Itsenäisyyspäivän käpypitsikoru

 

Itsenäisyyspäivän käpypitsiriipus

Ensi perjantaina juhlitaan Suomen 107 itsenäisyyspäivää sinivalkoisia kynttilöitä polttamalla ja muistelemalla itsenäisyyden alkua Venäjän valtakauden jälkeen. Sota ja varautuminen ovat olleet otsikoissa säännöllisin väliajoin, mutta 6.12. juhlitaan itsenäisyyttä edelleen vapaassa maassa kiitollisina yli sata vuotta kestäneestä itsenäisyyden ajasta.

Lippusydän

Käpyilin itsenäisyyspäiväkorun suomenlipun väreissä; sinisellä ja valkoisella sydämen muotoiseksi riipukseksi. Suomen lippu on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Lipun värit tulevat luonnosta; sinisistä järvistä ja valkeista pilvistä sekä valkoisesta lumesta ja sinisestä taivaasta. Melko yleispätevä väritys joka sopii niin kesään kuin talveen ja aina kuvaa meidän maiseman peruselementtejä.

Riipuksen pohjana on korukuviosydän ja lankana Lizbeth 40. Jostain syystä käpyilin valkoiset renkaat yhtä kaksoissolmua suuremmiksi kuin siniset. Nyt jos käypyilisin toisen sydämen, niin kaikki renkaat olisivat samankokoisia. Sydämen korkeus on 3 cm.

Lumihiutaleita

 

Käpypitsilumihiutaleita laatikon kannella.

Vihdoin on satanut valkoinen lumi valaisemaan maisemaa ja talvi lähenee. Jospa tänä vuonna saataisiin valkoinen joulu. Kartutin kuusenkoristelumihiutalekokoelmaani kahdella uudella lumihiutaleella. Valitsin vaihteeksi pehmeän pyöreitä lumihiutalemuotoja. Oikeasti lumihiutaleet on yleensä särmikkäitä, mutta joskus on mukava pehmoilla.

Käpypitsilumihiutaleet

Käpyilin hiutaleet Lizbeth 40 -langalla. Ensimmäiseksi valmistui hiutale Jon Yusuffin kirjasta "Elegant Tatting Gems, A Collection of Snowflake Designs". Tässä lumihiutaleessa on kaikki renkaat käpyilty valkoisella langalla ja kaaret sinivalkoisella, kirjavalla langalla. Halkaisijaksi tälle lumihiutaleelle tuli 7 cm.

Toinen lumihiutale on Muskaanin blogista lumihiutalehaasteesta. Valitsin tämän Lella Loopsin variantin, joka oli mielenkiintoinen. Seuraava valinta olisi ollut Daniela Gallin lumihiutale, mutta sen käpyilemiseen en löytänyt nyt aikaa. Tässä lumihiutaleessa oli samat langat kuin edellisessä ja halkaisijaksi tuli 6 cm.

Joulunvihreä käpyily

 

Kuusenvihreä kaulakoru lampaan taljalla.

Pieni meditaatiopitsi arjen keskellä. 

On viikkoja, jolloin pysähtymiselle ei jää aikaa ja käpyily on vain kaukainen haave. Toivottavasti tilanne rauhoittuu viimeistään jouluksi. 

Kaulakorussa on riittävän yksinkertainen kuvio, solmuluvut ovat aina renkaassa 7 ja kaaressa 5. Valitsin kuvion, jota ei tarvinnut liikaa miettiä, jolloin pysyin mukana ilman suurempia virheitä ja purkamista.

Joulukranssien käpyilyä

 

Pieniä käpypitsikransseja jouluksi

Viikko kerrallaan kuljetaan kohti joulua ja käpyilyaiheet pyörivät teeman ympärillä. Viime viikon joulukoristeet saivat jatkoa pienissä kransseissa, jotka käpyilin Lizbeth 40 joulunvihreästä ja rusetiksi laitoin metallinhohtoisen kultalangan vahvuudeltaan 20. Pienet lasihelmet ovat mukana yhdistämässä kultarusettia kokonaisuuteen. 

