Perhonen by Mary

Perhosia helteessä.

Helle jatkuu. Pohjoisen ihmisenä en jaksaisi näin pitkään hikoilla, on jo ikävä kesäsateita.

 Laitoin nyt sukkulaan Lizbeth 20 lankaa ja totuttelen taas paksumpaan vahvuuteen. Jatkan perhoskokoelmaani. Tämän kesän perhoset ovat suurempia ja paksumpisiipisiä edellisiin vuosiin verrattuna. Linkki ohjeeseen. Perhonen tehdään yhdellä sukkulalla ja pelkillä renkailla. Aloitin siis paksulla langalla helposta mallista. Tässä tuntosarvet tehdään pitkästä nirkosta, joka katkaistaan keskeltä, jolloin tuntosarvet ovat automaattisesti saman pituiset eikä tarvitse miettiä ja mittailla.

 Viime viikolla oli vuosittainen käpypitsikahvila Kontion kahvilassa Raumalla osana pitsiviikon ohjelmaa. Käpyilijöitä ja rohkeita käpyilyn kokeilijoita riitti kiitettävästi koko kaksituntisen ajan.

Kuvassa se kuuluisa näkymä Raumalta ja sitten otoksia käpyilykahvilasta.

Raumalla 2019

Pieni kukkakirjanmerkki

Pitsikukkakirjanmerkki 

Liinan jälkeen tyhjensin sukkuloita. Langanlopuista syntyi kirjanmerkki, jossa on liinan lankoja ja muokattuja liinan kuvioita. Ostin eilen kirjankin, jonka kanssa aion kirjanmerkkiä käyttää.

Tulevalla viikolla ohjelmassa on Rauman pitsiviikko ja käpyily jäänee vähemmälle. Toivottavasti kuitenkin jotain pientä saan aikaiseksi.

apilanlehti ja kukat lähempää

Liina valmistui

Urakoin viikolla liinan valmiiksi. haaveilin vaalean vihreästä reunaan, kun en sitä saanut päädyin tummaan vihreään ja valkoiseen.

Otin tumman vihreän reunukseen mukaan yhtenäisyyden vuoksi. Sitä oli jo liinan keskustassa ja ajattelin, että se tasapainottaisi värimaailmaa reunalla. päätös ei ollut helppo, koska tähän asti ajatuksena on ollut laittaa perusvärin vierelle aina murrettu väri, jolloin väreissä ei ole ollut jyrkkiä rajoja, vaan värit ovat vaihtuneet pehmeästi aina seuraavaan väriin. Nyt laitoin jyrkän tummanvihreän ja luonnonvalkoisen reunaan toivoen, että reunuksessa jyrkkä väriero ei niin haittaisi. Kompromissin tekeminen harmittaa aina ja siksi teinkin liinan nopeasti valmiiksi. Reunukseen tuli yksi pieni virhe, mutta mietin vielä, viitsinkö korjata vai annanko olla. En ainakaan heti sitä korjaa.

Kuvasin liinan lattialla, koska sen halkaisija on 63 cm ja minun pyöreä pöytäni on vain 59 cm. Toki liinaa voi pitää pienemmällä tai kulmikkaalla pöydällä, mutta lattialla ilta-auringon valossa kuvan kokonaisesta liinasta sai otetuksi helpommin.  Lattiaa vasten värit näyttävät voimakkaammilta. Vaaleammalla taustalla liina on paljon hennomman näköinen.

Kevätliina 2019

liinan tilanne heinäkuun alussa

Liina on edennyt hiljalleen, vain viimeinen kerros puuttuu. Ajattelin laittaa viimeiseen kerrokseen oliivinvihreää ja tilasin lankaa lisää sitä varten. Langat tulivat ja huomasin tilanneeni Lizbeth 40 sijasta 20 numeroista lankaa. Itse asiassa olin vahingossa tilannut kaikki langat 20 numeroisena, joten jatkossa teen jonkun aikaa pitsit paksummalla langalla.

Olen siis lähtöruudussa jälleen ja mietin, mitkä 40 numeroisista väreistä riittäisivät viimeiseen kerrokseen. Joudun pärjäämään olemassa olevilla langoilla, enää en tee lankatilausta. 

Kuvissa tämän hetken tilanne, josta lähden tekemään viimeisiä värivalintoja.

Tein vielä yhden punaisen raidan.

Ankkuri

Frivolenkan ankkuri

Lisää kesäisiä aiheita löysin Frivolenkan blogista. Kaunis ja aidonnäköinen ankkuri. 

Olen tätä ohjetta ihaillut ennenkin ja nyt sitten tein sen.  Tavoitteena oli saada langantähteitä pois sukkulasta. Tässä kävi vain niin, että ruskea ankkurilanka on Lizbeth 20 ja vaaleampi nyörilanka on Lizbeth 40.  Kauniimpi olisi ollut, jos langat olisivat olleet saman paksuisia, mutta värit sopivat mielestäni hyvin näin.

Kesällä on hyvä tehdä välillä vähän pienempiä käsitöitä, kun on tilaisuus viettää aikaa ulkona ja nauttia Suomen suven kauneudesta. Tähän yritän panostaa. Joskus tosin rannalle saatan ottaa sukkulat mukaan.

Kesäyön aurinko

Pihlajaperhonen

Pihlajaperhonen

Aurinkoista ja lämmintä kesäsäätä on riittänyt koko viikoksi. Täällä ei mittari ole alittanut hellelukemia kuin illalla.

