka tietyn vahvuisena alkaa vallata tilaa muilta langoilta. Sitten juuri tästä yleisestä langasta löytyy eniten värejä, jolloin siihen on helppo tarttua. Minulla tällainen tilanvaltaaja on juuri Lizbeth 40. Haittana on, että muiden lankojen värivalikoima jää pieneksi, mikä puolestaan vähentää vielä niiden käyttöä.

Väreiksi valitsin Ecrun ja vaalean antiikki violetin. En ottanut vielä kirkkaampia värejä näin syksyn harmaudessa käpyilyyn.

Mallin löysin sivustolta gracetat.blogspot.com.

Tämä malli oli melko nopea tehdä. Suunnittelinkin tekeväni näitä useamman värejä vaihdellen, mutta sitten sitkeä migreeni vei minulta pari päivää ja teinkin vain yhden lumihiutaleen.

Malli on mielenkiintoinen: lumihiutale lähtee kukasta, mutta lopulta siitä kuitenkin toisen kerroksen jälkeen muodostuu siro lumihiutale. Kuvittelin näitä valkoisena kuusenkoristeena ja siksi toivon tekeväni näitä vielä lisää. 

 

Käpypitsivuokko

 

Käpypitsikuvio Keltavuokko
Lizbeth 40 langasta

Syksy etenee, mutta vielä ei ole lumihiutaleiden aika. Tämä pieni Iris Niebachin kuvio; Anemone toimisi hyvin lumihiutaleena. Katselinkin jo valkoisia lankoja, mutta päätin kuitenkin vielä pitää kiinni kesän väreistä.  Kuvion nimi on vuokko ja päätin katsoa vielä kesään ja käpyillä kuvion kukkaväreillä.

Vuokkovärejä Suomen luonnossa ovat sininen ja valkoinen ja keltainen. Tämä minun keltainen on tosin vähän tumma vuokoksi. Etsin alkukesäisen kuvan äitini pihalla kuusen alla kasvavista keltavuokoista ihan vaan tarkistaakseni muistikuvan väristä. Todellakin keltavuokko on vaaleampi kuin käyttämäni lanka.

Viime kesän keltavuokkoja.

Kuvio löytyy Niebachin kirjasta ”Tatting Fantasia 1”.

Frivolite - tähkäkorut neulalla

Korut varjossa kuvattuna

 

Syksy saapui ja on sadonkorjuun aika. Sadonkorjuun teemalla tein tähkäkorut. Oikeat tähkät pellolla ovat tänä vuonna hyvin vaihtelevan kokoisia ja laatuisia. Kun helteet suosivat lomailijoita, kuivuus heikensi viljojen laatua ja syksyn sateet hidastivat puinteja.

Suomen kesä on lyhyt ja säät arvaamattomat. Säiden suhteen toisen onni on toisen onnettomuus. Heikon sadon korvaaminen kalliilla ostorehulla tulee olemaan monelle kotieläintuottajalle todellinen haaste tulevana talvena. Toivottavasti saadaan kuitenkin kotimaisia elintarvikkeita kauppoihin ja kotieläinten rehuntarve turvattua.

Käytin pitkästä aikaa pitsintekoon neulaa. Tai oikeastaan helmien koon vaihdellessa jopa useita neuloja. Yhdellä neulalla tein pitsin. Tämä neula ei mahtunut läpi yhdestäkään helmestä, joten jouduin käyttämään helmien pujotukseen pienempiä neuloja.

 

Frivolite - neulat

Olen hankkinut erikokoisia neuloja erilaisille langoille hyvin ohuesta mentallineulasta suureen ruusupuiseen puuneulaan asti. Kuitenkin neulakäsitöihin valitsen usein nukkeneulasta frivolite – neulaksi tylsyttämäni neulan ja etsin siihen sopivan langan.

Tällä kerralla lankana oli Lizbeth 40, joka on nukkeneulalle hiukan liian ohut. Valitsin silti käyttöön nukkeneulan vaikka rasiassa olisi ollut sopivampi neula tälle langalle. Tiedät varmaan, kuinka helposti sitä tottuu käyttämään aina samoja välineitä vaikka olisi kuinka kauniita ja käytännöllisiä vaihtoehtoja olemassa.

