Käpypitsejä junamatkalta

 

Käpypitsirannekoruja torimyyntivarastoon

Syksy lähenee ja raikkaat tuulet viilentävät viimeisiä kuumia kesäpäiviä. Kuluneeseen viikkoon on sisältynyt 11 tuntia junamatkoja, joille otin käpyilytarvikkeita mukaan. Junakäsityöksi valitsin riittävän yksinkertaisen työ, johon ei tule virheitä vaikka keskittyminen olisi ohikiitävissä maisemissa tai junavaunun hälinässä. Pujotin siis helmiä lankaan ja täytin sukkuloita valmiiksi.

Rannekoruja

Olen varannut myyntipaikan käsityömarkkinoilta ensi kuussa ja muistin, että rannekoruvarasto on vähissä. Kokosin siis matkalle valmiiksi koottuja tarvikepaketteja, joista tein yksinkertaisia rannekoruja siemenhelmien kanssa. Lisäksi otin kerän Lizbeth 20 punaruskeaa lankaa ja sukkulan. Ohjeen viimeiseen koruun löysin matkan aikana Pinterestistä. 

Pinterestin kuvassa ei ollut tietoa, mistä kirjasta kuva on otettu. Saman mallin sovellus löytyi myös NamiArt sivustolta. Tässä versiossa kaaret on kiinnitetty renkaisiin, jotta kuvio pysyy paremmin muodossaan. Tarkemman tarkastelun jälkeen kuvion lähdekin lopulta löytyi sadan vuoden takaa suunnittelijana Tina Frauberger.

Laitan vielä tekstiilidecoupage-lakan langan suojaksi, kuten on tapana ja saan näistä vähän lisää täytettä myyntipöydälle.

käpyilyharjoituksia kolmoissolmulla

  

Ninetta Caruson kukka kolmoissolmukäpypitsitekniikkalla.

Vesisateita, pilvisiä päiviä, ukkosen jyrinää ja salamoita on riittänyt, joten on taas ollut mukava istuskella sisällä käpyilemässä. Mustikat jäivät noukkimatta, puolukoiden suhteen yritän olla ahkerampi. Vaikka en ole avannut tietokonetta ihan tavalliseen tapaan, olen silti onnistunut bongaamaan Ninetta Caruson mielenkiintoisen kukan. Ninetta teki kukasta korvakorut, minulla ei ollut sopivia koruosia, joten laitoin kukan keskelle helmen. Helmi olisi voinut olla vähän suurempi, mutta valitsin nyt helmen värin mukaan.

kukkat ja lehdet

Käpyilin kaksi kukkaa, joista suunnittelin hiussolkea. Päätin kuitenkin liittää kukkiin pari lehteä, jonka jälkeen ei hiuskoriste enää tuntunut niin järkevältä. Ompelin lopulta kukat pienen napin päälle. Suunnittelin liimaavani napin magneettiin. En kuitenkaan löytänyt magneettivarastoani, joten jätin kukan odottamaan magneettia tai jotain muuta taustaa. Kukka on herttainen ja sopiva moneen kohteeseen. Kun katson omaa ruosteenpunaista versiotani, niin ajattelen, tämän punaisena tai valkoisena, ehkä vähän paksummasta langasta saisi joulukuusen kukkimaan kauniisti.

Lehdessä lähdin liikkeelle Elisabeth Doblerin Endruck-ohjesovelluksesta. Ensimmäisen lehden jälkeen päädyin käpyilemään saman kapean lehden kaksipuoleisena. Lehtimalli oli surkea valinta. Tietysti näihin kukkiin olisi pitänyt tehdä lehdet samalla tekniikalla kuten kukatkin, kuten Muskaan on tehnyt tälle kukalle omassa blogissaan

Käpypitsikukkakoriste, koottuna pienen napin ympärille

Toistaiseksi kukka saa olla koristeena korin reunassa.

