Freesioita

Nyt on lämmintä säätä riittänyt. En tiedä hellekö kiristää vaiko tottumattomuus neulan kanssa, mutta näiden korujen kanssa oli haastetta saada tasaista jälkeä. Helmien koossa voi olla toivomisen varaa, mutta silti minulla on solmujen kireyksissä vaihtelua jopa niin, että lopputulos kärsi.

Valitsin siis välineeksi neulan ja Langaksi Lizbeth 40. Natalia Gaidukin malli  Freesia

oli videona, jota seuraamalla korut varmasti onnistuisivat. Nyt huomaan, että videon kanssakaan onnistuminen ei aina ole varmaa.

Tein ensin sinivihreät korut, koska niihin sopivat helmet löysin ensiksi. Lopputulos oli mielestäni niin epätasainen ja erikoinen, että vaihdoin väriä ja tein toiset korut. Näissä oranssin sävyisissä oli enemmän ongelmia jäljen kanssa, ehkäpä juuri helmien mittasuhteiden takia. Jos vielä joskus testaan tuota ohjetta, niin käyn ensin ostamassa prikulleen sopivat helmet.

Siniset ovat ehkä sittenkin siistimmät

Mallissa on mielestäni hienoa tuo korujen takaosa. Yleensä koruohjeissa keskitytään etupuoleen, mutta näissä koruissa myös takapuoli on huomioitu ja se on yhtä siisti etupuolen kanssa. Koruja voisi siis käyttää miten päin tahansa. 

Korut takaa.

Koukkuketju 3

Oats and  Barely, Maru Konior

Kolmannen koukkuketjun tein Mary Koniorin ohjeella, joka on kirjasta A Pattern Book of Tatting ja nimeltään ohra ja vehnä. Väritkin ovat maanläheiset ja aiheeseen sopivat, vaikka otin langan suoraan sukkulasta, jolla tein juuri korvakorut. Kuvio on tosiaan tähkämäinen, vaikka vihneet puuttuvat. Nuo pienet nirkot ei ihan riitä vihneiksi. Kuvio on kuitenkin kaunis, vilja/kasvimainen ja pysyy koukussa kiinni, joten  käytössä toimii. Lenkistä nauhan voi kiinnittää myös vaikkapa nappiin, jos vaatteissa sattuu olemaan sopiva nappi.

On ollut mukava ottaa kuvia, kun tähän aikaan vuodesta on taas päivänvaloa riittävästi ja vielä illallakin ihan hyvin. Tänään tosin oli täällä Kaakkois-Suomessa sen verran sateinen päivä, että kastuin ihan kunnolla ja vieläpä kolmesti. Onneksi autossa oli lämmin ja onnistun varmaan välttämään vilustumisen. Iltapäivästä aurinkokin paistoi taas kivasti. Helleviikon jälkeen sade tuli juuri sopivasti kuivalle maalle ja varmisti kevään siementen kasvuun lähdön.

Marja

Mantelikirjanmerkki

Huomenna on äitienpäivä. Ostin äidille kirjan ja halusin tehdä mukaan kirjanmerkin. Ajattelin jatkaa vielä vähän mantelipitsillä, vaikka se ei oikeasti ole minun juttu ollenkaan. En millään jaksaisi laskea noita manteleiden lankoja, jotta manteleista tulee samankokoisia. Tämä ongelma johtuu varmaan siitä, että teen harvoin pitsiä keskittyen ja omassa rauhassa ilman mitään keskittymistä häiritsevää tekijää.

Lanka on tässä työssä tavallista paksumpaa. Tein helmilangasta saadakseni kirjanmerkkiin enemmän kokoa. Mielestäni lankavalinta oli onnistunut. Tuo lankakerän loppu oli vanhaa lankaa. en ainakaan muista sitä ostaneeni, joten oletan sen olevan mummolta jääneitä lankoja (mummon kuoli jo 25 vuotta sitten). Puuvillalanka kestää aikaa paremmin kuin moni muu materiaali. Päivän teemaan, äitienpäivään lanka sopii mainiosti; lanka on mummolta peritty, minä tein kirjanmerkin ja lahjoitan äidilleni. Siinä on ketju suvun äitejä kolmessa sukupolvessa.

Ohjeen hain netistä. Halusin vielä kokeilla samaa kaksivärisenä. Luultavasti annan kuitenkin lahjaksi tuon alkuperäisen, jossa on voimakkaampi väritys.

