Ruskaliina

Syksyn mausteet

Olen jollain lailla aina ollut syksyihminen ja nauttinut ruskasta. Tänä vuonna punaista on ollut luonnossa hyvin vähän, mutta kelta-oranssi ruska on paikon ollut hyvin kaunis. Halusin herkutella vielä ruskan väreillä ja tein ovaalinmuotoisen pikkuliinan, jonka ohje löytyy Iris Niebachin kirjasta Tatted Doilies.  Liinan lanka on Lizbeth 40, värit Autumn Spise ja Falling Leaves.

Syksyllä ruskan innoittamana otin mallia lehtikasasta ja sekoittin kaksi erilaista kirjavaa lankaa keskenään. Lopulta värit asettuivat liinaan yllättävän selkeästi ja kuvio keskellä hahmottui kirkkaampana, kuitenkin molemmissa kerissä esiintyvä sama punainen väri kokosi liinan yhtenäiseksi ja häivytti lankojen rajaa. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Syksy tuntuu joka vuosi olevan kiireistä aikaa sekä minulle että perheelleni. Viikko sitten lauantaina vietin päivää pääkaupunkiseudulla, kun lapseni kävi soittamassa Lauttasaaren musiikkiopistolla nokkahuiluseuran katselmuksessa. Sitten tuli heti tiistaina meidän oman Suzuki-yhdistyksen kaksi juhlakonserttia. Kaikki konsertit tarkoittavat lisäharjoituksia ja minulle lasten kuljetuksia ja kotiharjoituksista huolehtimista. Se on ihan kivaa muuten, mutta pitsin tekemiselle ei oikein jää aikaa. Olenkin tehnyt viime aikoina vähän pienempiä pitsejä. Toivon, että talveksi meno rauhoittuu ja saan taas enemmän aikaan sukkuloinnille.

Syksyisen lehtikasan värejä

Marja


Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Syksyn värejä

Pari viikkoa sitten meillä vietettiin 10v kaverisynttäreitä. Unohdettiin ostaa palkintoja kilpailuihin, minkä seurauksena palkinnot otettiin äidin käsityövarastosta. Tällä kerralla palkinnot olivat pieniä korvakoruja., joiden varasto hupenikin huomattavasti. Ajattelin, että olisi hyvä varmuuden vuoksi tehdä pieniä töitä, joita voisi sitten käyttää jatkossa vastaavissa tilanteissa. Siitä lähti ajatus näiden hakaneulojen koristulusta. Minulla oli kotona pussillinen hakaneuloja, joiden pituus oli 2 cm. Koristelin koristehakaneuloja pitsillä. Langaksi valitsin Lizbeth 80, kaksi värisävyä; varisevat lehdet ja syksyn mausteet ihan vain vuodenajan mukaan. tarkoitus oli tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja kevyitä kuvioita. Mielenkiintoista seurata tuleeko näille syksyhakaneuloille minkäänlaista käyttöä.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Huovutettuja patalappuja

Järjestelin lankoja ja halusin välillä tehdä jotain villalangoilla. Pienkehräämöissä villan pesu ei ole niin tehokasta kuin suurissa kehräämöissä, joten langassa on vielä runsaasti villan rasvaa jäljellä. Langan käsittelyllä tulee samalla hoidettua kädet lanoliinilla pehmeiksi.

Harjoittelin jälleen huovutusta; neuloin pari patalappua ja patakintaan. Patalapuista tuli huovutuksen jälkeen sopivia, mutta laskin kai kutistuman väärin koska kintaasta tuli turhan leveä. Kinnas täytyy laittaa vielä pesukoneeseen ja yrittää huovuttaa lisää. Jos pituus ei pienene liikaa, niin siitä voi vielä tulla hyvä. Katson sitten kun olen huovuttanut. Keltaiset frivolite-kukat huopuivat hyvin kiinni, eivätkä haittaa patalappujen käyttöä

Patalaput ovat sopivan kokoisia, mutta ripustuslenkeistä tuli liian pitkät. Keittiössäni on patalappukoukut näille lapuille liian lähellä pöytää. Nyt täytyy joko kehittää tuohon lenkkiin solmu, tai lisätä koukkuja keittiöön. Patalappuja ei kannata kutistaa enempää, koska ne ovat juuri nyt sopivan tuntuiset käteen. Kun keksin niille paikan tai saan jotenkin ripustettua nykyiseen koukkuun, niin otan nämä käyttöön. Mustan lampaan villa on kasvanut Seppälän lammastilalla Miehikkälässä  ja keltainen lanka on Eestistä,

Pääsin viime kuussa Latviassa tutustumaan villan käsittelyyn karstaamossa ja kehräämössä. Vanhaan jauhomyllyyn oli tuotu vanhat saksalaiset karstaus ja kehruukoneet. Lisäksi yrityksessä oli ompelimo, jossa tehtiin tuotteita villasta, mm. täkkejä, joiden täytteenä oli karstattua villaa. Paikan nimi oli Konu Dzirnavas. Kuvia villankäsittelylaitoksesta löysin tästä linkistä . Toivottavasti meilläkin kehittyy villanjalostuslaitoksia ja saadaan nykyistä enemmän laadukasta suomenlampaan villaa käsityökäyttöön sen sijaan että menevät eristeeksi tai energiaksi.

Ennen huovutusta otettuun kuvaan jätin sukkulan mittakaavaksi. Pesun jälkeen en enää mittaillut. Valo valehtelee tuossa valmiista töistä otetussa kuvassa niin, että keltainen lanka näyttää lähes valkoiselta, vaikka lanka on ihan samaa, kuin mitä käytin.laukussa aiemmin.

Ennen huovutusta

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

rintasolkikukka

Rintaneula lasilautasella

Blogin päivittäminen viivästyi, koska olen tehnyt vähän pidempää työpäivää ja jättänyt kotitöitä rästiin. Niinpä pitikin eilen töiden jälkeen kiitää kauppaan ostamaan kaikkea välttämätöntä 10 v kaverisynttäreille viikonlopuksi. Kummallakin oli mukana kaupassa oma ostoslista ja viimehetken luovuuttakin kaupassa käytettiin. Touhusta huolimatta olen saanut kuin saanutkin muutaman solmun aikaan sukkulalla.

Jatkoin vielä sukkuloiden tyhjennystä. Vaaleanpunaisesta junakäsityöstä jäi lankaa ja tein siitä tämän pienen rintaneulan vihreän Aidan kanssa. Vihreä lanka on hiukan paksumpaa kuin vaaleanpunainen, mutta se ei tässä koristeessa haittaa. Helmet ovat askarteluliikkeen lasihelmiä, joissa on vain tuo pinta värjätty.  Soljen halkaisijaksi näillä langoilla tuli 3,5 cm.

Otin kuvan kristallilautasen päällä, tyttäreni mielestä kuva oli hieno, joten valitsin sen. Värit eivät ole aivan luonnolliset, koska kuva on otettu lampun valossa. Päivänvalon aika lyhenee taas. Aamulla ja illalla on jo hämärää, joten pitäisi ottaa varmaan kuvattavat töihin mukaan, että saisi kuvia luonnon valossa. 

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Japanilaisia kukkia

3D- kukkia

Syksy etenee, mutta viivyin vielä hetken kesän väreissä ja tein kukkasia.

Terachi Yuukon kukkatekniikka herätti uteliaisuuteni ja lopulta ostin hänen viime marraskuussa julkaisemansa kirjan ”3D Flower Tatting”. Valmiita malleja on kirjassa vain kuusi, mutta niistä saa hyvin selville mistä kukkatekniikassa on kysymys. Värivalinta lähti vihreästä langasta, koska sitä oli riittävästi sukkulassa jo valmiiksi. Kyseisen vihreän pariksi valikoitui tällä kerralla keltainen. Malliksi valitsin kirjan toisen mallin, nimeltä Cherrysage. Kirjan kukat oli tietysti tehty punaisella, mutta minun punaiset lankani olivat lähempänä joulunpunaista, joten valitsin toisin. Helmet ovat suurehkoja tuohon malliin, mutta pienemmät eivät sopineet väreihin.