Suuri rusetti suhteessa kranssiin pehmentää vaikutelmaa. Ohjelinkkiä ei ole, solmuluvut vaihtelevat vihreässä kranssissakin keskittymisen mukaan ja rusetissa onkin sitten enemmän solmuja kuin vihreissä renkaissa.

Kranssin halkaisija on 3 cm, joten nämä sopivat joko kortteihin tai koruihin. Muuta käyttöä en oikein keksi. Katson tilannetta, kun saan kranssit käsiteltyä decoupage-lakalla.

Joulukoristeiden käpyily jatkuu

 

Käpypitsikorvakorut ja kuusenkoristeita.

Tänä vuonna ajoitin renkaan vaihdon oikein, talvi ei päässyt yllättämään. Ajelin torstaina kotiin vielä vesisateessa, perjantaina vaihdoin talvirenkaat autoon ja sen jälkeen iltapäivällä jo satoikin lunta. Ajoitus on usein haastavaa. Valkoinen sade on ikkunan takana edelleen, vaikka taitaa olla vähän märkää lunta eli räntää. Pohjoisempana hallaa ja pientä pakkasta on kai ollut jo pidempään.

Jatkoin edelleen joulukoristeiden parissa ja vanhoissa malleissa. Jouluun sopivat vanhat kuviot, onhan kyseessä niin vanhalla teemalla juhlittava juhla. Käpyilin kasan kuusenkoristeita, joita ehkä vielä vähän tulen viimeistelemään.

Korut ja koristeet

Jatkoin antiikkikirjaston selailua ja valitsin tällä kerralla Isabella Beetonin kokoamasta kirjasta pienen timantin nro 59. Korvakoruihin jouduin jonkin verran muuttamaan solmulukuja tehdäkseni helmille tilaa.

Koristeisiin käytin Lizbethin kullanväristä metallilankaa sekä punaista heräteostoslankaa. Ostin Wetterhoffilta kerän joulunpunaista lankaa, joka oli jonkunlaista neulosta. Tein solmut langanpäihin aina kun katkaisin langan, ettei lanka lähtenyt purkautumaan. Sulattaminen ei toiminut, materiaalina on metallinen polyesteri ja polyamidi. Lanka on joustavaa ja koristeessa on huomattava kovetuksen tarve. 

Punainen heräteostoslanka.

Käsittelin Lizbeth langat tekstiilidecoupagelakalla kuten yleensä. Tähän punaiseen koristeeseen tein liima-vesikovetuksen, jonka joudun vielä toistamaan vähän tuhdimmalla liimaseoksella, Lopputuloksena totean, että ei ollut käpyilylanka, kokeilin.

Joulun käpypitsisydämiä

 

Käpypitsisydämiä joulun väreissä.

Vaikka on vasta lokakuu, niin minulla on jo joulukoristekausi hyvässä vauhdissa. Olen käpyillyt koristeeksi joulukuuseen valkoisia lumihiutaleita. Nyt valitsin jouluiset vihreän ja punaisen värit, lisäksi otin mukaan sadonkorjuukullan, kun ei Lizbeth 40 kokoelmassani parempaa kultaa ollut. 

Sydämet

Selailin antiikkikirjaston käpypitsikirjoja ja avasin Priscillan käpyilykirjan numero 3 vuodelta 1924. Kirjan sivun 10 figuuri 36 on pieni sievä sydän, joka houkutteli kokeilemaan erilaisia väriyhdistelmiä. Tein kahdeksan sydäntä näillä väreillä. Värien kirjoa voisi vielä lisätä ja kokonaan vihreä sydän vielä puuttuvat näistäkin. 

Jokainen sydän on erinäköinen. Väriyhdistelmissä on pari suosikkia, joita tekisin mielelläni lisää. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja oma käsitys kauneudesta, siksi jätän kertomatta mitkä kolme väritystä ovat minulle mieluisimpia. Voit siis katsoa kuvaa ilman minun ohjaavia kommenttejani.

Lumikuusi villasta ja käpypitsistä

 

Käpypitsikuusi ja villalumi

Jouluun on aikaa ja olen yleensä odottanut pitkälle marraskuuhun jouluvalmistelujen ja koristeiden kanssa, mutta nyt lumihiutaleet ovat vieneet ajatukset joulukoristeisiin. Törmäsin internetin syövereissä tähän pieneen kuuseen, joka oli niin sievä, etten voinut olla käpyilemättä. Aina ei voi suunnitella etukäteen kaikkea.

Kuusi

Aloitin kuusen kiltisti Edith Roesti-Holensteinin ohjeen mukaan. ja käpyilin pitsiosuuden valmiiksi. Kun tuli virkkauskerroksen vuoro, mietin voisiko sen vaihtaa villalankaan.

käpypitsiosuus valmiina

Villalankalumi oli ehkä hyvä ajatus, mutta valitsin väärän langan. Tiukkakierteinen lanka olisi ollut siisti ja helppo kiinnittää. Otin kuitenkin löyhäkierteisen kaksisäikeisen hahtuvalangan. Laitoin alimpaan kerrokseen hahtuvalangan kokonaisena , mutta ylempiin kerroksiin pujotin hahtuvalangasta vain yhden säikeen. Pujotin langan seuraten virkkausohjetta.

Villalanka reunustaa oksia.

Pörröisenä hahtuvalanka peittää pitsiä enemmän kuin tiukempikierteinen lanka olisi peittänyt. Valinta langan suhteen on kuitenkin tehty ja nyt minulla on pörröluminen pieni 5,5 cm pituinen roikkuva joulukuusi, jonka latvassa on tähden sijasta kukka, koska tarvikelaatikossani ei sattunut olemaan sopivaa tähteä. Joulukoristekausi on siis aloitettu.

Käpypitsilumihiutaleita talvea odotellessa

 

Syksyn lumihiutalekäpyily aloitettu

Syksy on synkkää ja sateista vaikka ruska on parhaimmillaan. Jossain alitajunnassa alkaa jo herätä kuva leijuvista lumihiutaleista ja puhtaan valkeasta maisemasta saaden aikaan lumihiutaleteemaa käpyilyyn.

Olen viikon aikana näperrellyt erilaisia hiutaleita ilman ohjeita. Oikeastaan kaikki sai alkunsa siitä kun luin Muskaanin blogia ja halusin kokeilla onnistuisiko Vapor silmun käpyily ja toimisiko se lumihiutaleessa. Siitä syntyi kuvan vasemman alakulman hiutaleet. Homma riistäytyi käsistä ja lopputuloksena oli myös muita hiutaleita. 

Luonnonvalkoinen ei ehkä ole lumihiutaleväri, ehkä näitä tähti/kukka-kuvioita voi käyttää muuhun. Nyt ne vain syntyivät lumihiutaleiden ohella.

Käpypitsiregatta

 

Kaarnalaivoja käpypitsipurjeiden kanssa auringon nousun aikaan.

Syksy etenee ja kesä on auttamatta takanapäin. Suomen Käpypitisyhdistyksen jäsenyyteen kuuluu 4 jäsenohjetta vuodessa. Ohjeet ovat usein kuvioita, koruja ja liinoja. Tällä kerralla käyttö on toinen ja käpypitsiohje on osa askarteluprojektia. Välillä on mukava poistua arkisista kuvioista ja kokeilla jotain uutta. 

Syksyn ohjeena on kaarnalaivan purjeet. Syystuulet kuljettavat kaarnalaivojen regattaa kunnes kaarnat kastuvat. Omat laivani siirtyvätkin koristeeksi heti ensimmäisen purjehduksen jälkeen.

