Japanilaisia kukkia

3D- kukkia

Syksy etenee, mutta viivyin vielä hetken kesän väreissä ja tein kukkasia.

Terachi Yuukon kukkatekniikka herätti uteliaisuuteni ja lopulta ostin hänen viime marraskuussa julkaisemansa kirjan ”3D Flower Tatting”. Valmiita malleja on kirjassa vain kuusi, mutta niistä saa hyvin selville mistä kukkatekniikassa on kysymys. Värivalinta lähti vihreästä langasta, koska sitä oli riittävästi sukkulassa jo valmiiksi. Kyseisen vihreän pariksi valikoitui tällä kerralla keltainen. Malliksi valitsin kirjan toisen mallin, nimeltä Cherrysage. Kirjan kukat oli tietysti tehty punaisella, mutta minun punaiset lankani olivat lähempänä joulunpunaista, joten valitsin toisin. Helmet ovat suurehkoja tuohon malliin, mutta pienemmät eivät sopineet väreihin.

Ajattelin ensin, että kukkanauha voisi toimia rannekoruna ja tekisin siihen vielä korvakorut pariksi, mutta kukista tuli melko painavia. Olen muutenkin huono käyttämään rannekoruja, joten luovuin ajatuksesta. Kukat koristavat jatkossa ehkä jotain kynttilänjalkaa, tai sitten keksin sille paremman käyttötarkoituksen myöhemmin. Kokeilu oli kuitenkin kiinnostava ja yritän uudestaan, kun olen löytänyt sopivan värisiä pienempiä helmiä tai sitten nykyisiin helmiini sopivampia lankoja.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

korvakoruja

Sukkuloihin on taas kertynyt erilaisia lankoja, joten tyhjentelin niitä. En oikein ymmärrä miksi laitan sukkulan täyteen, vaikka olisin tekemässä vain jotain pientä. Sitten kun tarvitsisin sukkulaa, niin se täytyy tyhjentää. Sukkulan tyhjentämisessä muuten kuin tekemällä pitsiä ei taas ole mitään järkeä, joten täytyy siirtää inspiraatiota ja tehdä ensin pieniä töitä. Tämä kysyy kärsivällisyyttä. Miten kärsivällinen minusta lopulta tuleekaan, ellen muuta sukkulantäyttöä harkitummaksi. Olisi ehkä olemassa järkevämpiäkin tapoja kehittää kärsivällisyyden hyvettä.

Tein sitten langan tähteistä taas korvakoruja kun ei mielikuvitus riittänyt pitemmälle. Tarvitsin kaksi sukkulaa, joten tyhjensin kaksi sukkulaa. Varastoon jäi vielä tyhjennettäviä sukkuloita.

 

Syysneulomus

Istuskelin pari päivää luennoilla, jonne otin mukaan villalankoja ja puikot, joten sukkulatöihin tuli pieni tauko. Löysin kaapista Novitan Nordic Wool lankaa ja hiukan liian suuret puikot, joilla sitten tein lapaset teinille. En muista onko lapasista pulaa, mutta nyt oli kevyen käsityön tekemiselle tarve. Neulominen luennolla lisää keskittymistä ja halusin oppia tehokkaasti, joten otin välineet mukaan. Voi olla että väritys ei ollut taas ihan teinille paras mahdollinen, mutta ei muitakaan lankoja mukaan löytynyt.

Tuo langan nimi on kyllä harhaanjohtava. Luin vyötteestä, että Nordic langassa on vähintään puolet pohjoismaista villaa. Se vaikutti pieneltä prosentilta, mutta kai heidän on pakko toimia näin saadakseen pienen villamäärän riittämään pidemmälle. Olisi kyllä mukava jos kotimainen yritys kehräisi myös suomalaista villaa. Meillä on olemassa alkuperäisrotu, jolla on pehmeä ja pitkäkuituinen villa, jota mielelläni käytän. Sen ostamiseksi täytyy vain nähdä vaivaa, kun ei sitä löydy marketeista vaan se on ostettava lampureilta tai hyvin varustetuista käsityöliikkeistä.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Neliapilanlehtikirjanmerkki

Apilakirjanmerkki

Syksy etenee ja ruska luonnossa syvenee. Katselin automatkalla puiden keltaisia sävyjä, punaista ei toistaiseksi juurikaan näkynyt. Vihreä kuitenkin on hyvää vauhtia väistymässä. Omenat, luumut, viinirypäleet ja karhunvatut pihalla ovat parasta tähän aikaan vuodesta. Syksyssä on paljon hyviä puolia, mutta valo vähenee ja se harmittaa. Kevään valoon on taas niin pitkä aika. Ei pitäisi pohtia keskitalven pimeitä päiviä vaan nauttia kuulaista, utuisista kauniista aamuista ja loppukesän sadosta. Jokaiselle vuodenajalle on omat aikansa, pitäisi vain oppia ajattelemaan että kuluva kausi on paras ja tuleva toiseksi paras. Silloin tulisi maksimoitua tyytyväisyys nyt ja edessä odottaisi aina ihana vuodenaika erityispiirteineen.

