2019 Liinan yhdeksäs kerros

Kukkakerros

Kevät etenee, samoin liina. Sain kerroksen 9 vihdoin valmiiksi. Tein sitä vähän hitaammalla tekniikalla. Nopeus kasvoi oppimisen myötä liinan loppua kohti ja viimeisissä kukissa työskentelynopeus oli lähes sama kuin perinteisessä pitsissä.

Mietin taannoin uuden värin ottamista liinaan mukaan. Kuitenkin tuo vihreä on jo niin voimakas, että päätin pysyä aiemmin käytetyissä väreissä. Koska halusin liinaan kukan värin lisäksi vihreää, niin päätin tehdä tämän kerroksen kolmella sukkulalla.

Kuljetin kaikissa kaarissa kahta sydänlankaa, jolloin värien käyttö oli vapaampaa ja sain kukkien välille nuo vihreät osiot katkaisematta lankaa. Olen niin laiska solmimaan lankoja, että tämä tekniikka sopi minulle paremmin.

Kaksi sydänlankaa kaarissa

Pelkäsin, että kaaret tulevat muita kaaria paksummaksi ja tämä kerros korostuu liikaa. Pelko oli turha, ehkä kukat saavatkin erottua selvemmin. Nuo vihreät kaaret jäävät turhan paksuiksi, mutta sille ei oikein mitään voi. Ehkä tämä asettaa haastetta tuleville kerroksille. Seuraavan kerroksen pitäisi olla sellainen mihin huomio kiinnittyy, eikä paksut vihreät kaaret näytä niin hallitsevilta.

Kerroksen kukissa paksummat kaaret

Villanka

Hiukan huovutettuja käpypitsikukkia

Takatalvi ja lumi innoittivat tarttumaan välillä villalankaan. Tein neulalla villalangasta erilaisia kukkia. Huovutin niitä jonkin verran käsin kuumalla vedellä ja mäntysuovalla. Lopputulos oli vähän erikoinen, mutta ehkä laitan joihinkin neuloja ja jotkut jäävät odottamaan käyttökohdetta vielä. Mietin vielä sopisiko joku noista äitienpäiväkukaksi äidille viikon kuluttua.

Kukkien langat on ostettu lampureilta, jotka ovat kehruuttaneet langat Pirtin kehräämössä. Tumman harmaa on Seppälän lammastilalta Miehikkälästä, Valkoinen lanka sekä sipulilla värjätty keltainen ja verihelttaseitikillä värjätty punertava ovat Koivukorven lammastilalta Haminasta. Pietaryrtillä värjätty vaalean vihreä on Paavilan lammastilalta Juvalta.

Takatalven lunta pajussa

Nimesin tekstin otsikon Pirtin kehräämön uuden tuotemerkin mukaan. Vierailin Pirtin kehräämöllä ja halusi jakaa joitain ottamiani kuvia.

Pirtin kehräämö ostaa lampureilta villaa ja kehrää sen myyntiin. Pirtillä kehrätty lanka on siis 100 % suomalaista. Lampurit myös kehruuttavat oman katraan villoja omaan tilamyyntiin. Pirtin kehräämö on siis tärkeä tekijä kotimaisen lampaan villan ketjussa laitumelta käsityöläisille.  Toki Suomesta löytyy muitakin kehräämöitä , Pirtin kehräämö on näistä perinteisin ja suurin suomalaisen villan kehrääjä.

Villan käsittely alkaa pesusta. Langasta pestään osa rasvaa ja likaa pois, jolloin värjäyksessä värikin tarttuu paremmin. Pirtillä pestään itse osa langasta ja osa lähetetään muualle pestäväksi. Suomenlampaan luonnolliset värit ovat valkoinen, musta ja ruskea. Näistä yleisin väri on valkoinen.

Kone  tasoittaa villan sopivaksi karstakoneelle, joka karstaa villan tasaiseksi hahtuvaksi. Hahtuva jaetaan osiin ja kerätään rullaksi kehruuta varten

Karstausta

Pitkäkuituisesta suomenlampaan villasta kehrätään ohuita kampalankoja sekä paksumpia karstalankoja. Neulomiseen ja virkkaamiseen tarkoitetut langat ovat yleensä s-kierteisiä. Pirtin kehräämö tekee ajoittain eriä, jossa langan kiertymissuunta on toinen ns. z-kierteinen. Z-kierteinen lanka sopii neulakinnastekniikkaan erinomaisesti. Kehruusalissa oli näkyvillä niin hahtuvalangan valmistumista kuin ohuiden lankasäikeiden kertaamista paksuksi langaksi. Mielenkiintoinen matkakohde.

Kehräystä ja kertausta langaksi

Lankojen väri vaihtelee kehrättävän villa värin mukaan. Mustasta tulee helposti harmaata, jos mustassa villassa on vähänkin valkoista villaa seassa, joten villan lajittelu on tarkkaa.

