Violetti pikkuliina

Tämän pienen liinan tein pienellä matkalla. Sitä on siis tehty junassa, lentokoneessa ja linja-autossa. Käsiala vaihteli matkan aikana, mutta se ei mielestäni selitä kokonaan liinan epätasaisuutta. Valkoinen lanka tuntui vähän paksummalta tai siten jätin sen löysemmälle ja tein violetit napakammin. Molemmissa kerissä kyllä luki sama numero 40, joten paremminkin olisivat voineet yhteen mennä. Nyt lopputulos on tämä.

Käytin lentokoneessa koukullista sukkulaa, koska pelkäsin, ettei lentokoneeseen saa viedä virkkuukoukkua. Minun pikkukoukkuni tosin ovat paljon pienempiä kuin virkkuukoukku, joten ehkä ne olisi sallittu. Olen tottunut työskentelemään erillisillä koukuilla ja perinteisillä sukkuloilla ja näin omalla tavallani taidan jatkaakin. Linja-autolla liikuttaessa tie ei ollut ihan tasainen (Baltiassa) ja mietin uskallanko ollenkaan ottaa käsityötä esiin, mutta juuri tuo toiseksi viimeinen, bussimatkalla kokonaan tehty kerros näyttää tasaisimmalta. Tästä viisastuneena voisin sanoa, että pitsin tekemisen onnistumisessa ympäristöä ja liikettä tärkeämpi asia näyttää olevan oma keskittyminen.

Luulen, että johonkin kohtaan liinaan tuli pieni virhe. En sitä löytänyt, mutta lopussa kuviot eivät menneet ihan tasan. Malli on Bomqvist & Perssonin kirjasta Frivoliteter (v. 1967)  ja lanka Lizbeth 40. Liina on pieni, mutta kaunis ja löytää varmasti paikkansa.

Käpypitsiyhdistyksen kuulumisia:

Käpypitsiyhdistys on saanut kotisivun  kapypitsiyhdistys.wordpress.com . Kotisivulta löytyy tietoa yhdistyksestä ja myös linkki jäsenanomuslomakkeeseen. 

Yhdistys järjestää käpypitsitapaamisen 26.11. pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat tiedot päivittyvät sivuille syksyn aikana.

Sivut laajenevat vähitellen. Sivuilla on myös lista Suomen käpypitsikursseista (kalenteri>kurssit). Jos tiedät listasta puuttuvasta oman paikkakuntasi kurssista, ole yhteydessä. Nyt olisi hyvä hetki myös mainostaa tutuille kursseja, joilla vielä on tilaa, niin saadaan mahdollisimman monta täyteen.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Lisää pannunalusia villasta

Halusin taas kokeilla jotain villasta. Tein ensin Seppälän lammastilan mustan lampaan langasta pienemmän kuvion pannunaluskäyttöä ajatellen. Aloitin ihan perushelpolla kuviolla. Työvälineenä oli mustan työn kanssa neula. Tämän kuvion jälkeen halusin lisää väriä ja otin villavabriikin nokkosenvihreän langan, jota olen aiemmin käyttänyt laukkujen koristeisiin

Mustan lampaan villa

Ensimmäinen versio näytti pieneltä, vaikka halkaisija olikin 14 cm. Lisäsin tuohon vihreä-musta versioon solmumääriä ja ajattelin, että samalla siitä tulisi vähän suurempi. Lopputuloksena alusen halkaisija oli 16 cm, mutta minusta se näyttää harvalta pannunaluseksi joten alkuperäinen solmumäärä oli sopivampi.

Mukana nokkosella värjätty lanka

Toinen muuttamani asia tuohon edelliseen verrattuna on työväline. Otin nyt suuren helmisukkulan ja laitoin villalankaa siihen. Sukkula toimi villassa yllättävän hyvin. Minun käsialani on tasaisempi sukkulan kanssa ja koska lanka kesti sukkulan hyvin, tulen jatkossakin käyttämään tuota helmisukkulaa villalangan kanssa. En tosin tiedä kestävätkö kaikki villalangat sukkulatyöskentelyä, mutta suomenlammas ainakin kestää ja varmaan merino myös. Olen käyttänyt töissäni 100 % villalankaa. Villalangoissa on kuidunpituudessa ja kiillossa eroja rotujen ja lampaiden välillä, siksi lujuus vaihtelee. Sukkalangat, joihin on lisätty polyamidia kestävät varmaan hyvin kaikkia käsityötekniikoita.