Ihastelin tätä pienen sydämen mallia ja mietin, miten sitä käyttäisin. Ensimmäisen sydämen jälkeen ajattelin, että siitä saisi sievän neliapilan yhdistämällä neljä kuviota yhteen. Neliapilasta tuli massiivinen, kolmiapilana olisi ollut sirompi. Sidoin työhön langan ja päätin nimittää sitä kirjanmerkiksi.  Yritin ottaa kuvaa avoimen kirjan päällä, mutta vaalea väri vähän hävisi vaalean tekstisivun päällä, joten suljin kirjan ja otin kuvan kannen päällä. Kirjanmerkin halkaisijaksi tuli 8 cm, joka toimii kyllä pienemmässäkin kirjassa vaikka kirjanmerkistä ei järin siroa tullutkaan. En lannistunut kokemuksesta täysin, vaan yritin vielä kerran.

Tein yhden sydämen ja laitoin siihen ripustinlenkin, jotta sitä voisi käyttää riipuksena. Malli on sievä ja kaunis, kuten japanilaiset mallit niin usein ovat. Näitä voisi tehdä lisää, kirjanmerkiksikin kävisi pieni sydän sellaisenaan nauhan kanssa.

Lanka on molemmissa sama ja oikeasti kuvan lankaa vihreämpi. Otin kuvan ulkona pilvisellä säällä pihakatoksen alla, siksi värisävy ei ole sama kuin luonnossa. Koska kuvaan tuli ihan kiva värisävy, niin en jatkanut kuvaamisharjoituksia, vaan tyydyin tähän.

Riipus

syysterveisin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Violetti pikkuliina

Tämän pienen liinan tein pienellä matkalla. Sitä on siis tehty junassa, lentokoneessa ja linja-autossa. Käsiala vaihteli matkan aikana, mutta se ei mielestäni selitä kokonaan liinan epätasaisuutta. Valkoinen lanka tuntui vähän paksummalta tai siten jätin sen löysemmälle ja tein violetit napakammin. Molemmissa kerissä kyllä luki sama numero 40, joten paremminkin olisivat voineet yhteen mennä. Nyt lopputulos on tämä.

Käytin lentokoneessa koukullista sukkulaa, koska pelkäsin, ettei lentokoneeseen saa viedä virkkuukoukkua. Minun pikkukoukkuni tosin ovat paljon pienempiä kuin virkkuukoukku, joten ehkä ne olisi sallittu. Olen tottunut työskentelemään erillisillä koukuilla ja perinteisillä sukkuloilla ja näin omalla tavallani taidan jatkaakin. Linja-autolla liikuttaessa tie ei ollut ihan tasainen (Baltiassa) ja mietin uskallanko ollenkaan ottaa käsityötä esiin, mutta juuri tuo toiseksi viimeinen, bussimatkalla kokonaan tehty kerros näyttää tasaisimmalta. Tästä viisastuneena voisin sanoa, että pitsin tekemisen onnistumisessa ympäristöä ja liikettä tärkeämpi asia näyttää olevan oma keskittyminen.

Luulen, että johonkin kohtaan liinaan tuli pieni virhe. En sitä löytänyt, mutta lopussa kuviot eivät menneet ihan tasan. Malli on Bomqvist & Perssonin kirjasta Frivoliteter (v. 1967)  ja lanka Lizbeth 40. Liina on pieni, mutta kaunis ja löytää varmasti paikkansa.

Käpypitsiyhdistyksen kuulumisia:

Käpypitsiyhdistys on saanut kotisivun  kapypitsiyhdistys.wordpress.com . Kotisivulta löytyy tietoa yhdistyksestä ja myös linkki jäsenanomuslomakkeeseen. 

Yhdistys järjestää käpypitsitapaamisen 26.11. pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat tiedot päivittyvät sivuille syksyn aikana.

