Kevätliinan käpyilyä

 

Lisää kerroksia frivoliteettiliinaan

Niin siinä taas kävi, että Renulekin kevätliina työnsi tieltään monta muuta hyödyllistä ja suunniteltua käsityötä.

Frivoliteettiliina jatkui samoilla linjoilla aiempien kerrosten kanssa. Viimeisen kerroksen väri on kirsikanpunainen, joka  kuvassa näyttää hieman todellista tummemmalta. Olen valinnut liinaan kesäistä vihreää  ja helmen hohtoista vaaleaa pohjaan, lehtiin ja kukkiin. Lisäksi liinassa on hedelmävärejä; sitruunan keltaista, persikan punaista, luumun siniviolettia ja nyt kirsikan punaista. 

Ajattelin tämän vuoden liinaa hedelmätarhana, mutta katsotaan mihin kokonaisuus kehittyy ja riittävätkö vihreät langan loppuun asti. Värileikkiä on vielä paljon edessä. Tavoitteenani on säilyttää harmoninen kokonaisuus loppuun asti, vaikka värejä on mukana lukumääräisesti melko paljon. 

Kevätliinan uudet kerrokset

 

Frivoliteettiliina kasvaa kesän lähestyessä.

Jatkoin Renulekin kevätliinaa kolmella kerroksella. Otin kuvan, jossa mielestäni värit näkyvät selvästi, tummalla pohjalla. Näin siinä taas kävi. Luumun väriset renkaat katosivat taustaan. Kuvaus ei aina onnistu, olkoon kuva siitä esimerkkinä. 

Vanha uskollinen ystäväni Olympus Pen E-PL8 lakkasi toimimasta ja koska malli on vanha, en yrittänytkään etsiä huoltoa. Oli siis uuden kameran aika. Pysyin tutussa merkissä ja ostin mallin OM-D E-M10 MarkIV, johon käy vanhat objektiivini ja muistikorttini. Toiminnotkin on helppo oppia vanhan kameran jälkeen. Toivottavasti tämä uusi kamera pysyy seurassani pitkään ja kuvaan sillä useita pitsejä.

Kevätliinaa ja neulakintaita

 

Renulekin frivoliteettipitsikevätliina sai jatkoa kaksi  kerrosta.

Pääsiäinen on ohi ja jatkoin kevätliinan  käpyilyä kahdella kerroksella. Liina ei nyt vielä vaikuta ihan pyöreältä, mutta luotan tuleviin kerroksiin ja siihen, että liina asettuu muotoonsa uusien kerrosten myötä. Värivalintaa on tässä  alkuvaiheessa tehtävä huolella ja valittava käytettäviä sävyjä, siksi olenkin kuluttanut aikaani lankakeriä käsissä pyöritellen ja miettien värien yhteensopivuutta ja liinan teemaa.

Neulakintaita

Ennen pääsiäistä sain sukeltaa villateemaan neulakinnaskurssin verran. Neulakinnastekniikka on siitä mielenkiintoinen, että Z-kierteinen villalanka on S-kierteistä parempi. S- kierteiset neulelangat ovat vallanneet markkinat, eikä Z-kierteistä lankaa juurikaan ole myynnissä. Lopulta löysin sopivan kinnaslangan Nurmeksesta Idän Kehräämöltä, joka myy kinnaslankaa verkkokaupassaan, toisin kuin muut kehräämöt, joilla Z-kierteistä lankaa saa vain tietyin ehdoin tilaustuotteena.

Kun keräsin kotoa kurssille mukaan otettavia välineitä, löysin omat kinnasneulani; puisen, luisen ja kaksi metallista. Muistan mummoni maininneen, että vaarini teki joskus kinnasneuloja lusikan varsista. Oma suosikkityövälineeni on tuo luinen, joka on kiinni työssä ja johon on haahlattu piusta. 

Lyhyen kurssin aikana  keskityttiin vain yhteen helppoon solmuun. Jokainen kurssilainen ymmärsi tekniikan ja pääsi työn alkuun. Toivottavasti harrastus jatkuu, eikä uusi opittu taito pääse unohtumaan.

Keskeneräinen kinnas ja kinnaneulavarastoni.

Kuva kurssilta. Ihmiset rajattu kuvasta. Pöydällä esimerkkitöitä.

