lauantai 27. helmikuuta 2016

Kalevalan päivä

valmis lämmitin

Sunnuntaina on Kalevalan, Suomen kansalliseeppoksen juhlapäivä. Kalevalan päivää vietetään suomalaisen kulttuurin päivänä. Juhlapäiväksi on otettu päivä jolloin Lönnrot allekirjoitti Kalevalan esipuheen v. 1835. Ajattelin, että näin historiallista päivää voisi juhlistaa valitsemalla tälle päivälle vanhan käsityötekniikan. Kaivoin esille kinnasneulan ja otin Novitan suomivillalankakerän lopun tavoitteena saada aikaan nokkahuilun suukappaleelle lämmitin. Lapseni soittaa nokkahuilua ja näin talvella soittotunnille mennessä on suukappale pidetty lämpimänä laittamalla se lapaseen ja lapanen taskuun. Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut lämmittimen tekemistä ihan siksi, että saisi pitää lapaset kädessä kun suukappaleelle olisi oma lämmitin.


Kinnasneula
Neulakinnastekniikka on vanha tekniikka, jolla on ollut käytössä lähes kaikkialla maapallolla. Täällä pohjolassa sillä on tehty erityisesti kintaita ja sukkia. En löytänyt vanhinta metallineulaani vaan jouduin nyt käyttämään myöhemmin ostamaani luista neulaa. Laatokalta kotoisin oleva mummoni kertoi joskus, että ennen noita neuloja tehtiin lusikan varsista.  Tämä joskus ostamani uusi neula onkin paljon sileämpi kuin ne vanhat neulat, joita olen tottunut käyttämään. Käsialakin oli ehkä vähän turhan napakka tällä kapealla neulalla. Tosin se voi kyllä johtua siitäkin, että on kulunut liikaa vuosia siitä kun olen viimeksi kintaita tehnyt.
Huilun suukappale pussissa
Tuo pussukka olisi saanut olla vähän leveämpi. En huomannut ajatella, miten paljon tilaa tuo pyöreä muoto vaatii.  Tein pienen frivoliteettipitsin somisteeksi ja sulkimeksi pussiin. Pitsin mallin otin kirjasta: Tating, A Potpourri of Patterns, Barbara Foster 1993. Pitsin mallikin on perinteinen ja sopii mielestäni tuohon neulakinnaspintaan hyvin. Huilun omistaja arvosti sitä, että pussin värit sopivat nokkahuilun väreihin, vaikka en sitä ollut erityisesti suunnitellutkaan.
Otin vielä loppuun kuvan neulakintaista, jotka olen joskus tehnyt  ja jotka ovat olleet kovassa käytössä. Mietin ensin, että kehtaanko noin nuhjuisista kintaista kuvaa ottaa, päätin kuitenkin, että käytön jäljet saavat näkyä. Kun neulakinnastekniikkaa esittelen, niin laitan kuvan myös kintaista.
vanhat kintaat



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti