Kultakala

"Minä kanssa kultakalan laulun uudelleen taas alan,
Onko sitten arvatkaas mulla monta kalaa taas"

Luonnossa on kuivan kesän jäljeltä jo syysväritystä ja syksyn väriset langat houkuttelevat. En kuitenkaan vielä kuitenkaan syksyn ruskaa halunnut ajatella. 

Kuvittelen, että kesää on vielä jäljellä. Tarkemmin katsoen hehkuvat luonnon värit voisivat olla myös kalan värejä. 

Meillä oli ennen akvaario, mutta lapset kasvoivat ja ison akvaarion hoito tuntui työläältä, joten akvaariosta luovuttiin muuton yhteydessä. Kultakalan malli on kotoisin Puolasta ja löytyy NamiArtin blogista

Kristallikorut

Swarovskihelmiä koruissa.

Katselin tilaamiani paksuhkoja lankoja. Halusin korut, joissa on kimallusta ja kaivoin esiin varastoon kertyneet kristallihelmet. Swarovski-helmien värit tuntuivat sopivan Simpukan väriksi nimettyyn lankaan. Lisäksi löysin pieniä lasihelmiä, joissa oli vähän samaa sävyä kuin kristalleissa. Näillä siis läksin liikkeelle Lizbet 20 langalla. Ohjeeksi valitsin pienen mallin, joka näyttäisi sievältä paksusta langasta huolimatta.

Videolla Natalija Gaiduk tekee korun neulalla, mutta koska tämä malli onnistuu molemmilla välineillä, niin minä tartuin helpommin sukkulaan. Tässä riitti jopa yksi sukkula ja lopputulos oli minusta kaunis. Näille koruille tulee varmasti käyttöä.

Korut tummalla taustalla

Kuolematon perhonen

Perhonen orvokeissa

Ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen kävin noukkimassa mustikoita. Ennen saalis mitattiin ämpäreissä, nyt noukin kaksi litraa ja olin tyytyväinen.  Syynä on huono vuosi sekä se, että thai-poimijat ovat jo liikkuneet alueella ja marjoja on vaikeampi löytää. Ensi vuonna yritän päästä vanhaan vauhtiin. Metsässä oli mukavaa liikkua ja löytää marjoja.

Päätin jatkaa perhoskokoelmaa, johon tänä kesänä ei ole perhosia juuri kertynyt.

 Tämä kuolematon perhonen on tehty paksummalla Lizbeth 20 langalla, jota vahingossa tilasin. Tein perhosen ilman helmiä, koska helmet eivät mielestäni sopineet tähän lankaan. Ohje ei ollut kovin tarkka, joten perhosessakin voi olla puutteita. Keskittyminen on kohdistunut tällä kerralla pian alkaviin kouluihin ja harrastuksiin.

Perhonen by Mary

Perhosia helteessä.

Helle jatkuu. Pohjoisen ihmisenä en jaksaisi näin pitkään hikoilla, on jo ikävä kesäsateita.

 Laitoin nyt sukkulaan Lizbeth 20 lankaa ja totuttelen taas paksumpaan vahvuuteen. Jatkan perhoskokoelmaani. Tämän kesän perhoset ovat suurempia ja paksumpisiipisiä edellisiin vuosiin verrattuna. Linkki ohjeeseen. Perhonen tehdään yhdellä sukkulalla ja pelkillä renkailla. Aloitin siis paksulla langalla helposta mallista. Tässä tuntosarvet tehdään pitkästä nirkosta, joka katkaistaan keskeltä, jolloin tuntosarvet ovat automaattisesti saman pituiset eikä tarvitse miettiä ja mittailla.

 Viime viikolla oli vuosittainen käpypitsikahvila Kontion kahvilassa Raumalla osana pitsiviikon ohjelmaa. Käpyilijöitä ja rohkeita käpyilyn kokeilijoita riitti kiitettävästi koko kaksituntisen ajan.

Kuvassa se kuuluisa näkymä Raumalta ja sitten otoksia käpyilykahvilasta.

Raumalla 2019

Pieni kukkakirjanmerkki

Pitsikukkakirjanmerkki 

Liinan jälkeen tyhjensin sukkuloita. Langanlopuista syntyi kirjanmerkki, jossa on liinan lankoja ja muokattuja liinan kuvioita. Ostin eilen kirjankin, jonka kanssa aion kirjanmerkkiä käyttää.

Tulevalla viikolla ohjelmassa on Rauman pitsiviikko ja käpyily jäänee vähemmälle. Toivottavasti kuitenkin jotain pientä saan aikaiseksi.

apilanlehti ja kukat lähempää

Liina valmistui

Urakoin viikolla liinan valmiiksi. haaveilin vaalean vihreästä reunaan, kun en sitä saanut päädyin tummaan vihreään ja valkoiseen.

Otin tumman vihreän reunukseen mukaan yhtenäisyyden vuoksi. Sitä oli jo liinan keskustassa ja ajattelin, että se tasapainottaisi värimaailmaa reunalla. päätös ei ollut helppo, koska tähän asti ajatuksena on ollut laittaa perusvärin vierelle aina murrettu väri, jolloin väreissä ei ole ollut jyrkkiä rajoja, vaan värit ovat vaihtuneet pehmeästi aina seuraavaan väriin. Nyt laitoin jyrkän tummanvihreän ja luonnonvalkoisen reunaan toivoen, että reunuksessa jyrkkä väriero ei niin haittaisi. Kompromissin tekeminen harmittaa aina ja siksi teinkin liinan nopeasti valmiiksi. Reunukseen tuli yksi pieni virhe, mutta mietin vielä, viitsinkö korjata vai annanko olla. En ainakaan heti sitä korjaa.