Pääsiäismuna 2026

 

Yksinkertainen pääsiäiskäpyily.

Halusin tälle vuodelle oman pääsiäismunan ja ajattelin kukkateemaa. Päädyin tekemään pohjan kahdella vihreällä ajatellen ruohoa ja lehtiä, pohja ei juuri näy pystyssä olevassa munassa. Kukkiin valitsin violetin sävyjä ajatellen keväisiä orvokkeja. Kukista kolmessa on kahta väriä ja kaksi kukkaa on kevyitä ja yksinkertaisia . Munan huipulle halusin keltaista aurinkoa ja auringon säteitä pitämään pitsiä koossa.

Munasta tuli erikoinen, mutta ehkä se sopii tähän vuoteen. En kylvänyt pääsiäisruohojakaan ajoissa, joten tiput päätyivät vihanneskrassiin, joka itää hyvin nopeasti. Kuvankin otin lopulta puhelimella, koska uusi virusturva ei salli kuvien tuomista kamerasta puhelimeen entiseen tapaan vaan tätä  täytyy vielä jumpata. Vaikka  kaikki valmistelut eivät olisi kunnossa ja perinteiden mukaisia, niin pääsiäinen tulee silti aina ja katkaisee arjen. Vietetään juhlia jokainen omalla tavallamme ja kerätään voimia  arjen haasteisiin!

Pitkäperjantain käpypitsiristi

 

Puuastia pitsiristin taustana

Kuvasin ristin puuastiaa vasten, koska siten sain ristin taakse auringon. Pitkänperjantai on surun päivä, aurinko, valo ja toivo kuuluvat vasta pääsiäisen sanomaan. Löysin kuitenkin ristiin sopivan taustan, joten aurinko saa tänä vuonna loistaa vähän aiemmin.

Ristin violetti sävy kuuluu teemaan, mutta olisi saanut olla vähän tummempi, tämä vaaleahko vain sattui tulemaan ristikokeiluun ja jäi sitten ristiin. Kelttisolmut tuovat ryhtiä ristiin ja ristiä voisi vielä kehittää reunuksen osalta näyttävämmäksi.

Ristin kokonaispituudeksi tuli 4,8 cm, joten se voisi olla myös riipus, ehkä riipuksessa väritys voisi olla toinen. Ristin myötä toivotan hyvää juhlapäivää kaikille, jotka pitkäperjantaita ja pääsiäistä viettävät!

Vintagepitsikori

 

Palmusunnuntain korikoriste

Aurinko on tullut esiin talven jälkeen ja on selvästi kevättä ilmassa. Palmusunnuntain koristeeksi käpyilin pienen vintagekorin puuvillaisesta ProLana, häkelstar 100 -virkkauslangasta. Näin sain koriin mahtumaan edes kolme pientä koristemunaa. Työskentelen useimmin vähän ohuemmilla langoilla, mutta tähän oli paksumpi lanka parempi.

Tyhjä kori

Otin kuvan tyhjästä korista, jolloin korin muoto tulee paremmin esille. Tässä en ole kovettanut koria ollenkaan. Mietin antaisiko decoupagekerros korille lisää ryhtiä. Frivoliteettitekniikka on siitä hyvä, että kovetus ei ole välttämätön, kunhan solmut on tehty napakasti. Virkkauslanka on vähän pehmeää, mutta kori pysyy silti hyvin muodossaan ja pystyssä.

Pidän tästä kauniista ja koristeellisesta korista. Löysin ohjeen Barbara Fosterin kokoamasta kirjasta, jossa on yhdistetty kaksi vanhaa ohjekirjaa. Mielestänin tämä on yksi parhaista kirjahankinnoistani, vaikka onkin jäänyt vähälle käytölle. Alla kuva kirjasta ja sen sisältämien kirjojen kansista.

Handy Hands, Barbara Foster, 1993

Kevätliinan aloitus

 

 

Renulekin frivoliteettiliina 2026

 

Aurinko paistaa ja kevät etenee. Valitsin sitruunankeltaisen langan liinan aloitukseen.

Olin jo päättänyt jättää tänä vuonna kevätliinan väliin, mutta aloitin sitten kuitenkin. Käpyilen rauhalliseen tahtiin ja annan liinalle aikaa valmistua muiden töiden ohella. Minulla taitaa näitä liinoja olla jo viisi, ja pyöreitä pöytiä on vain yksi, joten on kyllä mistä valita. Sitruunan keltaista väriä en ole muistaakseni vielä liinoissa käyttänyt.

Lankana on Lizbeth 40, kuten muissakin liinoissani, jolloin liinan koko pysyy sopivana. Nyt katsoin mallia ja ajattelin, että tämä liina on sellainen, jonka voisi toteuttaa myös pienempänä jättämällä uloimmat kerrokset pois. Katsotaan maltanko lopettaa pienempään liinaan vai viekö työ mukanaan. Linkki Renulekin ohjeeseen.

Frivoliteettilintutaulu

 

Frivoliteettilintukokoelma kehyksessä

Olen viime aikoina tehnyt niin paljon pieniä yksinkertaisia ja helposti hukkaan joutuvia lintuja. Kokoelman hallitsemiseksi päätin laittaa linnut taulukehykseen lasiin taakse. Huomaan, että kuvassa lasin heijastus näkyy jonkin verran. En kuitenkaan lähtenyt ottamaan uutta kuvaa, vaan päätin, että tämä saa kelvata.

Lisäsin tauluun vielä kaksi joutsenta, joihin löysin ohjeen Jon Yusoffin blogista TAT-A-RENDA. Joutsenet ovat pieniä ja ajattelinkin, että voisin siirtää ne kaislojen yläpuolelle, jolloin tulisi vaikutelma etäisyydestä, eikä pieni koko niin haittaisi. Huomaan myös, että taustalla olevaa puuvillakangasta täytyy silittää paremmin, joten voin muokata samalla kokonaisuutta. Lisäksi tauluun mahtuu vielä vesilintuja ja ranta-aiheita, mikäli sopivia tulee vastaan kirjoista tai internetistä.

Täällä on vesissä on vielä vähän jäätä, eikä lumikaan ole sulanut täysin pois, näin kuitenkin keskiviikkona kaksi rohkeaa joutsenta palaamassa muuttomatkaltaan. Toivottavasti kiristyvä pakkanen ei enää yllätä ja linnut pärjäävät viileässä keväässä.

Lintukäpyilyjä

 

Pieniä lintuja rantavedessä

Lintuteema oli hetken tauolla, mutta nyt jatkoin ranta-aiheella. Jäät alkavat vasta sulaa ja lintuja näkyy vain harvoin rantakivillä tai vedessä, mutta kevät etenee. Kuvan lintuteema sai innoituksensa Lindsay Rogersin kirjasta Tatting Collage, jossa oli myös ohje osmankäämiin ja pieniin lintuihin. 

Frivoliteettipitsikaulus

 

Yksivärinen pitsikaulus kirjavalla kankaalla.

Viime viikolla aloitettu pitsikaulus valmistui. Otin kuvan kirjavalla kankaalla, koska halusin kuvitella kauluksen värikkään mekon tai puseron kanssa. Kauluksesta tuli pyöreä ja muoto säilyi hyvänä vaikka tein muutaman ylimääräisen kuvion, jolloin kaulusta voi käyttää suuremman pääntien kanssa. 

En ajatellut ommella tätä kaulusta kiinni vaatteeseen, siksi kiinnitin siihen pienen magneettilukon. Nyt voin käyttää kaulusta useamman vaatteen kanssa. 

Testasin kakaulusta tänään kädentaitomessuilla Helsingissä Käpypitsiyhdistyksen työpajassa. Kaulus oli hyvä, mutta liikkui ehkä liikaa. Voi olla sittenkin hyvä kiinnittää puseroon tai mekkoon. 

Frivoliteettikauluksen aloitus

 

Haaveena sukkulapitsikaulus 

Talvi jatkuu edelleen kylmänä ja  käsityöt sisätiloissa tuntuvat houkuttelevilta. Aloitin käpypitsikauluksen Gun Blomqvist/Elwy Persson - ohjeen mukaan. Kuvassa tilanne tällä hetkellä; keskeneräisenä on kerros 3/4.

Kaulus on osa suomalasita käpyilyn historiaa, sillä se on yhdestä 1970-luvun loppupuolella julkaistusta  Blomqvist-Persson-kirjasta, joita julkaistiin sekä ruotsiksi, että suomennettuina. Näitä kirjoja löytyi laajasti kirjastoista ainankin 1980- ja 1990-luvuilla. Pitsikaulus on mustakantisesta kirjasta: "Frivoliteter". 