Ajattelin ensin, että kukkanauha voisi toimia rannekoruna ja tekisin siihen vielä korvakorut pariksi, mutta kukista tuli melko painavia. Olen muutenkin huono käyttämään rannekoruja, joten luovuin ajatuksesta. Kukat koristavat jatkossa ehkä jotain kynttilänjalkaa, tai sitten keksin sille paremman käyttötarkoituksen myöhemmin. Kokeilu oli kuitenkin kiinnostava ja yritän uudestaan, kun olen löytänyt sopivan värisiä pienempiä helmiä tai sitten nykyisiin helmiini sopivampia lankoja.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

korvakoruja

Sukkuloihin on taas kertynyt erilaisia lankoja, joten tyhjentelin niitä. En oikein ymmärrä miksi laitan sukkulan täyteen, vaikka olisin tekemässä vain jotain pientä. Sitten kun tarvitsisin sukkulaa, niin se täytyy tyhjentää. Sukkulan tyhjentämisessä muuten kuin tekemällä pitsiä ei taas ole mitään järkeä, joten täytyy siirtää inspiraatiota ja tehdä ensin pieniä töitä. Tämä kysyy kärsivällisyyttä. Miten kärsivällinen minusta lopulta tuleekaan, ellen muuta sukkulantäyttöä harkitummaksi. Olisi ehkä olemassa järkevämpiäkin tapoja kehittää kärsivällisyyden hyvettä.

Tein sitten langan tähteistä taas korvakoruja kun ei mielikuvitus riittänyt pitemmälle. Tarvitsin kaksi sukkulaa, joten tyhjensin kaksi sukkulaa. Varastoon jäi vielä tyhjennettäviä sukkuloita.

 

Syysneulomus

Istuskelin pari päivää luennoilla, jonne otin mukaan villalankoja ja puikot, joten sukkulatöihin tuli pieni tauko. Löysin kaapista Novitan Nordic Wool lankaa ja hiukan liian suuret puikot, joilla sitten tein lapaset teinille. En muista onko lapasista pulaa, mutta nyt oli kevyen käsityön tekemiselle tarve. Neulominen luennolla lisää keskittymistä ja halusin oppia tehokkaasti, joten otin välineet mukaan. Voi olla että väritys ei ollut taas ihan teinille paras mahdollinen, mutta ei muitakaan lankoja mukaan löytynyt.

Tuo langan nimi on kyllä harhaanjohtava. Luin vyötteestä, että Nordic langassa on vähintään puolet pohjoismaista villaa. Se vaikutti pieneltä prosentilta, mutta kai heidän on pakko toimia näin saadakseen pienen villamäärän riittämään pidemmälle. Olisi kyllä mukava jos kotimainen yritys kehräisi myös suomalaista villaa. Meillä on olemassa alkuperäisrotu, jolla on pehmeä ja pitkäkuituinen villa, jota mielelläni käytän. Sen ostamiseksi täytyy vain nähdä vaivaa, kun ei sitä löydy marketeista vaan se on ostettava lampureilta tai hyvin varustetuista käsityöliikkeistä.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Neliapilanlehtikirjanmerkki

Apilakirjanmerkki

Syksy etenee ja ruska luonnossa syvenee. Katselin automatkalla puiden keltaisia sävyjä, punaista ei toistaiseksi juurikaan näkynyt. Vihreä kuitenkin on hyvää vauhtia väistymässä. Omenat, luumut, viinirypäleet ja karhunvatut pihalla ovat parasta tähän aikaan vuodesta. Syksyssä on paljon hyviä puolia, mutta valo vähenee ja se harmittaa. Kevään valoon on taas niin pitkä aika. Ei pitäisi pohtia keskitalven pimeitä päiviä vaan nauttia kuulaista, utuisista kauniista aamuista ja loppukesän sadosta. Jokaiselle vuodenajalle on omat aikansa, pitäisi vain oppia ajattelemaan että kuluva kausi on paras ja tuleva toiseksi paras. Silloin tulisi maksimoitua tyytyväisyys nyt ja edessä odottaisi aina ihana vuodenaika erityispiirteineen.

Ihastelin tätä pienen sydämen mallia ja mietin, miten sitä käyttäisin. Ensimmäisen sydämen jälkeen ajattelin, että siitä saisi sievän neliapilan yhdistämällä neljä kuviota yhteen. Neliapilasta tuli massiivinen, kolmiapilana olisi ollut sirompi. Sidoin työhön langan ja päätin nimittää sitä kirjanmerkiksi.  Yritin ottaa kuvaa avoimen kirjan päällä, mutta vaalea väri vähän hävisi vaalean tekstisivun päällä, joten suljin kirjan ja otin kuvan kannen päällä. Kirjanmerkin halkaisijaksi tuli 8 cm, joka toimii kyllä pienemmässäkin kirjassa vaikka kirjanmerkistä ei järin siroa tullutkaan. En lannistunut kokemuksesta täysin, vaan yritin vielä kerran.