Helmisukkula ja villalanka

En ole vielä kokeillut näitä pannunalusia käytössä. Lanka kuitenkin on sen verran paksu, että teepannun kestää varmasti. Kattilan alle en välttämättä laittaisi kumpaakaan. Tein joskus viime vuonna pannunalusia kelttiläisen mallin mukaan. Kelttiläisissä malleissa yleensä kuvion osat risteilevät toistensa lomassa ja työstä tulee paksumpi. Pannunaluskäytössä tämä on loistava ominaisuus.

Helmisukkulan koko verrattuna tavalliseen sukkulaan

Tämän harjoituksen oppi oli tuon suuren sukkulan käyttö villalangan kanssa, luulen että sen suhteen jatkan harjoituksia vielä lisää. Sukkula on siitä kätevämpi, ettei tarvitse miettiä työvälineen kokoa. Neulanvalintaan vaikuttaa aina langan paksuus ja usein täsmälleen oikean paksuisen neulan löytäminen on haasteellista.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Rintasolkikukka

Ruusunkukka rintarossissa.

Kummitäti viettää huomenna 80-vuotisjuhlaa. Tietysti olen hankkinut lahjan, mutta tein siihen lisäksi rintarossin, jossa on  ruusun kukka, lehtiä ja nuppu. Ruusun kiinnitin koristamaan lahjapaketin naruja. Toivottavasti täti huomaa ottaa korun pois, ennen kuin heittää paperit ja narut roskiin. Ostetun lahjan lisäksi on mukava antaa jotain itse tehtyä, jolloin lahja on henkilökohtaisempi. Tätikin on tehnyt paljon käsitöitä ja osaa arvostaa itsetehtyä. Tällä hetkellä täti virkkaa tuttaville ja sukulaisille lahjaksi verhoja ja verhokappoja. Käsityötä osaa oikeastaan arvostaa vain toinen käsityöläinen, joka tietää miten paljon aikaa ja työtä on mennyt käsityön tekemiseen.



Rossi lahjapaketin somisteena.

 

Kukan ohje on kirjassa Nuevo modelos en frivolite. Joku tosin on kopioinut sen myös Pinterestiin .

Nuppua aloittelin mallin mukaan, mutta sitten lanka katkesi ja huomasin että nuppu on ihan riittävän suuri noinkin, joten nupussa taitaa lopulta olla mallista vain idea. Vihreät verholehdet on tehty myöhemmin ilman mallia. Myös muut vihreät lehdet on tehty ilman mallia. Tein lehdistä melko yksinkertaiset, kun en halunnut käyttää aikaa miettimiseen. Näin valmista ruusua katsellessa ajattelin, että lehdessä voisi keskiruoti erottua selkeämmin. Jos siis vielä joskus teen vastaavan korun, niin sitten teen toisenlaiset lehdet.

Lankana ruusussa on Lizbeth 40 ja värinä 132 Tropical Punch. Lehdissä on 638 Christmas green. Kukan keskelle laitoin värillisen lasihelmen. Näin elokuussa kukan väri näyttää todella pirteältä ja valoisalta. Luonnon värisävyt ovat nyt vähän tummempia ja syvempiä. Otin Iitissä pellon ohi ajaessani kuvan elokuisesta peltomaisemasta. Siinä on mielenkiintoinen värikartta elokuun väriyhdistelmiin. Harmi, että minulla ei juuri nyt ole noita värejä lankoina. Väriyhdistelmä maisemassa on kyllä mielenkiintoinen ja yllättävänkin värikäs.

Elokuinen värikarttapelto Iitissä

 

Elokuisin terveisin,

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Korvakoruja

Korvakorut korutelineessä

Täydensin lankavarastoa ja nyt on taas mistä valita. Jäänsininen oli uusi tuttavuus ja halusin kokeilla sitä ensin. Kesä taisi olla niin kuuma, että tuntui hyvältä tarttua jäänsiniseen lankaan. Jäänsinisen langan yhdistin lumivalkoiseen ja viilentävä mielikuvaharjoitus oli valmis. Tosin tällä viikolla tuli syksyn tuntu ilmaan eikä tätä mielikuvaharjoitusta enää niin olisi tarvittu, eteenkään kun kylmetyin tai sain jonkun flunssaviruksen ja eilen töistä tultuani mittasin 38 °C kuumelukeman. Tämä päivä menikin potiessa.