Viime sunnuntaina uimarannalla nähtiin kaunis pihlajaperhosparvi. Perhosia oli todella paljon, osa suorastaan läpikuultavia auringonvalossa. Kuvio on ainutlaatuinen, eikä sen tapaista löydy muilta suomalaisilta perhosilta. Päätin kokeilla kuviota käpypitsillä.

Perhosparvi

Perhosesta tuli nirkkomittaharjoitus. Hahmottelin perhosta etukäteen paperille, silti kuviot eivät tahtoneet asettua aivan suunnitellusti valmiiseen perhoseen. Lankana oli Lizbeth 20. Ruskea väri ei ole tähän paras mahdollinen, mutta kokeilin kuvion tekemistä. Jos vielä yrittäisin, niin ehkä tekisin ohuemmasta ja vaaleammilla sävyillä. Luulen kuitenkin, että tämä perhonen jää ainoaksi kappaleeksi.

 Olen käyttänyt töissäni melko vähän tuota nirkkomittaa. Yleensä minun tapani on arvioida silmämääräisesti. Voi olla, että työ tuntui siksi hankalalta. Täytyy harjoitella useammin.

Nirkkomitta

Rannekorussa keltaista ja punaista

Tartuin tällä kertaa tähän helppoon ja yksinkertaiseen rannekoruun. Kokeilin sitä punaisella ja keltaisella. Ei ihan perinteisen pitsikorun malli. Nopeasti vilkaisten voisi kuvitella punotuksi koruksi. Tein ohjeen mittojen mukaan Lizbeth 40 langalla ja korusta tuli sopiva 12 v. tyttäreni käteen. Koru on siitä kiva, että sitä voi käyttää kumpi puoli tahansa päälläpäin, molemmat näyttävät hyvältä. 

Harmittaa vain, että minulla ei ole muuta kuin noita magneettilukkoja rannekoruun. Pitäisi käydä jossain suuremmassa kaupungissa koruliikkeessä täydentämässä varastoja. Tietysti internetistäkin saa korutarvikkeita, mutta silloin ei pääse hypistelemään ja vertailemaan kun valitsee. Magneettilukko toimii ihan hyvin, mutta voisi välillä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. 

Aurinko paistaa, ja varjossa lämpötila on 21 astetta aamupäivällä, joten suunnistetaan lasten kanssa uimarannalle.

Koru eri puolilta

Liina 2019, kerrokset 12-15

Renulekin Wiosna 2019 kerros 15 kesken

Kesähelteet yllättivät, 29 °C useampana päivänä peräkkäin on minulle liikaa viileän jakson jälkeen. Olisin halunnut totutella lämpöön vähitellen, nyt en onnistunut välttämään migreeniä. Ei pidä valittaa, tänä keväänä on ollut kosteutta ja lämpöä sopivasti kasveille ja luonto kukoistaa. Hurjalta kuulostaa Pohjois-Suomen ensi viikon ennusteen 5 -10 cm lunta.

Olen taas ahkeroinut liinan kanssa. Tein valkoisen raidan. Puhtaan valkoista on tähän mennessä ollut vain keskusrenkaassa. Onneksi edes siellä, ettei valkoinen ole aivan erillinen raita. Voin ainakin kuvitella, että vari yhdistyy keskustaan, vaikka siellä oikeasti on todella vähän valkoista.

Pelkäsin, että oliivin vihreä loppuu kesken, joten otin sille kaveriksi tuon kullan värisen. Kulta on värinä selvästi erottuva, mutta mielestäni sopii liinan sävyihin, eikä hyppää sieltä esiin. Haasteena liinassa on tosiaan järjestää värit niin, että langat riittävät loppuun asti. Olisi ehkä sittenkin voinut suunnitella vähän paremmin, nyt haaste kasvaa loppua kohti. Kuvassa liinan tilanne tällä hetkellä.

kukkia kesän koruihin

Viikonloppu oli kiireinen. Hain lapseni opiskelupaikkakunnalta kotiin tavaroineen. Nyt on kaikki lapset taas kesän kotona. Lapset kasvavat ja pelkään, että yhteiset kesät alkavat olla vähissä. Äidin osa on katsoa, kuinka lapset lentävät pesästä, onneksi nämä opiskeluajan kesät pehmentävät muutosta.

Tein yksinkertaisia kukkia kesäkoruihin. Malli oli neulalle, mutta tein sukkulalla. Helmet lisätään lopuksi, joten on samantekevää kummallako välineellä kukat tekee ja tällä kerralla sukkula tuntui mukavammalta käteen. Kukissa on punaista virkkauslankaa, Lizbeth 20 metallilankaa ja sinistä Twirlz 20- kaksiväristä lankaa.

Kiva yksinkertainen malli ja hyvinkin käyttökelpoisia kukkia.

keltainen kevätperhonen

Kielojen aloitellessa kukintaansa näin kevään ensimmäisen kerran perhosen. Se oli keltainen ja lenteli pientareen kukissa. Muistelin aiempien kesien perhoskokoelmaa ja päätin kartuttaa sitä uudella perhosella.

Mallina on netistä vapaasti saatavilla oleva Iris Niebachin perhonen. Lankana keltaiset langat: yksivärinen keltainen, sekä vaaleaa ja tummaa keltaista vuorotteleva lanka. Molemmat langat Lizbeth 40.

Aluksi mietin, kaventaisinko perhosen vartaloa, se näytti ohjeessa niin paksulta, mutta sitten muistin että osalla perhosista on paksumpi vartalo. Yleensä yöperhoset ovat vankempirakenteisia kuin päiväperhoset. Luulin tekeväni päiväperhosia. Annoin vartalon olla paksumpi ja tein mallin mukaan.