Perhosia Vehkajoen maisemassa. |
Kesäsää viileni mukavasti. Nyt taas jaksaa välillä olla ahkera, kun ei ole liian kuuma. Minulle sopiva lämpötila on alle 25 celsiusastetta ja kesästä nauttiminen onnistuu paremmin kuin helteillä, siksi pyrinkin tekemään vain pieniä nopeita käpypitsejä.
Tämän kesän seuraava etappi on Rauman pitsiviikko, jossa on käpyilijöiden
livetapaaminen 28.7. työpajan ja pienen pitsinäyttelyn merkeissä.
Liina valmistui ja on pienten perhosten vuoro.
- Perhoskokoelmastani puuttui tämä pieni sitruunaperhonen, joka
- on käpyilty Ninetta Caruson ohjeella,
- perhonen sisältää kolmoissolmuharjoituksen. Ninetan sivulla on linkki kolmoissolmun käpyilyn ohjevideoon.
- Kolmoissolmua tarvitaan perhosen siivissä.
- Edellisestä kolmoissolmuharjoituksestani on kulunut jo aikaa.
Perhonen oli
mukavan yksinkertainen pieni työ, joka koostui vain viidestä renkaasta ja oli
nopeasti tehty. Toki pienen työn kohdalla täytyy olla erityisen tarkkana, ettei
solmuja tule enempää kuin ohjeeseen on kirjoitettu.
Tässä perhosessa oli muistettava myös ylä- ja alasiiven yhteen kiinnityskohta. Kiinnitys ei varmaan ole kaikissa perhosissa ihan oikealla paikalla, mutta sitä ei kauempaa ja pienessä työssä kovin helposti huomaa, joten tässä sallin itselleni pienen hajamielisyyden.
Perhosen siipien kärkiväli on n. 2 cm Lizbeth 40 langalla.
Kuvan tausta
Kuvasin pienet perhoset lentämään Vehkajoen maisemiin. Minulla on pieni akryylilasitaulu joelta, jossa isoisäni oli aikoinaan myllärinä, ja johon liittyy lämpimiä lapsuusmuistoja mummolasta.
Huomasin, että taulun päälle asetetut perhoset saavat vähän kolmiulotteisen
vaikutelman taustamaisemasta ja siksi valitsin välillä vähän erilaisen kuvauspaikan.