Myymälä

Kaupassa oli paljon houkutuksia, mutta sain itseni pidettyä kurissa ja ostin vain yhden kerän z-kierteistä lankaa ensi talveksi. Kesä ei ole neulakintaiden tekoaikaa. Silloin on mukavampi käsitellä kevyempiä lankoja. Myytävänä oli myös minulle uusi väline; puikkopiika, josta otin kuvan. En kuitenkaan vielä ostanut itse tuotetta, vaikka se hyvältä näyttikin. En tällä hetkellä neulo niin paljon, että ostaisin neulomista varten uuden välineen.

Uusi tuotemerkki

2019 Kahdeksas kerros

Apilanlehtiä

Täytyy tunnustaa, että olen eksynyt aiheesta. Pääsiäisenä tein ristin ja pääsiäismunan ja palmusunnuntaina kukkia. Siksi liina on vasta kerroksessa 8. 

Koska tämä on apilanlehtirivi, niin laitoin tähän myös tummempaa vihreää. Olisin halunnut valita vähän vaaleamman, mutta minulla oli tätä paksuutta vain joulun vihreänä. Onhan se voimakas väri, mutta laitoin silti liinan apilanlehtiin yhdessä oliivinvihreän kanssa. Katsotaan, mitä liinasta tulee tämän värin kanssa. Uskon, ettei liina ole täysin pilalla tämän värin takia. Yritän jatkossa taas keskittyä herkkiin väreihin ja kesän kukkasiin. 

Tavallaan on ihan mielenkiintoista edetä kerros kerrallaan, valita väri jokaisen kerroksen kohdalla ja seurata liinan värittymistä. Toinen mahdollisuus olisi ollut suunnitella ja piirtää värit etukäteen.  Näin toimien olisi varmaan helpommin saanut onnistuneen ja tasapainoisen värityksen aikaiseksi. Ihan niin järjestelmällinen ihminen en kuitenkaan ole, joten jännitys lopputuloksesta säilyy edelleen. 

Pääsiäismuna 2019

Kesällä ostin kirpputorilta kaksi munaa kiiltävästä kivisestä aineesta. Luultavasti marmoria tms. Nyt kun pääsiäinen koitti, niin löysin niistä toisen. Tein pitsiä saadakseni siitä uuden munan pääsiäismunakokoelmaani. Aloitin pitsin, joka oli lopulta massiivinen munan toisessa päässä ja kevyempi toisessa päässä. Ei ihan ollut ajatus mukana, enkä ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Tein pitsiä ja mietin vasta myöhemmin, miten asettuu. Sitten otin munan käteen ja tapahtui jotain odottamatonta, mutta samalla hyvin ilmeistä.

Muna oli liukas ja pitsi liukui munan päällä tai muna pitsin sisällä, miten päin vain. Lopulta pitsi sopi munaan paljon paremmin uudessa asennossa, joten en yrittänytkään määrätä sille oikeaa asentoa, vain annoin asettua. Nyt oli hyvä, että pitsissä oli väljyyttä, eikä osia ollut liikaa sidottu yhteen.

Ihan hauska muna näin. En olisi tosin osannut tällaista suunnitella.

Tänään käytiin minun vanhempien luona pääsiäisvierailulla ja ihmettelemässä kevään etenemistä. Kesää kohti mennään, siitä todisteena muutama tänään otettu kuva.

Pääsiäisristi 2019

Pitkän perjantain ristin tein tänä vuonna jouluristin ohjeella. 

Ohje on instagramista  Tattingdamalta. Olen halunnut tehdä tämän ristin ja päätin olla välittämättä tuosta joulusanasta ristin nimessä. Jatkon vähän vartta, jotta keskus ei ole ihan niin hallitseva.

Tämä on koristeellinen ja kaunis risti, joka sopii joulun lisäksi pääsiäisen teemaan sopivalla langalla toteutettuna. ” käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se…” tässä langassa on yrttitarhan punaiset ja vihreät ja vähän kivistä keltaruskeaa. Lankaa oli vähän jäljellä, enkä muista värin nimeä tai numeroa, mutta vahvuus on Lizbeth 40.  Risti muistuttaa kärsimyshistoriasta näin hiljaisella viikolla ennen pääsiäistä.

Palmusunnuntain kukka

Keltaisia kevätkukkia

Tein kukkaoksan kaveriksi pajunkissoille, mutta en sitten hakenutkaan pajunkissoja. Pihalla on alasleikkausta odottava spirea, josta otin pienen oksan. Kiinnitin siihen kukat ja päälystin vihreällä virkkauslangalla.

Kukat tein mallin mukaan, tai ainakin ensimmäisen kukan, ennen kuin aloin soveltaa ohjetta luovemmin. Ohje on lehdestä: ”Il Lavoro Chiacchierino 12”. Ohjeessa kukat oli tehty valkoisella langalla, mutta näin pääsiäisen aikaan valitsin vaalean keltaisen.