 

frivolitekorut auringossa

Korut

Tähkät tein Natalia Gaidukin ohjevideon avulla. Langan väri oli harvest gold, joten se sopi hyvin korujen teemaan. Ripottelin vielä pieniä kullanvärisiä siemenhelmiä ja topaasin värisiä lasihelmiä antamaan loistetta kypsille tähkille.

helmien koko 6 mm oli suuri ja jouduin suurentamaan ohjeen solmumäärää. Myös kullanvärisiä pieniä helmiä laitoin enemmän kuin ohjeessa. Helmet olen joskus ostanut Helmikaupasta nimellä: Preciosa lasihelmi, fasettihiottu 6mm topaasi helmikaupasta.

Olen huomannut, että käyttämälleni langalle suurin järkevä helmikoko olisi 4mm. Kaappiin on kuitenkin kertynyt suurempiakin helmiä, joita välillä käytän pois. Tähkän pituudeksi tuli näillä helmillä n. 4 cm ja leveydeksi 2 cm. Pienemmillä helmillä tähkän muoto olisi ollut kapeampi ja pidempi kuten tähkällä luonnossa. tietysti suuremmat korut ovat näyttävämmät.

Langan väri taittuu vähän vihreään, kuitenkin valokuvissa korostuu kulta. Lanka on oikeasti hiukan vihertävä kulta.

Siemenhelmiä käpypitsissä

Nirkot korvattu helmillä rannekorussa

Syksyn sateiden ja kimaltavien vesipisaroiden keskellä leikin hopeakruunun langalla ja helmillä.

Vaikka tekisin koruja samaan tyyliin kruunun kanssa, niin tuskin kuitenkaan tulen kruunua korusettiin yhdistämään. En taida olla oikein kruunuihmisiä ja prinsessaleikeistä on jo vuosikymmeniä aikaa. Hopeanhohtoisia käpypitsikoruja on silti hauska tehdä.

Tein rannekorun, jonka malli on hyvin perinteinen, mutta silmut on korvattu helmillä. Rannekorusta tuli kaunis. Tein siihen korvakorut ja korvakoruille toisenkin vaihtoehdon ja sitten vielä kolmannenkin version.

 

Pohdintaa

Päivän kysymys onkin: kuuluuko korvakoruissa olla siemenhelmiä ja kuinka paljon?

•  Ensimmäiseen versioon laitoin paljon helmiä, 
• toisen version helmet kierstävät korua renkaiden juuressa kaarien sisäpuolella 
• kolmannessan versiossa on helmiä vain keskellä korua.

Mitkä korvakoruista pukisit rannekorun kanssa?

Korvakoruvaihtoehdot  rannekorun kanssa käytettäväksi

 

Oma valinta

Minusta valinta on vaikea. Kaikki korvakorut sopivat rannekorun kanssa. Ehkä valinta muiden korujen osalta täytyy tehdä tilanteen mukaan riippuen siitä mihin on menossa ja miten on muuten pukeutunut.

Koruihin ei ole ohjetta linkin takana, koska käpyilin ilman ohjetta, enkä näin yksinkertaisiin koruihin ohjetta kirjoittanut.

 

Hopeanvärinen käpypitsikruunu

Hopeanvärinen käpypitsikruunu

Käpyilin taannoin kultalankakruunun kirjasta: Gun Blomqvist/Elwy Persson Frivoliteter, joka oli frivoliteetin perusteoksia Suomen kirjastoissa 1970- ja 1980 luvuilla. Tämä kirja on julkaistu myös englanninkielisenä nimellä ”Tatting Patterns and designs”.

Ennen internettiä oli niin vähän valmiita malleja saatavana, että olen tehnyt kauan sitten tästä kirjasta lähes kaikki mallit, kruunuja lukuun ottamatta. Kirjassahan on kolme kruunua, joista tein kesällä pystyn ja kauniin mallin kullanvärisenä . Nyt jatkoin kruunuteemaa vielä toisella kruunulla.

 

Paljon käpyiltyjä malleja

Kirjan mallit ja ohjeet ovat klassisia ja kauniita, lisäksi suuri silmujen eli nirkkojen määrä antaa pitseille kauniin kevyen ja antiikkisen ilmeen. Tämän kirjan mallit ovat olleet saatavilla ja niitä on aikanaan käpyilty paljon, Luulen, että tästä kirjasta löytyy pitsejä, jotka tulevat ensimmäisenä suomalaisille mieleen sanasta frivoliteettipitsi.

Huomasin, että Eija Murtola julkaisi tänään käpypitsiyhdistyksen keskusteluryhmässä Facebookissa liinan samasta kirjasta. Hauska sattuma, että samoissa ohjeissa pyöritään samaan aikaan. Nämä ohjeet ovat Suomeen hyvin levinnyttä ruotsalaista pitsiperinnettä.