En muista, että olisin tätä ohjetta tehnyt aiemmin, vaikka varmasti lähes kaikki kirjastosta saatavat mallit olen aikoinani lainannut. Ennen internettiä valmiiden mallien saatavuus oli hyvin heikko, mikä lisäsi omien luovien mallien kehittelyä. Nyt kuitenkin on tarkoitus edetä valmiin ohjeen mukaan ja saada aikaan tasapainoinen ja kaunis kaulus.

Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävänpäivän sukkulapitsisydämet

Ystävänpäivä osui lauantaille, joten aikaistin postaustani, koska halusin sydämet ystävänpäiväksi. 

Löysin kaapistani pieniä sydänhelmiä, jotka päätin yhdistää pitsiin. Tein helmien ympärille frivoliteettisydämet helmiin sopivasta langasta ja sydämen keskelle jätin helmelle pyöreän aukon. Sydämistä tuli siroja ja mielestäni riipuksiksi sopivia. Pikkusydän kiiltävine kuvioineen kimaltelee kivasti suuren sydämen keskellä. 

Näiden sydänten myötä toivotan sinulle Hyvää Ystävänpäivää !

 

Frivoliteettilinnut

 

Pitsilintuja taivaalla.

Pitkän pakkaskauden aikana linnut eivät lentele eivätkä liitele turhaan. Olen huomannut, että paikallislinnut viihtyvät puiden latvoissa lähellä aurinkoa ja muuttolintujen saapumiseen on vielä aikaa. Lentävät käpypitsilinnut eivät siis ole ihan ajankohtaisia, mutta halusin jatkaa viime viikon teemaa löydettyäni YouTubesta Nataija Gaidukin lentävät pienet pitsilinnut, jotka sopivat kauniisti samalle taivaalle kotkieni kanssa.

Lizbeth 40 langalla linnun pituus on n. 3,5 cm. Ohjeen langan numero oli 20, joten linnutkin olivat suurempia. Ohjevideon kieli on venäjä, mutta piirrokset ja solmuluvut kirjoitettuna olivat selkeästi esillä, joten luulen ohjeen seuraamisen onnistuvan ilman venäjän kielen taitoakin. Linnut ovat pieniä ja valmistuvat nopeasti, joten niistä saisi helposti suurenkin parven.

Käpypitsikotka

 

Liitelevät pitsikotkat

Viime viikolla katselin pöllöäni ja huomasin, että pitsikokoelmassani on hyvin vähän lintuja. Havainnon jälkeen etsiskelin lintuohjeita ja valitsin tälle viikolle Nancy Tracyn kotkan. Kotka on yksinkertainen ja nopea käpyillä ja kartuttaa lintukokoelmaani mukavasti.

Lankana linnuissa on Lizbeth 40 ja siipien kärkiväliksi muodostui n. 8 cm. Väreinä mustan lisäksi harmaa, jonka avulla kuvaan saa vaikutelmaa eri etäisyydellä lentävistä linnuista. Oikeastihan linnut ovat tasossa ja täsmälleen saman kokoiset, vain väri ja kuvakulma tuovat mustan linnun lähemmäksi.

Frivoliteettipöllö

 

Pöllöt syksyoksalla

Pöllön oksalle äidin ompelemaan ristipistotauluun lennähti pieni frivoliteettipöllö. Minun pikkupöllölläni on pienet kellertävät lasihelmisilmät. Minusta keltainen silmienväri on oikeampi kuin suuren pöllön musta silmienväri. Google näytti minulle enemmän keltasilmäisiä pöllöjä kuin mustasilmäisiä pöllöjä. 

Ensimmäisellä pöllöversiollani oli myös siivet levällään, joten pöllö lensi. Nyt muutaman version jälkeen pöllö istuu oksalla ja siivet ovat vartaloa vasten piilossa. Luulen, että tämä on viimeinen versio, enkä kehittele tätä pöllöä pidemmälle.