 Tuo violetti väri sopi yksivärisistä langoistani parhaiten jäänsinisen kanssa. Malli on Mary Koniorin kirjasta Tatting with Visual Pattern. Kirjassa malli on pidempänä versiona, tein sen tässä pyöreänä. Tällä mallilla tein aiemmin kynttilälyhdyn somisteen villalangasta. Lisäksi tein pienempiä kukkia sukkulan tyhjentämiseksi. Kaikista tuli loppujen lopuksi korvakoruja. Lankana on Lizbeth 40 ja suuremmalle korulle halkaisijaksi tuli 3,5 cm, pienemmälle n. 2cm. Malli kahdella värillä ja pyöreänä toteutettuna sopii koruihin oikein hyvin. Tekisi mieli kokeilla muitakin väriyhdistelmiä, tosin ei tänään. Tänään jatkan vielä lepäilyä.

Muunnos Mary Koniorin mallista Black Magic

Syysterveisin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Sininen liina

Sain kesäkäsityöliinan valmiiksi. Sen halkaisijaksi tuli 27,5 cm ja painoksi 8 grammaa. En toistaiseksi kovettanut liinaa mitenkään, se on niin tiivis, että on melko napakka ilmankin. Pingotin silityslaudalle ja höyrytin höyryraudalla, tämä toimenpide riitti siistimään liinan. Tekstiilidecoupagelakkaa voisi laittaa ihan ohuen kerroksen, silloin liina säilyttäisi muotonsa vaikka vähän kostuisikin.

Liina oli vähän hankala tehdä ja lanka katkesi välillä. Jatkossa olisi viisasta käyttää pitsin tekoa varten valmistettuja lankoja, mutta tuota lankaa jäi vielä paljon jäljelle ja varmaan sen joskus käytän. Pidän tuosta sinisestä väristä, siksi kai lankakin on jäänyt kaappiin pyörimään.

Liinan malli löytyy kirjasta Tatted Fashion by Teiko Fujito. Liina valmistui näin kesäloman aikana melko nopeasti. Talvella töiden ohella olisi varmaan kestänyt kauemmin. Liinassa on tiheä kuvio ja varjot häiritsivät valokuvausta. En oikein onnistunut saamaan edustavaa kuvaa liinasta. Urakka on nyt kuitenkin valmis ja pöydällä liina on kaunis.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Nuken koruja ja asusteita

Liinan kanssa riittää vielä tekemistä, joten pienenä välityönä nuken koruja ja asusteita. 

Viimeksi tein nuken kaulakorun ja siitä innostuttiin tyttäreni kanssa tekemään lisää koruja barbeille. Minä tein langalla ja sukkuloilla ja lapseni helmikoruaskartelutarvikkeilla.

Kokeilin ensin tehdä korun keltaisella langalla ja ruskeilla helmillä Loom&Loops kuminauha pohjana. Ajattelin ensin tehdä kaulakorun, mutta koska kuminauha on joustava ja sen täytyy olla vähän venytettynä, laitoin korun tiaaraksi nukelle päähän. Pelkään pahoin, ettei kuminauha pitkään kestä tuota venytystä. Käytin tässä Anchor Artiste 80 lankaa ja pieniä lasihelmiä.

Tämän kokeilun jälkeen halusin tehdä jotain joka onnistuu varmasti. Tein yksinkertaisen kukkasen, jonka keskelle laitoin helmen. Kukasta tein sitten riipuksen. Lanka tässä on Lizpeth 40. Kaulanauhaksi laiton tässäkin Loom&Loops kuminauhan.

Vyön tein Lizbet 20 – langalla. Kiinnitykseksi tähän laitoin korutarvikkeena myytävän magneettilukon. Se on paksu ja vähän suuri vyöhön, mutta helppo käyttää. Vyö toimii, mutta ei oikein sovi tyyliltään barbien prinsessavaatteisiin. Olisi pitänyt tarkistaa nukenvaatevarastot ennen mallin ja värien valintaa.

Käsilaukku on luonnonvärisestä mustan lampaan langasta. Lammas on kasvanut Seppälän lammastilalla  Miehikkälässä.  Laukussa käytin vain 5 kaksoissolmun renkaita peräkkäin ja näillä tein 3 kerrosta, jonka jälkeen laukku onkin jo reilunkokoinen kassi barbinuken kädessä. Kiinnitin vielä somisteeksi samanlaisen kukan kuin kaulakorussa.