Pitsipurje

Käpypitsipurje vaatii oman ohjeensa. purjeen muotoa ei voi helposti ottaa mistään valmiin kuvion osasta, koska purjeella on oma muotonsa. Se ei ole pala pyöreästä tai soikeasta, se on korkea purje, jota tuulet kuljettavat. Tässä ohjeessa purjemalleja on kaksi ja kumpaankin vielä sovellus koristesilmujen kanssa, jossa on käytetty ohuempaa lankaa kuin yksinkertaisissa purjeissa.

Regatta on kilpailu, mutta nämä laivat purjehtivat yhdessä, ilman kilpailua. Joku laivoista lähti aina joukosta hyvän aallon tai tuulenpuuskan mukana, joten kilpailun olisi voinut järjestää. Minulla oli tarkoituksena saada laivat pysymään samassa kuvassa, mikä olisi ollut helpompi tyynellä säällä. Tuulet kuuluvat syksyyn, joten näihin kuviin on tyytyminen.

Vaaleanpunaiseen purjeeseen on käpyilty koristeellisia silmuja.

Ruskakoru käpypitsilehdistä

 

Käpypitsikorusetti E15 ohjeella

Jatkoin käpyilyä viime viikon E15 teemalla eteenpäin. Käpypitsiyhdistys osallistui Kuopion kädentaitomessuihin. Matkustin Kuopioon yhtenä päivänä junalla ja ehdin osallistua työpajapisteelle noin viiden tunnin ajan. Messut ovat piristäviä, on mukava tavata uusia ihmisiä ja irrottautua arjesta hetkeksi. 

Lehtikoru

Syksynlehtiin laitoin keskelle punaisia muovihelmiä ja lehtien väleihin muutaman ruskean muovihelmen. Lankana edelleen Lizbeth 40 syksyn värit. Lehtiä kaulakoruun tarvittiin21 kpl ja lisäksi kaksi lehteä korvakoruihin. 

Ajattelin, että helmet pitävät korun koossa ja käytin sitä messureissulla ihan kovettamatta, mutta kotiin tultuani päädyin kuitenkin tekemään kevyen tekstiili-decoupage-käsittelyn ja nyt toivon, että lehdet pysyvät paremmin avoimina. Toki luonnossa lehdet käpristyvät eivätkä pysy sileinä, mutta korussa on kuitenkin parempi näin.

Kädentaitomessut

Käpypitsiyhdistys on tänä vuonna osallistunut kädentaitomessuihin Turussa ja Kuopiossa. Helsingin messuille osallistuttiin viimeksi vuonna 2020. Muita mahdollisia messuja olisi myös Jyväskylässä ja Oulussa. Katsotaan ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja olisiko jäsenistössä enemmän messutyöpajasta kiinnostuneita jäseniä. Kiinnostuneita solmujen kokeilijoita on aina messuilla työpajoissa runsaasti.

Työpiste hiljeni päivän päätteeksi ja otin muutaman kuvan.

Messuilla on riittävästi rekvisiittaa erilaisista pitseistä, kun osallistujat tuovat omia käsitöitä ja tietokirjallisuutta mukaan. Pitsit ovat avuksi tekniikan esittelyssä ja houkuttelevat messuvieraita kokeilemaan solmun tekemistä.

Oliivin vihreä virkkauslanka

Unohdin oman työn kotiin ja ostin messuilta kotimatkaa varten oliivinvihreän kerän merseroitua puuvillalankaa (Scheepjes Maxi Sugar Rush). Lanka on paksua ja olin junassa vähän väsynyt, joten päätin jatkaa samaa mallia edelleen, koska se oli yksinkertaisin ratkaisu, ajattelin rannekorua. Käpyilin pari lehteä, sitten väsymys voitti ja torkuin loppumatkan.

Kotona kiinnitin suureen lehteen afrikkalaisen kierrätyslasihelmen ja mietin tulisiko tästä hyvin kovetettuna avaimenperä vai tekisinkö toisesta lehdestä samanlaisen, jolloin minulla olisi korvakorut. Lehden pituus on 4 cm. Luulen, että avaimenperä on parempi ratkaisu.

Oliivinvihreä lehti virkkauslangasta.