Sivut laajenevat vähitellen. Sivuilla on myös lista Suomen käpypitsikursseista (kalenteri>kurssit). Jos tiedät listasta puuttuvasta oman paikkakuntasi kurssista, ole yhteydessä. Nyt olisi hyvä hetki myös mainostaa tutuille kursseja, joilla vielä on tilaa, niin saadaan mahdollisimman monta täyteen.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Lisää pannunalusia villasta

Halusin taas kokeilla jotain villasta. Tein ensin Seppälän lammastilan mustan lampaan langasta pienemmän kuvion pannunaluskäyttöä ajatellen. Aloitin ihan perushelpolla kuviolla. Työvälineenä oli mustan työn kanssa neula. Tämän kuvion jälkeen halusin lisää väriä ja otin villavabriikin nokkosenvihreän langan, jota olen aiemmin käyttänyt laukkujen koristeisiin

Mustan lampaan villa

Ensimmäinen versio näytti pieneltä, vaikka halkaisija olikin 14 cm. Lisäsin tuohon vihreä-musta versioon solmumääriä ja ajattelin, että samalla siitä tulisi vähän suurempi. Lopputuloksena alusen halkaisija oli 16 cm, mutta minusta se näyttää harvalta pannunaluseksi joten alkuperäinen solmumäärä oli sopivampi.

Mukana nokkosella värjätty lanka

Toinen muuttamani asia tuohon edelliseen verrattuna on työväline. Otin nyt suuren helmisukkulan ja laitoin villalankaa siihen. Sukkula toimi villassa yllättävän hyvin. Minun käsialani on tasaisempi sukkulan kanssa ja koska lanka kesti sukkulan hyvin, tulen jatkossakin käyttämään tuota helmisukkulaa villalangan kanssa. En tosin tiedä kestävätkö kaikki villalangat sukkulatyöskentelyä, mutta suomenlammas ainakin kestää ja varmaan merino myös. Olen käyttänyt töissäni 100 % villalankaa. Villalangoissa on kuidunpituudessa ja kiillossa eroja rotujen ja lampaiden välillä, siksi lujuus vaihtelee. Sukkalangat, joihin on lisätty polyamidia kestävät varmaan hyvin kaikkia käsityötekniikoita.

Helmisukkula ja villalanka

En ole vielä kokeillut näitä pannunalusia käytössä. Lanka kuitenkin on sen verran paksu, että teepannun kestää varmasti. Kattilan alle en välttämättä laittaisi kumpaakaan. Tein joskus viime vuonna pannunalusia kelttiläisen mallin mukaan. Kelttiläisissä malleissa yleensä kuvion osat risteilevät toistensa lomassa ja työstä tulee paksumpi. Pannunaluskäytössä tämä on loistava ominaisuus.

Helmisukkulan koko verrattuna tavalliseen sukkulaan

Tämän harjoituksen oppi oli tuon suuren sukkulan käyttö villalangan kanssa, luulen että sen suhteen jatkan harjoituksia vielä lisää. Sukkula on siitä kätevämpi, ettei tarvitse miettiä työvälineen kokoa. Neulanvalintaan vaikuttaa aina langan paksuus ja usein täsmälleen oikean paksuisen neulan löytäminen on haasteellista.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Rintasolkikukka

Ruusunkukka rintarossissa.

Kummitäti viettää huomenna 80-vuotisjuhlaa. Tietysti olen hankkinut lahjan, mutta tein siihen lisäksi rintarossin, jossa on  ruusun kukka, lehtiä ja nuppu. Ruusun kiinnitin koristamaan lahjapaketin naruja. Toivottavasti täti huomaa ottaa korun pois, ennen kuin heittää paperit ja narut roskiin. Ostetun lahjan lisäksi on mukava antaa jotain itse tehtyä, jolloin lahja on henkilökohtaisempi. Tätikin on tehnyt paljon käsitöitä ja osaa arvostaa itsetehtyä. Tällä hetkellä täti virkkaa tuttaville ja sukulaisille lahjaksi verhoja ja verhokappoja. Käsityötä osaa oikeastaan arvostaa vain toinen käsityöläinen, joka tietää miten paljon aikaa ja työtä on mennyt käsityön tekemiseen.



Rossi lahjapaketin somisteena.

 

Kukan ohje on kirjassa Nuevo modelos en frivolite. Joku tosin on kopioinut sen myös Pinterestiin .

Nuppua aloittelin mallin mukaan, mutta sitten lanka katkesi ja huomasin että nuppu on ihan riittävän suuri noinkin, joten nupussa taitaa lopulta olla mallista vain idea. Vihreät verholehdet on tehty myöhemmin ilman mallia. Myös muut vihreät lehdet on tehty ilman mallia. Tein lehdistä melko yksinkertaiset, kun en halunnut käyttää aikaa miettimiseen. Näin valmista ruusua katsellessa ajattelin, että lehdessä voisi keskiruoti erottua selkeämmin. Jos siis vielä joskus teen vastaavan korun, niin sitten teen toisenlaiset lehdet.