Kukat ja tiaara on tehty sukkulalla, vyö ja laukku neulalla. Paksua lankaa en laukussa halunnut sulloa pieneen sukkulaan ja vyössä oli paljon halkaistuja renkaita, jotka on myös tämän tyyppisessä pienessä työssä mielestäni kätevämpi tehdä neulalla.

Tyttäreni keskittyi tällä kerralla vain kaulakorujen tekemiseen. Helmiä olisin odottanut koruissa olevan enemmän, mutta 9-vuotiaalla on erilainen näkemys kuin äidillään ja makuasioistahan ei sovi kiistellä. Jokainen helmi on tarkkaan valittu ja korut mietitty erikokoisille nukeille sopiviksi, joten korut löytävät paikkansa leikeissä.

Lopuksi laitan vielä kuvan epäonnistuneesta yrityksestä. Tein rannekorua nukelle, mutta siitä tuli väljä. Onneksi suvussa on kolmevuotias prinsessa, jonka sormeen rengas sopi. Rannekoru muuttui sormukseksi.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Liinan aloitus

 Teiko Fujiton mallin mukaan aloitettu liina

Kuvittelin, että kesälomalla on paremmin aikaa käsitöille ja ajattelin aloittaa kesäkäsityönä liinan. Lankavarastoni on kuitenkin päässyt hupenemaan huolestuttavasti ja teinkin tilauksen netissä. Tilauksesta ei kuitenkaan vielä liinalankoihin ole apua, tällä hetkellä ainoa lanka joka varmasti riittää vähääkään isompaan työhän on tuo ikivanha, ohut ja vähän epätasainen sininen kankaankudontalanka. Sillä siis aloitin, nyt täytyy vain olla hyvin huolellinen solmujen kanssa, ettei lanka katkea. Mallin valitsin Teiko Fujiton kirjasta.

Liina on vielä alussa, mutta kesääkin on vielä jäljellä. Kesä tosin alkaa olla siinä vaiheessa, että pakastimen täyttäminenkin vie aikaa. Mustikoita on nyt kolme ämpärillistä ja mietin pärjääkö meidän perhe sillä talven vai vieläkö menisin metsään. Mustikkavuosi on ainakin meilläpäin hyvä ja kerättävää riittäisi.  Vadelmaakin löytyisi hyvin ihan luonnosta, jos vaan jaksaisi lähteä poimimaan. Mielelläni kyllä voisin istua kotonakin ja tehdä liinaa eteenpäin…

Kun sukkula tyhjeni ja piti aloittaa uusi, tein välityönä korun erään pikkutytön barbinukelle. Se on pieni, mutta toivottavasti säilyy tallella kotiin asti ja päätyy käyttöön. Sovitin korua tyttäreni barbille ennekuin lahjoitin pois, siitä kuva.

Barbin kaulakoru

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Kierrätyslasihelmiä ja virkkauslankaa

Jatkoin vielä puuhastelua suurten helmien kanssa. Koon lisäksi haastetta ohuiden lankojen kanssa tuo käsityönä tehty suuri reikä. Helmet sopisivat paremmin paksumpiin lankoihin. Tein rannekorun jossa käytin Aida – virkkauslankaa. Valmiin korun paino on 17g. Se ei ole painava rannekoruksi, mutta painoa on paljon virkkauslangalle. Kovetin lankaosia melko paljon, jotta koru säilyttäisi muotonsa myös käytössä. Täytyy nyt mielenkiinnosta käyttää tuota korua ja katsoa toimiiko.

Malli on hyvin yksinkertainen. Nyt jälkiviisaasti ajattelen että olisi parempi, jos kaikki helmet kiinnittyisivät muihin korunosiin molemmista päistä. Koru olisi silloin tukevampi ja luulen, että se pysyisi paremmin kuosissa. Täytyy muistaa tämä jos vielä innostun kokeilemaan useita suuria helmiä samaan koruun.