Lähikuvaa pikkupöllöstä

Käpypitsiheijastin

 

Frivoliteettiheijastin

Aurinko kurkistelee toisinaan pilven takaa ja hanget heijastavat valoa. Vaikka vielä on talvi, niin kevättä kohti mennään päivä kerrallaan. Heijastimelle on yhä tarvetta, koska aurinko nousee vasta yhdeksän jälkeen ja laskee jo 15.45, joten ulkona liikkuminen tapahtuu edelleen pimeään aikaan ja ainakin liikenteessä on hyvä näkyä.

Heijastin

Yritin kovettaa heijastinta ja muotoilin sen neliön muotoon. Heijastinnauha on kovaa, eikä ime itseensä kovetusainetta, Tosin pelkäsin peittäväni heijastavaa ominaisuutta ja tein kevyen kovetuksen. En ole varma, että heijastin pysyisi neliön muotoisena, mutta silti heijastava ominaisuus on olemassa ja näkyy auton valokeilassa.

Toivon, että sydänlankana oleva puuvillainen virkkauslanka olisi kovettunut jonkin verran. Muoto ei ole pyöreän kaunis kuten tähdessä, jonka ohjeella heijastimen tein. 

Heijastinnauha on kovaa ja vähän vaikea taipumaan solmuihin, Pyöreä heijastinlankani oli liian ohut, siksi valitsin kaapista tämän nauhan kokeiltavaksi. Täytyy vielä miettiä tekniikkaa tai sitten käyttää nauhaa vain neuleessa mukana, kuten keräpakkauksen kuvassa.

Litteä heijastinnauha

Kaulakorusta korusetti korvakorujen avulla

 

Korvakorut kaulakorun teemaan.

Talvien pakkaskausi jatkuu edelleen ja kävin ostamassa toppahousut ulkoilua varten. Kaikista aiemmista termolegginseistä huolimatta toppahousujen lämpö on luksusta ja ihmettelen, etten ole aiempina talvina hoksannut tehdä tätä hankintaa.

Vuoden vaihteessa tein hiukan erikoisen kaulakorun, joka nyt sai jatkoa korvakoruilla. Koruissa on kaulakorun kuvio vähän suuremmalla siemenhelmimäärällä. Ajattelin, että korut ovat liian pitkät, mutta vaikka pituus on maksimi, niin näitä voi vielä käyttää, jopa yhdessä kaulakorun kanssa. 

Edelleen on ajateltava korusettiä kesäkoruina, koska korvakorut luultavasti tarttuisivat kaulahuiviini, jota nyt käytän. Kaulahuivi on angoraa ja pitsineuletta, joten on aina pientä haastetta korvakorujen kanssa. Neuloin pienen huivin pari vuotta sitten yhdestä kerästä. Huivi on juuri ja juuri riittävän suuri lämmittämään niskaa ja kaulaa. Harvassa neuleessa on varmasti ilmaa lämmittävänä eristeenä. Olen ihmetellyt angoran lämpövaikutusta.

Koru on kuvassa violetin sävyinen, viime viikon kuva on enemmän punainen. Viime viikolla kuvasin keinovalossa ja tämän viikon kuvan otin vielä vähän hämärässä luonnon valossa aamulla. Todellinen väri on jossain näiden kahden kuvan puolivälissä.

Frivoliteettikaulakoru

 

Helmiä ja siemenhelmiä frivoliteettikorussa.

Vuosi vaihtui ja pakkaset saapuivat viimein tänne eteläänkin. Nyt on tosiaan niin kylmä, että ulkona tarvitaan lämpimiä vaatteita. Minulla on yksi pipo, jota olen käyttänyt mielelläni kylmillä ilmoilla. Pipon ainoa ongelma on ollut ikävä logo, jota olen suunnitellut peittäväni jo pidempään. Nyt tein pitsin tekstin päälle, tekstistä ei enää saa selvää, vaikka se vähän näkyykin pitsin takaa. Peilistä katsoessani pitsi erottui hyvin.

Logo piilotettu merinovillapiposta.

Nyt on taas hyvä liikkua ja mainostaa pipolla vain käpypitsiä.

Koru

Joulun jälkeen aloitin korun, josta suunnittelin vähän kevyempää. Lopuksi lisäsin kuitenkin rivin siemenhelmiä pitämään kuvio-osat paikallaan, jotta korusta tuli hiukan käyttökelpoisempi. Siemenhelmiä on nyt paljon, mutta ei kuitenkaan liian paljon. Lisäksi korusta tuli sopivan kokoinen ja suuremmat helmet loistavat kauniisti, Tälle korulle löytyy varmasti käyttöä. Ellei ole sopivan väristä vaatetta niin täytyy hankkia. Mielessäni kävi kyllä jo yksi sopiva mekko, mutta onko kesään liian kauan, ehkä haluan käyttää korua jo aiemmin.