Kuvasin liinan lattialla, koska sen halkaisija on 63 cm ja minun pyöreä pöytäni on vain 59 cm. Toki liinaa voi pitää pienemmällä tai kulmikkaalla pöydällä, mutta lattialla ilta-auringon valossa kuvan kokonaisesta liinasta sai otetuksi helpommin.  Lattiaa vasten värit näyttävät voimakkaammilta. Vaaleammalla taustalla liina on paljon hennomman näköinen.

Kevätliina 2019

liinan tilanne heinäkuun alussa

Liina on edennyt hiljalleen, vain viimeinen kerros puuttuu. Ajattelin laittaa viimeiseen kerrokseen oliivinvihreää ja tilasin lankaa lisää sitä varten. Langat tulivat ja huomasin tilanneeni Lizbeth 40 sijasta 20 numeroista lankaa. Itse asiassa olin vahingossa tilannut kaikki langat 20 numeroisena, joten jatkossa teen jonkun aikaa pitsit paksummalla langalla.

Olen siis lähtöruudussa jälleen ja mietin, mitkä 40 numeroisista väreistä riittäisivät viimeiseen kerrokseen. Joudun pärjäämään olemassa olevilla langoilla, enää en tee lankatilausta. 

Kuvissa tämän hetken tilanne, josta lähden tekemään viimeisiä värivalintoja.

Tein vielä yhden punaisen raidan.

Ankkuri

Frivolenkan ankkuri

Lisää kesäisiä aiheita löysin Frivolenkan blogista. Kaunis ja aidonnäköinen ankkuri. 

Olen tätä ohjetta ihaillut ennenkin ja nyt sitten tein sen.  Tavoitteena oli saada langantähteitä pois sukkulasta. Tässä kävi vain niin, että ruskea ankkurilanka on Lizbeth 20 ja vaaleampi nyörilanka on Lizbeth 40.  Kauniimpi olisi ollut, jos langat olisivat olleet saman paksuisia, mutta värit sopivat mielestäni hyvin näin.

Kesällä on hyvä tehdä välillä vähän pienempiä käsitöitä, kun on tilaisuus viettää aikaa ulkona ja nauttia Suomen suven kauneudesta. Tähän yritän panostaa. Joskus tosin rannalle saatan ottaa sukkulat mukaan.

Kesäyön aurinko

Pihlajaperhonen

Pihlajaperhonen

Aurinkoista ja lämmintä kesäsäätä on riittänyt koko viikoksi. Täällä ei mittari ole alittanut hellelukemia kuin illalla.

Viime sunnuntaina uimarannalla nähtiin kaunis pihlajaperhosparvi. Perhosia oli todella paljon, osa suorastaan läpikuultavia auringonvalossa. Kuvio on ainutlaatuinen, eikä sen tapaista löydy muilta suomalaisilta perhosilta. Päätin kokeilla kuviota käpypitsillä.

Perhosparvi

Perhosesta tuli nirkkomittaharjoitus. Hahmottelin perhosta etukäteen paperille, silti kuviot eivät tahtoneet asettua aivan suunnitellusti valmiiseen perhoseen. Lankana oli Lizbeth 20. Ruskea väri ei ole tähän paras mahdollinen, mutta kokeilin kuvion tekemistä. Jos vielä yrittäisin, niin ehkä tekisin ohuemmasta ja vaaleammilla sävyillä. Luulen kuitenkin, että tämä perhonen jää ainoaksi kappaleeksi.

 Olen käyttänyt töissäni melko vähän tuota nirkkomittaa. Yleensä minun tapani on arvioida silmämääräisesti. Voi olla, että työ tuntui siksi hankalalta. Täytyy harjoitella useammin.

Nirkkomitta

Rannekorussa keltaista ja punaista

Tartuin tällä kertaa tähän helppoon ja yksinkertaiseen rannekoruun. Kokeilin sitä punaisella ja keltaisella. Ei ihan perinteisen pitsikorun malli. Nopeasti vilkaisten voisi kuvitella punotuksi koruksi. Tein ohjeen mittojen mukaan Lizbeth 40 langalla ja korusta tuli sopiva 12 v. tyttäreni käteen. Koru on siitä kiva, että sitä voi käyttää kumpi puoli tahansa päälläpäin, molemmat näyttävät hyvältä. 

Harmittaa vain, että minulla ei ole muuta kuin noita magneettilukkoja rannekoruun. Pitäisi käydä jossain suuremmassa kaupungissa koruliikkeessä täydentämässä varastoja. Tietysti internetistäkin saa korutarvikkeita, mutta silloin ei pääse hypistelemään ja vertailemaan kun valitsee. Magneettilukko toimii ihan hyvin, mutta voisi välillä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. 

Aurinko paistaa, ja varjossa lämpötila on 21 astetta aamupäivällä, joten suunnistetaan lasten kanssa uimarannalle.

Koru eri puolilta