Lankana ruusussa on Lizbeth 40 ja värinä 132 Tropical Punch. Lehdissä on 638 Christmas green. Kukan keskelle laitoin värillisen lasihelmen. Näin elokuussa kukan väri näyttää todella pirteältä ja valoisalta. Luonnon värisävyt ovat nyt vähän tummempia ja syvempiä. Otin Iitissä pellon ohi ajaessani kuvan elokuisesta peltomaisemasta. Siinä on mielenkiintoinen värikartta elokuun väriyhdistelmiin. Harmi, että minulla ei juuri nyt ole noita värejä lankoina. Väriyhdistelmä maisemassa on kyllä mielenkiintoinen ja yllättävänkin värikäs.

Elokuinen värikarttapelto Iitissä

 

Elokuisin terveisin,

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Korvakoruja

Korvakorut korutelineessä

Täydensin lankavarastoa ja nyt on taas mistä valita. Jäänsininen oli uusi tuttavuus ja halusin kokeilla sitä ensin. Kesä taisi olla niin kuuma, että tuntui hyvältä tarttua jäänsiniseen lankaan. Jäänsinisen langan yhdistin lumivalkoiseen ja viilentävä mielikuvaharjoitus oli valmis. Tosin tällä viikolla tuli syksyn tuntu ilmaan eikä tätä mielikuvaharjoitusta enää niin olisi tarvittu, eteenkään kun kylmetyin tai sain jonkun flunssaviruksen ja eilen töistä tultuani mittasin 38 °C kuumelukeman. Tämä päivä menikin potiessa.

 Tuo violetti väri sopi yksivärisistä langoistani parhaiten jäänsinisen kanssa. Malli on Mary Koniorin kirjasta Tatting with Visual Pattern. Kirjassa malli on pidempänä versiona, tein sen tässä pyöreänä. Tällä mallilla tein aiemmin kynttilälyhdyn somisteen villalangasta. Lisäksi tein pienempiä kukkia sukkulan tyhjentämiseksi. Kaikista tuli loppujen lopuksi korvakoruja. Lankana on Lizbeth 40 ja suuremmalle korulle halkaisijaksi tuli 3,5 cm, pienemmälle n. 2cm. Malli kahdella värillä ja pyöreänä toteutettuna sopii koruihin oikein hyvin. Tekisi mieli kokeilla muitakin väriyhdistelmiä, tosin ei tänään. Tänään jatkan vielä lepäilyä.

Muunnos Mary Koniorin mallista Black Magic

Syysterveisin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Sininen liina

Sain kesäkäsityöliinan valmiiksi. Sen halkaisijaksi tuli 27,5 cm ja painoksi 8 grammaa. En toistaiseksi kovettanut liinaa mitenkään, se on niin tiivis, että on melko napakka ilmankin. Pingotin silityslaudalle ja höyrytin höyryraudalla, tämä toimenpide riitti siistimään liinan. Tekstiilidecoupagelakkaa voisi laittaa ihan ohuen kerroksen, silloin liina säilyttäisi muotonsa vaikka vähän kostuisikin.

Liina oli vähän hankala tehdä ja lanka katkesi välillä. Jatkossa olisi viisasta käyttää pitsin tekoa varten valmistettuja lankoja, mutta tuota lankaa jäi vielä paljon jäljelle ja varmaan sen joskus käytän. Pidän tuosta sinisestä väristä, siksi kai lankakin on jäänyt kaappiin pyörimään.

Liinan malli löytyy kirjasta Tatted Fashion by Teiko Fujito. Liina valmistui näin kesäloman aikana melko nopeasti. Talvella töiden ohella olisi varmaan kestänyt kauemmin. Liinassa on tiheä kuvio ja varjot häiritsivät valokuvausta. En oikein onnistunut saamaan edustavaa kuvaa liinasta. Urakka on nyt kuitenkin valmis ja pöydällä liina on kaunis.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Nuken koruja ja asusteita

Liinan kanssa riittää vielä tekemistä, joten pienenä välityönä nuken koruja ja asusteita. 

Viimeksi tein nuken kaulakorun ja siitä innostuttiin tyttäreni kanssa tekemään lisää koruja barbeille. Minä tein langalla ja sukkuloilla ja lapseni helmikoruaskartelutarvikkeilla.