Katsaus kuluneeseen käpyilyvuoteen 2025

Uusia lumihiutaleita vanhojen lisäksi.

 Joulukuusi sai taas uusia pitsilumihiutaleita ja pitsilumipalloja oksilleen, mikä olikin tänä vuonna tärkeää, koska aitoja lumihiutaleita leijaili maahan aika niukasti. Käpyilyvuosi oli taas hyvin mielenkiintoinen. 

Renulekin kevätliina oli suorastaan vastustamaton tänä keväänä ja toteutin sen sinisävyisenä. Liina oli koko kevään ajan kestävä harrastus. Pidin lopputuloksesta paljon. Liinan välissä pääsiäisenä käpyilin pienen  frivoliteettiristin jossa oli mukana kevätkukka, myös tämä oli suosikkini.

Kesä oli kiireinen. Kesäkuussa pidin pitsinäyttelyn Kouvolassa. Näyttely oli positiivinen kokemus ja siellä oli kävijöitä mukavasti. Näyttely lisäsi tekniikan tuntemusta ja kiinnostusta alueella. Loppuvuonna pidin joitain kursseja näyttelyssä pitsistä kiinnostuneille.

Raumalla kokoonnuttiin yhdistyksen puitteissa jo perinteeksi tulleeseen tapaan. Pitsiviikoilla pidettiin kurssit ja työnäytökset ja toivottavasti saatiin taas lisää käpyilijöitä, jotka liittyvät yhdistykseen kun tuntevat tekniikan omakseen.

Sitten omista töistäni nostaisin esille vintagekauluksen, josta tein jopa kaksi versiota, joista ensimmäinen oli liian ohuesta langasta, mutta jälkimmäisestä tuli kaunis. Myös tuohikorin tuunaus oli mukava työ, joka oli pitkään suunnitelmissa korin odottaessa vuoroaan kaapin päällä

Toinen loputtoman tuntuinen työ oli villahuivi, jota kokosin paloista vähitellen muiden töiden ohella. Olin tyytyväinen, kun huivi vihdoin valmistui lokakuussa.

Yksi pettymyskin mahtuu joukkoon; Endrucks ohjeita käytin vain yhden kerran; E32 ohjetta tuikkukynttilän koristeena.

Joulun jälkeen huomasin kaapissa joiltain käsityömessuilta ostettuja helmiä ja aloin lisäillä niitä pitsiin. tavoitteena on kaulakoru, mutta olisi ollut järkevämpää aloitaa lyhyemmästä kerroksesta, nyt pituus  on vähän arvoitus. Tästä tulee siis korun ulompi kerros, johon yritän lisätä lyhyemmän, sisemmän, kokoovan kerroksen. Jää nähtäväksi valmistuuko Uuden vuoden juhlaan. Helmet ovat kauniita.

Korutyö ilman piirrosta tai ohjetta, mahtaako tulla mitään

Viimeiset frivoliteettipitsilumihiutaleet joulukuuseen 2025

 

Robin Perfettin lumihiutaleet.

Vielä viimeiset lumihiutaleet joulukuuseen. Tänä vuonna lumihiutaleet kuusessa luovat erityisesti joulutunnelmaa, kun ikkunan takana maa näyttää jäävän mustaksi ja osin vihreäksi. Tänään lenkillä  katselin pajunkissoja, mutta en niitä kuitenkaan kerännyt kuusenkoristeeksi, vaikka  mielessä kävikin.

Vuoden viimeiset hiutaleet ovat Robin Perfettin kirjasta Four Dozen Tatted Snowflakes, jossa on monta mielenkiintoista ohjetta seuraaviin joulukuusiin. Tällä kerralla  tämän vuoden kuuseen pääsi tämä kaunis lumihiutale, jossa sakarat kiinnittyvän tukevasti keskustaan ja hiutale  pysyy  hyvin ryhdissä.

Tyttäreni koristeli kuusen ja minä lisäsin lumihiutaleet.

Lähikuvaa lumipalloista ja lumihiutaleista