Nyt lähden viikonlopuksi Suzuki-leirille meidän pienen puhaltajan kanssa, yritän muistaa ottaa tuon korun käteen.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Pieni liina

Kuva liinasta kirjahyllyllä

Vietin alkuviikosta lasten kanssa kesälomaa vanhempieni luona. Mummolassa telttailu on kuulunut lasten kesään jo 7 vuotta. Vielä viime vuonna nukuin lasten kanssa teltassa. Tänä vuonna lapset nukkuivat serkkujen kanssa teltassa keskenään ja itse sain nukkua sängyssä sisällä. Sänky oli mukava yllätys kun olin varautunut telttamajoitukseen.

Vierailun aikana katseltiin äidin kanssa vanhoja liinoja. Yllätyksekseni siellä oli pieni liina, jonka olen tehnyt äidille noin 25 vuotta sitten valkoisesta virkkauslangasta. Liinan ohje löytyy kirjasta Tatting Patterns and Designs, kirjoittajana Bomqvist & Persson. Tuon kirjan vanhempi ruotsinkielinen versio, Frivoliteter (v. 1967) löytyi lähikirjastosta 1990 - luvun alussa kun olen tuon liinan tehnyt.

Muut kaapissa olevat liinat oli tehty muilla tekniikoilla. Yhdestä suurehkosta neulotusta liinasta liottelin tahraa ja pesun jälkeen kovetin liinan kevyesti käyttökuntoiseksi, siitä liinasta en tullut ottaneeksi kuvaa. Äidin liinojen joukossa oli mm. minun molempien mummojeni virkkaamia ja neulomia liinoja, sukuhistoriaa käsitöiden muodossa.

Mummojeni virkkaamia liinoja

Kesälomaterveisin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Rannekorut afrikkalaisista helmistä

Kierrätyslasihelmiä auringon paisteessa.

Minulla on varastossani afrikkalaisia helmiä ( helmiostoksia julkaisussa linkki helmien valmistusvideoon), josta en ole vähään aikaan tehnyt mitään. Nyt otin vihreitä helmiä ja tein niistä korusetin. Tietysti täytin sukkulan taas täyteen asti ja totesin, että täytyy tehdä toinenkin setti ennen kuin sukkula tyhjenee. Näin syntyivät nuo siniset korut.

Lankana on Lizbeth 20 kullan värisenä. Sinisestä korusta tuli pienempi, mutta normaalin rannekorun kokoinen kuitenkin. Vihreä koru menee minun omaan ranteeseeni, jonka luulen olevan keskivertoa paksumpi. Malli on yksinkertainen ja rannekorun solmumäärät on mitoitettu helmien mukaan; rengas on 5-5-5-5 ds, tuo välin kaari on 20 ds.

Näiden helmien himmeä kiilto pääsee oikeuksiinsa auringon valossa, siksi vein ne pihalle. Meiltä kaadettiin pihalta n.80 vuotta vanha kuusi. Laitoin nuo korut sen kannon päälle (vähemmän pihkaiseen kohtaan) aurinkoon ja otin kuvan siinä. Toisen kuvan otin äsken tietokoneen äärellä aivan riittämättömässä valossa.

Näissä koruissa käytetyt helmet ovat lähes varastoni suurimpia helmiä. Suurten helmien yhdistäminen pitsiin on haastavaa, eikä pitsistä lopulta kovin siroa tullutkaan.

Koru ranteessa

Käytiin lasten kanssa eilen Olavinlinnaan tutustumassa. Nyt on kaikki kotimaan merkittävimmät linnat kierretty. Viime kesänä käytiin Hämeenlinnassa ja talvilomalla Turun linnassa, nyt oli Olavinlinnan vuoro. Lisäksi tuo meidän keskimmäinen 12v kävi leirikoulussa Ahvenanmaalla ihmettelemässä Kastelholman linnaa. Linnoituksia on kierrelty Haminassa viime vuonna ja Suomenlahdessa aiemmin.

Hämeen linnan valitsin matkakohteeksi viime kesänä ja sitten joku lapsista sanoi haluavansa nähdä muutkin Suomen linnat. Siitä keksittiin tämä teema. Nyt pitäisi historian opiskelun olla koulussa helpompaa, kun on näitä kiinnekohtia. On ollut mielenkiintoinen katsaus historiaan ja kotimaan nähtävyyksiin, ehkä jatkossa voitaisiin siirtyä museoihin. Tätä aion ainakin ehdottaa.

Olavinlinnan musta pässi  joka säikytti ukkosyönä

venäläiset sotilaat karkuun ja näin pelasti linnan.

Marja

Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!