Minusta kukat ovat keväisen raikkaita lasimaljakossa näinkin, mutta yritän pääsiäiseksi tuoda niitä pajunkissoja samaan maljakkoon.

Korvakorut neulalla

Kevätkorut

Aurinko paistaa taas ja kevät etenee. Tein helpot kevätkorut pitkästä aikaa neulalla. Ohje YouTubesta.

Neulatyöskentely on pienissä töissä kätevää kun ei tarvitse täyttää lankaa sukkulaan. Tässä pärjää yhdellä neulalla, kun sukkulalla tarvittaisiin monta sukkulaa ja koukku. Jostain syystä tulee vain harvemmin valittua neula. Ehkä työt ovat olleet viime aikoina suurempia ja silloin sukkulalle saa enemmän lankaa ja pitsiä voi tehdä pidemmän rupeaman keskeytyksettä.

Lumi sulaa ja varikset nauttivat kevättulvasta.

Tein ensimmäiset korut lähes samoilla väreillä kuin ohje. Tein vielä toiset siniset, jossa käytin kirjavaa lankaa toisena lankana. Näistä tuli hillitymmät, mutta kuitenkin keväisiä värejä ja pieniä väriläiskiä. Kovin erilaiset kuin ensimmäiset, mutta pidän molemmista. Nämä ovat kevyitä ja pieniä koruja, tässä mallissa lanka olisi voinut olla paksumpikin ja korut suurempia.

Sininen versio kevätkoruista

Liinaan jatkoin kuudennen kerroksen. Oliivinvihreä ei näytä enää niin orvolta, kun sitä on kahdessa kerroksessa. Mietin vielä uuden värin ottamista mukaan jossain vaiheessa. Tällä hetkellä pyörittelen mielessäni sinistä tai keltaista, mutta kun sopiva paikka värin lisäämiseen tulee, niin väri voi olla joku muukin. Väritys elää liinan kasvaessa.

Liina etenee.

2019 Viides kerros

Loppuviikosta jo aurinko paistoi ja otin kuvan päivänvaloa vasten. Liina näyttää niin hennolta pitsiltä tässä kuvassa. Otin vielä kuvan tietokoneen kannen päällä, jolloin värit erottuvat selvemmin.  Minusta tämä voisi hyvin olla valmis liina. Tämän jos viimeistelisi pingottamalla ja prässäämällä valmiiksi, niin tuskin kukaan ajattelisi, että liina on jäänyt kesken. En kuitenkaan lopeta tähän, vaan jatkan eteenpäin.

Maanantaina ei auringonvalosta ollut tietoakaan, kun ajelin räntäsateessa. Räntä on vanha sana ja selitettynä tarkoittaa märkää lunta. Hassua, miten jotkut vanhat vaikeahkot sanat jäävät käyttöön, vaikka selitys olisi helpompi ääntää kun alkuperäinen lyhyempi sana. Matkalle sattui pellolle laskeutunut joutsenparvi, joka levähti siis räntäsateessa. Ajattelin, että olisi ehkä kannattanut siirtää muuttomatkaa vähän myöhemmäksi. Ehkä linnut kuitenkin tietävät paremmin, mutta ankealta maisema näytti.

2019 Liina jatkuu

liinan värit onnistuin saamaan luonnollisempina viime viikolla...

Halusin lisätä uuden värin. Ajattelin ensin jotain harmaata, mutta en löytänyt riittävää määrää harmaata lankaa ja otin sitten oliivinvihreän. Tätä pitäisi riittää vielä toiseen ja kolmanteenkin kerrokseen. Oliivinvihreä sopi sävyltään muihin liinan väreihin ja  nyt olen tyytyväinen valintaan, vaikka ei se suunniteltu ollutkaan.

Toiveita kevään koittamisesta tänne Pohjolaan antaa ensimmäiset merkit jäiden sulamisesta. Kuvan sulamisen alkamisesta otin Etelä-Karjalasta alkuviikolla, mutta kyllä sama on havaittavissa ainakin täällä kotona Kymenlaaksossakin.

Wiosna 2019

 Visiona 2019

Olen katsellut Renulekin Wiosna-liinojen rakentumista aiempina vuosina ja ajatellut, ettei minulla ole aikaa sitoutua kerroksen tekemiseen ajallaan. Nyt ajattelin, että aloitan, vaikka en pysyisikään tahdissa loppuun asti. Jatkan sitten omia aikojani. Valitsin väriksi jäisen hopean ja violetin punaisen. tämä siitä syystä, että voin välillä tehdä valkoisia kerroksia, jos jäinen hopea näyttää loppuvan kesken ja punaista minulla on kaksi kerää, joten luulisin niiden riittävän.  Migreeni vei viikosta pari päivää, ja nyt on ollut niin paljon kaikenlaisia rästejä, että meinasi blogi vahingossa jäädä päivittämättä. Onneksi kuitenkin  muistin. Kuten kuvasta näkyy, niin kolmas ja neljäs kerros ovat vielä kokonaan aloittamatta.