Koukkuketju 2

Koukkuketju 2

Nyt otin hyvin erilaiset langat, ehkä jopa liian erilaiset. Tuntui, että työstä oli vaikea saada tasaista jälkeä. Tavoittelin ketjuun pallokuvioita mantelitelipitsillä. Manteli on yleensä lähes soikion muotoinen, tässä jätin keskikohdan hyvin leveäksi saadakseni pallovaikutelmaa. Varmaan nauha olisi ollut siistimpi, jos olisin tyytynyt mantelinmuotoisiin kuvioihin, mutta nyt vain halusin palloja.

Nauhan leveyteen nähden tein sen päähän melko suuren lenkin. Tosin siitä ei ole haittaa, sen läpi koukku on helppo pujottaa, mutta pienempi olisi ollut sirompi. Pääasia, että nauha toimii suunnitellussa tarkoituksessaan.

Seuraavaksi taidan tehdä muutaman tavallisen ja oikeanmuotoisen mantelin, ihan vain todistaakseni itselleni, että mantelikuviot ovat normaalisti tasaisia.

Vielä olisi kaksi koukkua ilman ketjua.

Palloketju kokonaisena

Vappukukka

Vappukukka

Kevät etenee, vappua juhlitaan jo alkuviikosta. Eilen näin eräällä pihalla skilloja ja lumikelloja kukassa. Leskenlehdetkin ovat ilmestyneet teiden varsille. Vaikka vappusääksi ennustetaankin koleaa, niin keväisen lämpimiä päiviä on ollut kuluneella viikolla mukavasti. 

Tunsin itseni laiskaksi, kun ostin kaupasta simaa ja tippaleipiä vappua varten. Munkkeja meinaan kuitenkin muutaman paistaa itse. Munkit ovat parhaita tuoreena ja olen opettanut perheen kotitekoisiin vappumunkkeihin, joten en vielä uskaltanut pilata lasten vappua ostamalla munkkeja kaupasta. Leipomisen sijaan on mukavampi keskittyä käsitöihin.

Ajankohtaan liittyen päätin tehdä kukan. Valitsin teemaan sopivan värikkään langan. Lanka osoittautui ohueksi ja kukalle tuli lopulta kokoa vain kahden euron kolikon verran. 

Aluksi ajattelin tehdä keskustan helmistä. Päädyin kuitenkin pieneen nahkakukkaan, koska päättelin sen tuovan näyttävyyttä muuten niin pieneen kukkaan. Ompelin kukan taakse pienen neulan, joten kukasta tuli rintaneula, vaikkakin kovin pieni sellainen. Kukka on muuten hyvä, mutta nuo pienet helmetkin olisivat voineet olla värikkäämpiä. Valokuvassa valkoiset helmet eivät pääse oikein esille vaikkakin tuovat hohdetta kukkaan.

Hyvää kevättä ja Hauskaa vappua!

Koukkuketju

Koukkunauha

Minulla on käpyilykäytössä ollut muutama pieni koukku. Pikkukoukku on kätevä, koska se mahtuu samaan pieneen minigrippussiin sukkuloiden ja keskeneräisen käsityön kanssa. Minulla on ollut koukuissa lankoja, josta saa koukun kiinni milloin minnekin, esim.  junassa käsilaukun kahvaan tai takinnappiin.Nyt kun koukusta katkesi lanka, niin tein siihen ketjun.

Ketju yhdellä sukkulalla

 Ketju on tehty yhdellä sukkulalla, joten helmen kohdalla lanka on ihan yksinkertainen eikä välttämättä niin kovin kestävä. Toivon, että helmi kuitenkin suojaa lankaa ja ketju kestää paremmin kuin pelkkä lanka. Ketjun loppuun tein lenkin, josta voin yrittää ripustaa sitä vaikka nappiin tai sitten pujottaa koukun siitä läpi ja kiristää ketjun lenkkinä kiinni käsilaukun kädensijaan. Jää nähtäväksi toimiiko uusi väline, vai vaihtuuko se takaisin lankaan. Lankojakin on paksumpia ja kestävämpiä, kuin se minun alkuperäinen lanka. Ketjujärjestelmä voisi toimia myös koukun koon tunnistamisessa. Nyt kaikki koukut ovat olleet vähän sekaisin langoissaan, mutta erilaisista ketjuista tunnistaisin eri kokoiset koukut nykyistä nopeammin.

Marja

Sinikeltainen choker

Otin pois suojapeitteen kukkaruukun päältä ja siellä oli pikkutalvio kukassa. Kukka oli vaalea, vain hentoa siniviolettia havaittavissa, koska peitteen alle ei valoa ollut päässyt ollenkaan. Nyt  viimeistään on uskottava, että kevät on tullut. Kokonaan en peitettä uskalla jättää vielä pois, yöpakkasia on varmasti vielä edessä.