Tein yhden sydämen ja laitoin siihen ripustinlenkin, jotta sitä voisi käyttää riipuksena. Malli on sievä ja kaunis, kuten japanilaiset mallit niin usein ovat. Näitä voisi tehdä lisää, kirjanmerkiksikin kävisi pieni sydän sellaisenaan nauhan kanssa.

Lanka on molemmissa sama ja oikeasti kuvan lankaa vihreämpi. Otin kuvan ulkona pilvisellä säällä pihakatoksen alla, siksi värisävy ei ole sama kuin luonnossa. Koska kuvaan tuli ihan kiva värisävy, niin en jatkanut kuvaamisharjoituksia, vaan tyydyin tähän.

Riipus

syysterveisin

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Violetti pikkuliina

Tämän pienen liinan tein pienellä matkalla. Sitä on siis tehty junassa, lentokoneessa ja linja-autossa. Käsiala vaihteli matkan aikana, mutta se ei mielestäni selitä kokonaan liinan epätasaisuutta. Valkoinen lanka tuntui vähän paksummalta tai siten jätin sen löysemmälle ja tein violetit napakammin. Molemmissa kerissä kyllä luki sama numero 40, joten paremminkin olisivat voineet yhteen mennä. Nyt lopputulos on tämä.

Käytin lentokoneessa koukullista sukkulaa, koska pelkäsin, ettei lentokoneeseen saa viedä virkkuukoukkua. Minun pikkukoukkuni tosin ovat paljon pienempiä kuin virkkuukoukku, joten ehkä ne olisi sallittu. Olen tottunut työskentelemään erillisillä koukuilla ja perinteisillä sukkuloilla ja näin omalla tavallani taidan jatkaakin. Linja-autolla liikuttaessa tie ei ollut ihan tasainen (Baltiassa) ja mietin uskallanko ollenkaan ottaa käsityötä esiin, mutta juuri tuo toiseksi viimeinen, bussimatkalla kokonaan tehty kerros näyttää tasaisimmalta. Tästä viisastuneena voisin sanoa, että pitsin tekemisen onnistumisessa ympäristöä ja liikettä tärkeämpi asia näyttää olevan oma keskittyminen.

Luulen, että johonkin kohtaan liinaan tuli pieni virhe. En sitä löytänyt, mutta lopussa kuviot eivät menneet ihan tasan. Malli on Bomqvist & Perssonin kirjasta Frivoliteter (v. 1967)  ja lanka Lizbeth 40. Liina on pieni, mutta kaunis ja löytää varmasti paikkansa.

Käpypitsiyhdistyksen kuulumisia:

Käpypitsiyhdistys on saanut kotisivun  kapypitsiyhdistys.wordpress.com . Kotisivulta löytyy tietoa yhdistyksestä ja myös linkki jäsenanomuslomakkeeseen. 

Yhdistys järjestää käpypitsitapaamisen 26.11. pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat tiedot päivittyvät sivuille syksyn aikana.

Sivut laajenevat vähitellen. Sivuilla on myös lista Suomen käpypitsikursseista (kalenteri>kurssit). Jos tiedät listasta puuttuvasta oman paikkakuntasi kurssista, ole yhteydessä. Nyt olisi hyvä hetki myös mainostaa tutuille kursseja, joilla vielä on tilaa, niin saadaan mahdollisimman monta täyteen.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Lisää pannunalusia villasta

Halusin taas kokeilla jotain villasta. Tein ensin Seppälän lammastilan mustan lampaan langasta pienemmän kuvion pannunaluskäyttöä ajatellen. Aloitin ihan perushelpolla kuviolla. Työvälineenä oli mustan työn kanssa neula. Tämän kuvion jälkeen halusin lisää väriä ja otin villavabriikin nokkosenvihreän langan, jota olen aiemmin käyttänyt laukkujen koristeisiin

Mustan lampaan villa

Ensimmäinen versio näytti pieneltä, vaikka halkaisija olikin 14 cm. Lisäsin tuohon vihreä-musta versioon solmumääriä ja ajattelin, että samalla siitä tulisi vähän suurempi. Lopputuloksena alusen halkaisija oli 16 cm, mutta minusta se näyttää harvalta pannunaluseksi joten alkuperäinen solmumäärä oli sopivampi.