Kokeilin ensin tehdä korun keltaisella langalla ja ruskeilla helmillä Loom&Loops kuminauha pohjana. Ajattelin ensin tehdä kaulakorun, mutta koska kuminauha on joustava ja sen täytyy olla vähän venytettynä, laitoin korun tiaaraksi nukelle päähän. Pelkään pahoin, ettei kuminauha pitkään kestä tuota venytystä. Käytin tässä Anchor Artiste 80 lankaa ja pieniä lasihelmiä.

Tämän kokeilun jälkeen halusin tehdä jotain joka onnistuu varmasti. Tein yksinkertaisen kukkasen, jonka keskelle laitoin helmen. Kukasta tein sitten riipuksen. Lanka tässä on Lizpeth 40. Kaulanauhaksi laiton tässäkin Loom&Loops kuminauhan.

Vyön tein Lizbet 20 – langalla. Kiinnitykseksi tähän laitoin korutarvikkeena myytävän magneettilukon. Se on paksu ja vähän suuri vyöhön, mutta helppo käyttää. Vyö toimii, mutta ei oikein sovi tyyliltään barbien prinsessavaatteisiin. Olisi pitänyt tarkistaa nukenvaatevarastot ennen mallin ja värien valintaa.

Käsilaukku on luonnonvärisestä mustan lampaan langasta. Lammas on kasvanut Seppälän lammastilalla  Miehikkälässä.  Laukussa käytin vain 5 kaksoissolmun renkaita peräkkäin ja näillä tein 3 kerrosta, jonka jälkeen laukku onkin jo reilunkokoinen kassi barbinuken kädessä. Kiinnitin vielä somisteeksi samanlaisen kukan kuin kaulakorussa.

Kukat ja tiaara on tehty sukkulalla, vyö ja laukku neulalla. Paksua lankaa en laukussa halunnut sulloa pieneen sukkulaan ja vyössä oli paljon halkaistuja renkaita, jotka on myös tämän tyyppisessä pienessä työssä mielestäni kätevämpi tehdä neulalla.

Tyttäreni keskittyi tällä kerralla vain kaulakorujen tekemiseen. Helmiä olisin odottanut koruissa olevan enemmän, mutta 9-vuotiaalla on erilainen näkemys kuin äidillään ja makuasioistahan ei sovi kiistellä. Jokainen helmi on tarkkaan valittu ja korut mietitty erikokoisille nukeille sopiviksi, joten korut löytävät paikkansa leikeissä.

Lopuksi laitan vielä kuvan epäonnistuneesta yrityksestä. Tein rannekorua nukelle, mutta siitä tuli väljä. Onneksi suvussa on kolmevuotias prinsessa, jonka sormeen rengas sopi. Rannekoru muuttui sormukseksi.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Liinan aloitus

 Teiko Fujiton mallin mukaan aloitettu liina

Kuvittelin, että kesälomalla on paremmin aikaa käsitöille ja ajattelin aloittaa kesäkäsityönä liinan. Lankavarastoni on kuitenkin päässyt hupenemaan huolestuttavasti ja teinkin tilauksen netissä. Tilauksesta ei kuitenkaan vielä liinalankoihin ole apua, tällä hetkellä ainoa lanka joka varmasti riittää vähääkään isompaan työhän on tuo ikivanha, ohut ja vähän epätasainen sininen kankaankudontalanka. Sillä siis aloitin, nyt täytyy vain olla hyvin huolellinen solmujen kanssa, ettei lanka katkea. Mallin valitsin Teiko Fujiton kirjasta.

Liina on vielä alussa, mutta kesääkin on vielä jäljellä. Kesä tosin alkaa olla siinä vaiheessa, että pakastimen täyttäminenkin vie aikaa. Mustikoita on nyt kolme ämpärillistä ja mietin pärjääkö meidän perhe sillä talven vai vieläkö menisin metsään. Mustikkavuosi on ainakin meilläpäin hyvä ja kerättävää riittäisi.  Vadelmaakin löytyisi hyvin ihan luonnosta, jos vaan jaksaisi lähteä poimimaan. Mielelläni kyllä voisin istua kotonakin ja tehdä liinaa eteenpäin…

Kun sukkula tyhjeni ja piti aloittaa uusi, tein välityönä korun erään pikkutytön barbinukelle. Se on pieni, mutta toivottavasti säilyy tallella kotiin asti ja päätyy käyttöön. Sovitin korua tyttäreni barbille ennekuin lahjoitin pois, siitä kuva.

Barbin kaulakoru

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!