Käpypitsiä hartsissa

 

Hartsikoruharjoituksia

Ajelin kesäkuussa Satakunnassa ja Porissa huomasin minulla olevan pari tuntia ylimääräistä aikaa. Senhän voi arvata, missä tällainen näpertelijä aikansa viettää. Menin siis kauppakeskus Puuvillaan, jossa kävin syömässä ja lopun ajan tutustuin askarteluliikkeeseen.

Ostin kokeilumielessä pienen pakkauksen hartsinesteitä ja yhden silikonimuotin. Kuvassa ensimmäisiä kokeiluja pienten käpypitsien upottamisesta hartsiin. Nämä ovat harjoituksia, epäilen, että olisi ollut hyvä sekoittaa nesteet huolellisemmin ja ilmakuplien puhkomiseenkin olisi kannattanut käyttää enemmän aikaa. Materiaaleja on vielä jäljellä ja nyt tarvitaan vain pikkuruisia käpypitsejä, jotta harjoitukset voivat jatkua.

Kokeilen hartsin lujuutta avaimenperässä. Laitoin yhden vähän suuremman käpypitsihartsin auton avaimeen avaimenperäksi ja katson pysyykö reikäkiinnitys ehjänä. Jos kokeilu on menestyksekäs, niin teen näitä lisää. 

Avaimenperä kestävyystestissä.

Käpypitsikukkahattu

 

Kolme käpypitsikukkaryhmää hatussa

Kesän kukkahattuun tuli kolme kukkaryhmää ja käpypitsinauha. Oikeastaan jokainen kukkaryhmä olisi yksin riittänyt hatun koristeeksi, joten nämä kukat olisivat hyvin riittäneet kolmeen hattuun. Mutta kuin kukkia oli paljon, laitoin ryhmät hattuun.

Kukkaryhmät

Punainen ryhmä:

Punaisten ruusujen ryhmässä on Mary Koniorin ruusu ja tumman punainen ruusu, johon ei ole ohjetta. Tämä ruusu sopii kyllä tähän, mutta tuskin itsenäisenä ruusuna mihinkään. Kokeilin tehdä kuperia terälehtiä, mutta opin, en kokeile enää. Lisäksi ryhmässä on kaksi pientä ruusua.

Keltainen ryhmä:

Keltainen kukkaryhmä on koottu Jennifer Williamsin ruusun ympärille. Tämän ruusun ohjeeseen sisältyy myös ohje ruusun lehteen. Lehtiä käpyilin yhteensä 16 kpl tähän hattuun. Lehdet on nauhan kanssa samaa väriä, mutta langan paksuudet vaihtelevat Lizbeth 20 ja 40 välillä, jolloin lehtiä on kahta kokoa. 

Tähän ryhmään liitin pidempään kaapissa lojuneen kukkaketjun, joka on tehty japanilaisesta kirjasta ja siinä on runsaasti helmiä. Perhosen taakse käpyilin pienen keltaisen ruusun täydentämään keltaista ryhmää. Perhonen on parin vuoden takaa ja siinä on kaksi pientä kristallihelmeä.

Oranssi-valkoinen ryhmä:

Oranssit ja valkoiset kukat ovat tämän kesän käsitöitä. Valkoiset ruusut ovat luotto-ohjeella, jolla olen käpyillyt ruusuja usein ennenkin. Tällä kerralla lisäsin ruusuun oranssin keskustan. Samaa oranssia lankaa käytin sydänaiheisissa kukissa, joiden keskelle lisäsin valkoisia helmiä

Viimeistely

Kun nyt liitin kaikki kukkaryhmät samaan hattuun, niin tuntui sopivalta yhdistää ryhmät toisiinsa pienillä kukilla:

Valkoiset kukat on käpyilty pitkistä nirkoista 

Myös violetit kukat on käpyilty pitkistatä nirkoista.

Ensimmäiseen ei ole ohjelinkkiä, mutta violetit kukat on käpylty Karen Cabreran ohjetta soveltaen. Kukat ja vanhan olkihatun uudistaminen on ollut tämän kesän urakkana, syksyllä oletan teeman vaihtuvan. Nyt on kuitenkin vielä kesää ja kukkahattusäitä jäljellä.

