Hidasta elämää käpyillen

 

Uuden kerroksen käpyily aloitettu

Aina käpypitsityöt eivät edisty suunnitellulla tavalla. Kevätsäät ovat petollisia ja podin kevätflunssaa sängyn pohjalla melkein koko viikon, joten liina edistyi vain sen verran että sain kerroksen aloitettua.

Lohdullista on, että tauti on todennäköisesti sairastettu pääsiäiseksi. Käpyily jatkuu aikanaan.

Lisää valkoista

Vielä toinen valkoinen kerros

Liina etenee hitaasti, mutta varmasti. Valkoista on nyt enemmän kuin osasin ajatella.  Onneksi liinaa on vielä jäljellä ja värien tasapaino on palautettavissa. Seuraavan kerroksen väriä ei tarvinne miettiä. 

Eväskassi

Käpyilyssä on ollut pientä taukoa, kun päätin välillä ommella (mikä ei ole vahvin käsityölajini).

Halusin tehdä tyttäreni käyttöön kassin, jossa kuljettaa ruoka-annoksia kotiin syötäväksi. Innostuin taas ohjeesta netissä. Ompelin kassin, jonka pohjan ala on sopiva McDonaldsin juomakuppitelineelle.

Kankaiksi valitsin tukevaa puuvillakangasta ja vanhan likaa hylkivän pöytäliinan. Vetoketjuja löysin varastosta, jouduin vain lyhentämään niitä sopiviksi. Tulihan kassista hieno (vain pieniä epätarkkuuksia mitoissa ja sauman tasaisuudessa), mutta ajattelin, että yksinkertaisempi olisi voinut olla parempi ja ehkä ompelen vielä toisen version. Ompeluharjoitus tulisi minulle tarpeeseen, olen ommellut niin vähän, vaikka minulla on ihan toimiva ompelukone. Uusien rutiinien luominen vaatii harrastuneisuutta.

Ompeluharjoitus eväskassiksi.

Valkoisen vuoro

 

Käpyilty pitsiliinan yhdeksäs kerros

Liina jatkui kerroksella. Tummansiniset täplät tanssivat tiiviisti melkeinpä muodostaen tummansinisen raidan. Vaalean sininen on selvästi ottanut pohjavärin roolin, kuten suunnittelinkin. Nyt oli selvästi jo korka aika tuoda liinaan lisää valkoista väriä. 

Pihalla aurinko paistaa ja lumihanget sulavat pois, Kevät etenee.

Käpyilyä pääsiäistä odotellessa

 

Pääsiäisaskartelua

Kevät etenee ja olen koukuttautunut Renulekin kevätliinaan, josta maltoin kuitenkin pitää pienen tauon. Käpypitsiyhdistyksen tämän vuoden ensimmäinen jäsenohje sisältää pienen elementin pääsiäisaskarteluun. Koska pääsiäiseen on vielä aikaa, ehtii narsisseja tehdä enemmänkin, vaikkapa kortteihin liimattavaksi.

Munatelineaskartelun keskiössä on pieni käpypitsinarsissi, jossa on käytetty kolmoissolmuja (Ninetta Caruso) Yhdistyksen jäsenohjeessa pieni työ on hyvä harjoitus uudelle tekniikalle. Tässä on vielä yksinkertaisempana harjoituksena pajunoksassa oleva pajunkissa, joka koostuu vain muutamista solmuista. Askartelun jälkeen palaan taas takaisin kevätliinan pariin, jonka uuden kerroksen aloittamista malttamattomana odotan.

Kädentaitomessut ja käpypitsiliina

 

käpypitsitöitä esillä kädentaitomessuilla.

 

Käpypitsiyhdistys aloitti kevään kädentaitomessuihin osallistumisen Helsingissä. Kevään ohjelmassa on vielä messut Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Messuilla on mahdollisuus nähdä käpyilyä sekä kokeilla itse kaksoissolmujen tekemistä, lisäksi messuille osallistuvat tuovat omia käpypitsejään pieneksi näyttelyksi messuyleisölle. Työpajassa oli kokeilijoita molempina päivinä ja saimme nähdä onnistuneita kaksoissolmuja. Messuista jäi hyvä mieli.

Kevätliina

Renulekin kevätliina on jatkunut uusilla kerroksilla. Kaksi viimeistä kerrosta ovat olleet kovin sinisiä. Työskentely on ollut mukavan selkeää, kun ei ole ollut tällä kerralla tarvetta eri väristen lankojen vaihtamiseen kesken kerroksen.

Ensimmäiset 7 kerrosta käpyilty valmiiksi.

Kevätliinan uudet kerrokset

 

Liinan alku pahvilaatikon kannella.

Liina jatkuu. Tässä kerroksessa vaihdoin työlankaa jokaisen kerroksen jälkeen, liian myöhään huomasin, että olisin voinut tehdä nuo valkoiset kukat ensin ja sitten liittää osina kerrokseen, jolloin olisin voinut käpyillä koko kerroksen sinisillä langoilla. No, on niin helppo olla jälkiviisas.

Kevät etenee ja talven ensimmäiset pikkulinnut ovat ovat näyttäytyneet asutuksen lähellä, ilma täyttyy taas lintujen sirkutuksesta. Onnistuin saamaan puhelimen kameran lähelle erään tiaisista arimman; pyrstötiaisen. Harmi, ettei ollut kameraa mukana, puhelimen kuvat eivät ole niin laadukkaita. Onneksi lintu tuli lähelle.

Useimmat pyrstötiaiset lentävät pakoon heti, kun homaavat tulleensa havaituiksi, mutta tämä yksilö oli rohkea ja jäi kuvattavaksi. Ajattelin jakaa tämän kuvan kevätmetsästä ja lumihankia pelkäämättömästä linnusta.

Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) 

Kevätliinaan 2025 käpyilty uusi kerros

 

Käpypitsiliinan keskustan valkoinen kukka.

Jatkoin käpypitsiliinaa valkoisella kerroksella. Nyt värit ovat tassapainossa ja keskustaan muodostuu valkoinen kukka. Ehkä kukasta tulee teema. Vaalean sinistä lankaa on eniten, joten se voi toimia pohjavärinä. Molemmissa sinisissä  värinä  lukee Wedgewood, joten väriyhdistelmän pitäisi  toimia. 

Wedgewood-posliineissa on yleensä selkeät kuviot. Ehkä valkoinen tässä liinassa voi toimia kuviovärinä. Valitettavasti valkoinen ei ole matta tai luonnonvalkoinen, mutta puhtaan valkoisella on nyt käpyiltävä.

Jännittävää nähdä kuinka liina edistyy kerros kerrallaan. Päätin tehdä värivalinnat aina jokaisen kerroksen alussa sen sijaan, että hahmottelisin paljon etukäteen.

Keväinen käpypitsiliina

 

Kevätliinan aloitus

Kevättä ilmassa, lintujen viserrys on alkanut pihapuissa auringon paisteen vieraillessa maiseman yllä. Eletään vielä talvea, mutta kevät on selvästi tulossa. Energisenä hetkenä aloitin uuden kevätliinan nähtyäni uuden  ohjeen Renulek-blogissa. Minulla on jo neljä liinaa, neljän eri vuodenajan sävyissä. joten ajattelin liinojen jo riittävän. Kun on käpyily kyseessä, ei voi aina luottaa ajattelevansa järkevästi.

Minulla oli kolmea yhteensopivaa väriä (Lizbeth 40; 601, 655 ja 656, joilla aloitin käpyilyn. Päätin, että jos lanka  loppuu kesken, niin liinasta tulee vähän pienempi, jännitystä riittää siis koko liinan käpyilyn ajaksi. Kuvassa ensimmäiset kerrokset.

Ystävänpäiväkäpyilyt

 

Hyvää Ystävänpäivää talvitaulutaustalle aseteltujen ruusujen kera.

Olen käpyillyt kaksi viikkoa ystävänpäiväsydämiä, nyt kun ystävänpäivä on jo ensi viikolla, niin päätin tehdä pitsiruusuja ystävänpäivätoivotuksena. ruusuohje on sama, jota olen käyttänyt monta kertaa aiemminkin. Luulen, että hyväksi havaittua ohjetta ei kannata vaihtaa.

Talven juhlan ruusut asetin talvimaisemaan, luonnossahan ei ole  ruusujen aika, mutta kukkakaupoissa on onneksi aitoja ruusuja myös talvijuhlaan. Minun talviruusuni eivät lakastuja, joten ovat käyttökelpoisia  ympäri vuoden.

Käpypitsisydämiä

 

Käpypitsisydämiä tietokoneen kulmalla.

Huomasin kevään ensimmäiset kukat ikkunalla, mikä oli iloinen yllätys. Ostin kerran pienen taimen kirpputorilta ajatellen, että katsotaan mitä siitä tulee. Kasvi näytti kasvavan hitaasti ja jopa unohtui ruukkuineen muiden kukkien sekaan. 

Nyt löysin kauniin kukkavanan, jonka avulla tunnistin kasvin Googlen kuvahaulla; kasvi osoittautui Ludisiaksi, joka on Indonesialainen kämmekkäkasvi, pieni varjoisan polun orkidea. Katsoin, että  kasvi kukkii vuoden pimeimpään aikaan, eli on ehkä vähän myöhässä, toisaalta meillä on pimeä kausi niin paljon pimeämpi kuin Indonesiassa, että ehkä tammikuu on sittenkin kyseiselle kasville sopivan pimeää. 

Minun pieni Ludisiani

Ystävänpäiväteemalla edelleen

Etsiskelin somesta sydänohjeita, joita en ole vielä kokeillut. Törmäsin hauskaan Oya-sivustolla olevaan ohjeeseen ja kevyenä aivojumppana käpyilin pieniä sydämiä. 

Koska halusin tehdä myös edes hiukan suuremman sydämen, valitsin ryppysydämen vuodelta 2009. Sydänohje löytyy linkistä Vicki Clarke, Raffled Heart. Sydämesssä on käytetty efektiä, joka saadaan käpyilemällä useita samoja solmuja peräkkäin. Lopputulos on ehkä vähän nyörimäinen ja kivaa vaihtelua tasaisiin käpypitsitöihin.

Mekik Oyasi- käpypitsiä turkkilaisittain

Pikkusydämen käpyilin sivustolta Marifetti Eller löytyvää  Youtbe-videota seuraten. Sydämen sivuilla olevat viisi silmua vaikuttavat minusta käsiltä ja ajattelen, että joku pitää sydäntä käsissään. Muistelin, että tästä on tarina jossain ja lopulta muistin sen liittyvän Kelttisymboleihin. 

Jos sydämessä olisi vielä kruunu, niin symboli olisi täydellinen, mutta tässäkin on jo Claddaghin keskeinen ajatus; pitää mukana rakkaimpansa sydäntä, johon sitoutuvat rakkaus, ystävyys ja uskollisuus. Mitä sopivin sydän ystävänpäiväksi.

Pieni sydän turkkilaiseen tapaan.

.

Mielleyhtymä tuli nyt sydämen muutamasta silmusta eli nirkosta, ehkä se osoittaa vilkasta mielikuvitusta, mutta liitän  tähän linkin sivulle josta löytyy  videotarina Gladdaaghin  historiasta ja merkityksestä. Mitä sinä näet sydämen sivuilla olevissa silmuissa?