Mukana nokkosella värjätty lanka

Toinen muuttamani asia tuohon edelliseen verrattuna on työväline. Otin nyt suuren helmisukkulan ja laitoin villalankaa siihen. Sukkula toimi villassa yllättävän hyvin. Minun käsialani on tasaisempi sukkulan kanssa ja koska lanka kesti sukkulan hyvin, tulen jatkossakin käyttämään tuota helmisukkulaa villalangan kanssa. En tosin tiedä kestävätkö kaikki villalangat sukkulatyöskentelyä, mutta suomenlammas ainakin kestää ja varmaan merino myös. Olen käyttänyt töissäni 100 % villalankaa. Villalangoissa on kuidunpituudessa ja kiillossa eroja rotujen ja lampaiden välillä, siksi lujuus vaihtelee. Sukkalangat, joihin on lisätty polyamidia kestävät varmaan hyvin kaikkia käsityötekniikoita.

Helmisukkula ja villalanka

En ole vielä kokeillut näitä pannunalusia käytössä. Lanka kuitenkin on sen verran paksu, että teepannun kestää varmasti. Kattilan alle en välttämättä laittaisi kumpaakaan. Tein joskus viime vuonna pannunalusia kelttiläisen mallin mukaan. Kelttiläisissä malleissa yleensä kuvion osat risteilevät toistensa lomassa ja työstä tulee paksumpi. Pannunaluskäytössä tämä on loistava ominaisuus.

Helmisukkulan koko verrattuna tavalliseen sukkulaan

Tämän harjoituksen oppi oli tuon suuren sukkulan käyttö villalangan kanssa, luulen että sen suhteen jatkan harjoituksia vielä lisää. Sukkula on siitä kätevämpi, ettei tarvitse miettiä työvälineen kokoa. Neulanvalintaan vaikuttaa aina langan paksuus ja usein täsmälleen oikean paksuisen neulan löytäminen on haasteellista.

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

Rintasolkikukka

Ruusunkukka rintarossissa.

Kummitäti viettää huomenna 80-vuotisjuhlaa. Tietysti olen hankkinut lahjan, mutta tein siihen lisäksi rintarossin, jossa on  ruusun kukka, lehtiä ja nuppu. Ruusun kiinnitin koristamaan lahjapaketin naruja. Toivottavasti täti huomaa ottaa korun pois, ennen kuin heittää paperit ja narut roskiin. Ostetun lahjan lisäksi on mukava antaa jotain itse tehtyä, jolloin lahja on henkilökohtaisempi. Tätikin on tehnyt paljon käsitöitä ja osaa arvostaa itsetehtyä. Tällä hetkellä täti virkkaa tuttaville ja sukulaisille lahjaksi verhoja ja verhokappoja. Käsityötä osaa oikeastaan arvostaa vain toinen käsityöläinen, joka tietää miten paljon aikaa ja työtä on mennyt käsityön tekemiseen.



Rossi lahjapaketin somisteena.

 

Kukan ohje on kirjassa Nuevo modelos en frivolite. Joku tosin on kopioinut sen myös Pinterestiin .

Nuppua aloittelin mallin mukaan, mutta sitten lanka katkesi ja huomasin että nuppu on ihan riittävän suuri noinkin, joten nupussa taitaa lopulta olla mallista vain idea. Vihreät verholehdet on tehty myöhemmin ilman mallia. Myös muut vihreät lehdet on tehty ilman mallia. Tein lehdistä melko yksinkertaiset, kun en halunnut käyttää aikaa miettimiseen. Näin valmista ruusua katsellessa ajattelin, että lehdessä voisi keskiruoti erottua selkeämmin. Jos siis vielä joskus teen vastaavan korun, niin sitten teen toisenlaiset lehdet.

Lankana ruusussa on Lizbeth 40 ja värinä 132 Tropical Punch. Lehdissä on 638 Christmas green. Kukan keskelle laitoin värillisen lasihelmen. Näin elokuussa kukan väri näyttää todella pirteältä ja valoisalta. Luonnon värisävyt ovat nyt vähän tummempia ja syvempiä. Otin Iitissä pellon ohi ajaessani kuvan elokuisesta peltomaisemasta. Siinä on mielenkiintoinen värikartta elokuun väriyhdistelmiin. Harmi, että minulla ei juuri nyt ole noita värejä lankoina. Väriyhdistelmä maisemassa on kyllä mielenkiintoinen ja yllättävänkin värikäs.

Elokuinen värikarttapelto Iitissä

 

Elokuisin terveisin,

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!