Lumisadetta vanhan valokuvan jokimaisemassa |
Suomi täytti keskiviikkona 6.12 sata vuotta kauniissa ja
lumisessa talvimaisemassa. Ilma oli tyyni, mutta tuulenpuuska avasi lipun
kuvattavaksi. Ensimmäinen vuosisata itsenäisenä valtiona on ollut aika
uskomaton tarina. Vuosisataan on sisältynyt sotaa ja jälleenrakennusta, asutusta
ja pellonraivausta, kovalla työllä raivattuja peltoja on laitettu pakettiin ja
metsitetty, Teollisuus on kehittynyt huimin harppauksin ja kaupungit kasvaneet.
Hyvinvointi ja vauraus ovat lisääntyneet. Demokraattisessa yhteiskunnassa
kaikilla on ollut hyvät lähtökohdat elämään ilmaisen koulun ja terveydenhuollon
myötä. Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivässä puolueettomassa valtiossa
on ollut hyvä elää. Toivottavasti seuraavan vuosisadan aikana ei unohdeta niitä
arvoja ja kokemuksia, jotka ovat hyvinvointiyhteiskunnan taustalla ja joiden
avulla turvallinen yhteiskunta on luotu.
Suomi 100 vuotta |
Minun itsenäisyyspäivän perinteisiini ovat kuuluneet joulutortut
ja piparkakkutalon kokoaminen. Näistä pidin kiinni tänäkin vuonna, ja totesin
lapsille, että nyt on taas päivä, jolloin äiti polttaa jonkun sormen sulassa
sokerissa. Piparitalo on pystyssä, asukkaat vielä puuttuvat. Taas heräsi
ajatus, josko ensi vuonna käyttäisi kokoamiseen pikeeriä ja säästäisi sormet
kuumalta pannulta. Piparitalo on nyt valmis ja tuo joulun tunnelmaa valkoisen
piirongin päällä olohuoneessa. Mökki on seisonut koristeena yleensä kuukauden
ja lopulta loppiaisena sen on saanut syödä. Tämä aikataulu yleensä toimii,
koska joulupipareita syötäväksi riittää loppiaiseen asti ja sitten on
piparitalon vuoro.
Tämän lumihiutaleen malli on Lene Bjönin kirjasta Snowlakes in Tatting, vuodelta 2002. Malli on
kuudennentoista päivän lumihiutale. Lankana on edelleen Lizbeth 40 ja värinä lumivalkoinen
ja jäänsininen. Katselin vanhoja valokuvia ja otin lumihiutaleiden taustaksi vanhan talvisen valokuvan. Käpypitsitöiden koko on niin pieni, että valokuva riittää hyvin taustaksi
Lene Björnin lumihiutale |
Marja