Pikkutalvio (Vinca Minor)

Huomasin, etten ole vähään aikaan tehnyt kaulakoruja, joten tartuin keväisiin väreihin; vaaleansiniseen ja keltaiseen. Malli on Jon Yusoffin sivuilta Tat-a-Renda. Malli on kirjanmerkkiin. Koruun en kuitenkaan halunnut tehdä reunaan kahta kerrosta. Korusta tuli kevyemmällä reunallakin riittävän leveä.

Helpot korvakorut

Tämä vihdoin tämän kivan pienen lumihiutaleen. Lanka on sukkulassa valmiiksi ollut kullan värinen Lizbeth 20. ja mallin hain Instagramista käyttäjältä tatting_maimai

Vaikka ohje on yksinkertainen, niin silti vähän vaativa. Solmumäärät on pieniä ja lenkit jäävät helposti vähän löysäksi, kuten on jäänyt tuossa minun työssäni. Täytyy seuraavan kerran olla tarkempi.

Kuviossa on jotain kiehtovaa ja tasapainoista. Otin siitä osan ja tein korvakorut. Ensin ajattelin, että laittaisin ohuen kullanvärisen ketjun, mutta tummempi ja vähän paksumpi näyttikin mielestäni paremmalta tuohon kuvioon. Myös korvakorussa on kiristämisongelma, joka täytyy korjata.

Korvakorut tällä ketjulla ovat 3,5cm pitkät. Malli on erikoinen, mutta minusta mukava ja luulenkin, että näille löytyy käyttöä.

 Lanka olisi voinut olla ohuempi lumihiutaleeseen, mutta koruihin tämä oli mielestäni sopiva.

Pääsiäismuna

Pitsimuna

Muutama viikko sitten löysin puisen, 7 cm pitkän munan. Mielestäni minulla on niitä kaksi, mutta nyt löysin vain toisen. Vaikka muutosta on jo 10 kk, niin silti vielä pitäisi käydä läpi tavaroita. Osa on edelleen pakattuna. Juuri pitseissä ja askartelutarvikkeissa olisi inventaarion tarvetta.

Munan löytymisen jälkeen mietin maaleja. En vain löytänyt mitään puulle sopivaa maalia, kunnes perjantaina silmiin osui Inka Gold Old Silver – maali erään laatikon pohjalla. Maalasin munan, tosin väri oli hyvin vaalea, olisi voinut olla voimakkaampi.

Munan pohjassa on kukka tukemassa pystyasentoa.

Munan ajattelin koristella pitsillä ja pienellä määrällä helmiä. Huomasin lisääväni vähän enemmänkin helmiä ja sitten vielä enemmän ja kahden värisiä helmiä. Pitsin osuus jäi munassa pieneksi, mutta ei merkityksettömäksi. Pitsin värin valitsin ensimmäisestä eteen tulevasta, jouten olevasta sukkulasta, joka oli tyhjennyksen tarpeessa. Valintaperuste oli omanlainen, mutta väri sopi munaan.

Muna pysyy pystyssä. Tein pohjaan kukan miettien tukeeko vai haittaako se pystyssä pysymistä. Lopulta luulen, että sillä ei ole mainittavaa vaikutusta. Munan muoto on tasainen ja se varmaan pysyisi pystyssä joka tapauksessa. Puumunia haluaisin löytää enemmänkin. Pääsiäismunana puu on kestävä ja luonnollinen materiaali. Puisia munia ostaisin enemmänkin, jos vain vastaan tulisi.

Pajunoksat saivat kukkien lisäksi pieniä koristemunia pääsiäisenä.

Risti

Pitkäperjantain ristin tein tällä kertaa viimeksi ostamastani kirjasta: Tatted Treasures, Jan Strawasz.
Lanka on kullanvärinen, Päivän väri on musta, mutta kultainen sopii kuitenkin korostamaan surumielistä kirkkautta, joka hohtaa Kristuksen vapaaehtoisesta kärsimyksestä.

Pääsiäisen sää muistuttaa tänä vuonna enemmän joulua. Toissailtana kävin lähikaupassa ja kotimatkan kävelin sakeassa lumipyryssä. Seuraavana aamuna maisema oli kuin suoraan joulukortista. Kevät on todella myöhässä. Onneksi aurinko sentään sulattaa lunta ja antaa toivoa kesästä tänäkin vuonna.