Pitsiviikon käpypitsitapaaminen

 

Käpypitsiyhdistyksen tapaaminen Raumalla

Pitsiviikolla järjestettiin taas käpyilijöiden tapaaminen Kontion kahvilassa sekä kaksi pitsikurssia yhdessä Rauman kansalaisopiston kanssa, sekä . Tänä vuonna toteutuivat sekä peruskurssi, että jatkokurssi.  Jatkokurssin teemana olivat helmet käpypitsissä. Tapaamiseen sisältyi pieni pitsinäyttely, johon harrastajat toivat omia töitään nähtäväksi sekä käpypitsityöpaja, jossa satunnaiset vierailijat voivat kokeilla kaksoissolmun muodostamista sukkuloilla.

Jatkokurssilla helmiharjoituksia

Rauma

Kurssipaikkana oli Kansalaisopiston vanha opistorakennus, jossa on kursseja pidetty jo 99 vuoden ajan. Rauma on rannikkokaupunki ja rakennuksen vieressä virtasi pieni vesikasvien reunustama kanaali. Kivisilta kanaalin yli johti vanhalle kirkolle, jonka pihapiirissä Marttajärjestön kojulla myytiin Rauman perinneruokaa, lapskoussia. Tänä vuonna ensi kerran kävin tätä merimiesruokaa maistamassa, vaikka olen Raumalla vieraillut useita kertoja ennenkin.

Kaunis pieni kanaali, jossa tyyneen veteen
 kuvastui reunojen kasveja ja rakennuksia.

Käpypitsejä mukana näyttelyssä

Vihreää käpypitsinauhaa

 

Käpypitsiä vihreän sävyissä

Kesä etenee ja tulevalla viikolla on käpypitsiyhdistyksen vuosittainen tapaaminen Rauman pitsiviikoilla. Käpypitsikahvila on viime vuoden tapaan Kontion Kahvilan piharakennuksessa torstaina.

Odotan näkeväni muita käpypitsiyhdistyksen jäseniä ja toivon, että joku käpykahvilassa kävijä saa sieltä kipinän uuteen harrastukseen. 

Käpypitsinauha

Tämän viikon kukka vaihtui tarpeen vaatiessa nauhan käpyilyyn. Nauhasta olisi voinut kiertää kukan ja kaunis kukka olisi tullut tästäkin yksinkertaisesta nauhasta, mutta tarvitsen sen nauhana.

Nauhassa lankana käytin Lizbeth 20, väriä 138. Vaihteleva väri langassa antoi nauhalle ilmettä, vaikka kuvioon olisi ehkä sopinut yksivärinen paremmin. Ohjeeseen sain aiheen selailemalla kirjaa: " Beeton's Book of Needlework", joka liittyy Gutenberg-projektiin ja on Isabella Beetonin kokoama. Kirjassa on kivoja kuvioaiheita erilaisiin nauhoihin ja pieniin pitseihin. Juuri sopivia pieniä kesäkäsitöitä. 

 

Käpypitsiruusu Mary Koniorin ohjeella

 

Käpypitsiruusu Mary Koniorin kirjasta.

Luin lehdestä, että pohjolan viileys houkuttelee tänne turisteja, minusta lämpötila tuntuu kuitenkin tukahduttavalta helteeltä. Lämpöasteet ovat pysytelleet alle 30 °C, silti on mukavaa hakeutua Kymijoen virtaavan veden, puiden ja tuulen lähelle päivän lämpimimpänä hetkenä. Talvella kylmä pakkanen saa muistelemaan kesää ja kesällä lämpö saa etsimään tuulta. Neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa on kuitenkin  rikkaus elämässä, vaikka vaatiikin lähes jatkuvaa sopeutumista.

Kesäkukkien käpyily jatkuu edelleen. Pilvisenä päivänä on mukavaa istua sisällä ja käpyillä. Ohje löytyi kirjahyllystä, ja tarkemmin Mary Koniorin kirjasta "Tatting with Visual Pattern" vuodelta 1992.