 

Käpypitsikruunu

Jäljelle jääneistä kahdesta kruunusta valitsin toisen ja pujotin helmet hopeanväriseen lankaan. Kolmatta kruunua en näillä näkymin aio tehdä. Mutta nyt saan käpypitsikokoelmaani kultakruunun rinnalle hopeakruunun. 

Kruunukokoelman alku

Malli oli tällä kerralla ilman suuria sakaroita. Pohjakerrosta sovelsin siten, että jätin liittämättä alimman kerroksen renkaan nirkkoon, kuten ohjeessa oli. Ehkä siksi pohjasta tuli hiukan epätasainen. Perusteluna poikkeamalle oli ajatus siitä, että tulen kovettamaan kruunun ja näin saan nirkon tilalle laitettua helmen. 

Helmiä halusin kruunuun paljon; täytyyhän kruunun kimaltaa, ei se muuten tunnu kruunulta. Ehkä lanka ei ole paras materiaali kruunuun, joka on perinteisesti jalometallista valmistettu esine. Vanhasta ohjeesta, jossa on paljon silmuja tai helmiä, tulee kuitenkin aina kaunis koriste.

Kruunut

pitsin toteutus: 

• materiaalit: lankana hopeanvärinen Lizbeth 40 ja lisäksi kasa hopeanvärisiä siemenhelmiä.
•  mitat: halkaisija 8 cm ja korkeus 5 cm. 
• kovetus: Paverpol – tekstiilikovete.

kaksivärisiä käpypitsikuvioita

Käpypitsikuvioaiheita koruaskarteluun.

Törmäsin joskus sievään koruaiheeseen, joka jäi odottamaan toteuttamista. Käpyilyohjeita menee aika helposti minun ”tämän haluan käpyillä”- listalle. Kun aloitan uuden käpypitsin, niin ohjeet tulee kuitenkin poimittua ihan jostain muualta.

Minulla ei ole yhtenäistä listaa, vaan epämääräisiä linkkejä eri tiedostoissa. Luultavasti pitäisi tehdä ihan oikea yhtenäinen lista kaikista käpypitsiohjeista, jotka olen aikonut toteuttaa. Konkreettiselta listalta olisi helpompi sitten poimia mielialaan sopivia ohjeita.

Käpypitsikuviot

Valitsin Jennifer Williamsin ohjeen, jonka mukaan käpyilin kaksivärisiä kuvioita. Ohjeen mallista poiketen valitsin hennot ja herkät värit. Koruna tämä väritys ei pääse oikeuksiinsa minun vaaleaa ihoani vasten. Hauras ja herkkä kuvio voisi sopia myös muuhun käyttöön, vaikka kankaalle ommeltavaksi, tai kirjanmerkin kuvioksi.

Värivalinta tuo näihin käpypitsikoruihin arvokkuutta ja saa mallin tuntumaan vanhalta. Käyttöä täytyy miettiä. Tein kuvioita kolme, joten yhtä voisi hyvinkin kokeilla riipukseksi, jolloin selviäisi toimiiko tämä malli näissä väreissä koruna.

Riipus

Varastossani ei ollut sopivaa nauhaa riipusta varten. Se tosiasia antoi luovuudelle mahdollisuuden. Maltatko sinä aina odottaa kauppareissua, kun tarvitset pitsin viimeistelyyn jotain, mitä ei kotoa löydy vai yritätkö paikata puutteen mielikuvitusta käyttäen? Minä valitsin tällä kerralla tuon jälkimmäisen toimintatavan.

Otin paksua kerrattua pellavalankaa ja käsittelin sen tekstiili-decoupage-lakalla. Pellava on aika luja ja ajattelin, että lakka tekisi langasta kiinteämmän nyörin. Tämä oli mielenkiintoinen kokeilu ja ajattelin testailla tätä nauhaa riipuksen kanssa. En kuitenkaan tuon uuden riipuksen, vaan jonkun muun käpypitsiriipuksen kanssa.

Käpypitsiriipus pellavanauhassa.

Tämän päivän riipukseen ei pellavan valkoinen nauha sovi. Kuviossa on värinä ecru, jonka valkoinen häviää puhtaan valkoisen rinnalla. Ostan siis tähän koruun uuden riipusnauhan, jonka väri lopulta riippuu paikallisen kaupan valikoimista. mutta valkoista parempia vaihtoehtoja on useita. 

Kuvassa ecru muuttui vaaleammaksi, en saanut ihan oikeaa värieroa esiin.