Kukassa käytetty lanka on Lizbeth 20. Kukka kaipaa kovetusta. Käpyptsiruusu on mielestäni melko korkea vaikka laitoinkin kukkapohjasta langan läpi ja kiristin napakasti, ehkä kovetettuna saan muotoiltua paremmin. Tässä vaiheessa ruusussa ei ole kovetusta eikä vartta. Toivon tämänkin päätyvän asetelmaan, jonka kukat ovat varrettomia.

Joen kuohuja ja metsää joen rannoilla.

Kiireetöntä kesäpäivän viettoa tyynessä poukamassa

Käpypitsikurjenmiekka

 

Käpypitsi-iiris

Nyt kävi niin, että jäin pyörittelemään viime viikon ruusuohjetta ja sovelsin sitä iirikseen, jonka perinteinen suomalainen nimi on kurjenmiekka.

Joskus käy näin, että kun tarpeeksi käpyilee jotain ohjetta, niin kuvioissa alkaa nähdä muunnosmahdollisuuksia.

Otin siis pienimmän korurenkaan, minkä lokerikostani löysin ja tein samaa kuviota kuin viime viikolla. Ensimmäisessä kerroksessa vähensin solmulukua ja lisäsin kuviota. Toinen kerros on samalla kuviomäärällä ja solmuluvulla kuin viime viikolla, mutta kerroksessa vain kolme terälehteä. Uloimpaan, kolmanteen kerrokseen lisäsin toisen värin, solmumäärään käytin kerrointa 1,5 ja käpyilin neljä terälehteä.

En halunnut tehdä vielä vartta, joten laitoin kukan kuvausta varten Aloe-veraan, jotta iiriksen muoto tulee esille ilman varsinaista kukkavartta.

Käpypitsiruusu keltaisesta langasta

 

käpypitsiruusu Lizbeth 40 - langasta

Käpyilin lisää kuuman kesän kukkia syksyn asetelmaa varten. Kesäloma on vielä edessäpäin ja toivottavasti silloin on aikaa käyttää joskus myös päiväaikaa käpyilyyn. Nyt pitsit ovat lähinnä iltojen harrastus. Tällä kerralla ruusu on Jennifer Williamsin ohjeella käpyilty. Ohjeessa lanka oli Lizbeth 20, kun minulla oli käytössä Lizbeth 40.

Keskustan helmet olivat lankaan suhteutettuina ehkä hiukan liian suuret ja kukka avautuu enemmän. Itse asiassa ajattelin laittaa kevyen Fabric-decoupagelakan ja avata uloimpia terälehtiä vielä lisää, mutta katson tilanteen vasta kun asettelen käyttökohteeseen.

Minä en halunnut kukkaan vartta, toisin kuin ohjeessa, jossa kukka oli varrellinen ja lehti liitetty kukkateipillä teipattuun varteen.

Juhannusruusut käpypitsillä

 

Käpyptisiruusut

Yöttömän yön juhla, juhannus juhlittiin lämpimässä kesäsäässä ja juuri sopivan tuulenvireen kanssa. Talviturkki tuli heitettyä eli kesän ensimmäinen uinti suoritettua vaikka uiminen on jäänytkin viimevuosina vähemmälle.

Kukat lakastuvat nopeasti lämpimässä alkukesässä, joten tein pitsikukkia, jotka eivät lakastu. Ruusun ohje on jo aiemmin hyväksi havaittu. Olen käyttänyt tätä ohjetta keltaisiin ruusuihin, joista käpyilin kimpun pieneen maljakkoon. Ensimmäisen kerran käytin tätä ohjetta käpyillessäni rintaneulan lahjaksi kummitädilleni v 2016. Rintaneula on monivärisestä langasta, myöhemmissä versioissa on hillitympi värivalinta.

Tänä kesänä ajattelin jättää perhoskokoelman kartuttamisen vähemmälle ja keskittyä käpypitsikukka-asetelmaan, johon liitän kesän aikana käpyiltyjä kukkia.