Pitsilumihiutaleita

Frivoliteettilumihiutaleita seinää vasten

 

Syksy etenee ja ajatukset ja aiheet vaihtelevat vailla johdonmukaisuutta. Oli hyvä aloittaa lumihiutalemallien etsiskely jo lokakuun alussa, kun näyttää siltä, että hypin työstä toiseen, eikä valmiita pitsilumihiutaleita tunnu syntyvän suunniteltuun tahtiin. Keskittymisessä tuntuu olevan haasteita tänä syksynä erityisesti frivoliteettitöiden suhteen, onkohan muilla samoja haasteita?

Lumihiutaleet ovat antiikkimalleja ja osa on edelleen Anna Valeiren kirjasta. Lankana näissä on Lizbeth 40, joten eivät välttämättä päädy joulukuuseen. Kuusenkoristeissa on jo paljon pieniä lumihiutaleita ja tavoitteeni onkin saada joulukuuseen suurempia lumihiutaleita virkkauslangasta. Näiden hiutaleiden halkaisja on suurimmillaankin vain 5 cm. Anna Valeiren kirjan lisäksi loput lumihiutalemalleista löytyy kirjasta The Tatting Book 111.

Lumihiutaleiden käpyily siis jatkuu virkkauslangoilla, ehkäpä näillä malleilla. Ainakin kaksi suurinta sopivat joulukuuseen.

Frivoliteettihuivi valmistui

 

Pitsiliina päivänvalossa pianon päällä.

Villahuivi valmistui ennen talvea ja on toivottavasti sopiva asuste lämmittämään kun lämpötila pian putoaa pakkasen puolelle. Olen haaveillut tämän valmistuvan jo paria talvea aiemmin, mutta hyvä kun edes nyt. Tämä on ollut ikuinen välikäsityö. Luulen, että jokaisella käsityöläisellä on jemmassa käsityö tehtäväksi silloin kun mikään muu työ ei ole kesken - tämä oli minulle sellainen työ. Otin tämän esille ja tein jonkun kuvion aina käpypitsiyhdistyksen kuukausittaisen etäpalaverin aikaana. 

Pitsiliina

Liina on tehty suomenlampaan kampalankavillasta, joka pitkäkuituisena kesti solmujen solmimisen ja renkaiden kiristämisen hyvin. Huivi valmistui langan loppuessa. Kun alkoi näyttää siltä, että lanka ei riitä enää yhteen kokonaiseen kuviokerrokseen päätin reunustaa huivin ylimääräisellä kerroksella. Suoraan reunaan tein renkaita tasoittamaan pyöreiden kuvioiden välit, muuten annoin reunojen olla piparkakkumaisia.

Lähikuvaa suoran reunan pitsikuviosta
(mustavalkoinen erottui paremmin tietokoneen päällä).

Huivi on siis typistetty kolmiohuivi, toisin sanoen takaa puuttuu kolmio. Mittasin valmiin huivin ja pidempi reuna on 152 cm ja lyhempi reuna 102 cm. Leveyttä huivissa on 53 cm. Huivi ei ole suuri,  mutta sitä voi käyttää keeppinä. Mietin, että siihen voisi ommella puunapin tai tehdä frivoliteettikukan, jolla kiinnittää halutessaan edestä yhteen. Kuvasin henkarissa roikkuvan mekon päällä, koska minulla ei ollut kuvausapua.

Frivoliteettihuivi henkarissa.

käpypitsilumihiutalemallien etsimistä

 

Frivoliteettilumihiutaleita vintagepitsiohjeesta.

Syksy etenee ja pian on ensimmäisten lumihiutaleiden aika. Etsiskelin vintagemalleja, joita en ole vielä kokeillut. Tein suuremmat sukkulapitsit virkkauslangasta (Pro Lana Häkelstar 100), jotta saan kuusenkoristeeksi erikokoisia lumihiutaleita. Pieniä lumihiutaleita Lizbeth langoista käpyiltynä minulla on jo melko paljon ja tämän vuoden hiutaleilla haluan kuusenkoristeisiin vaihtelua.

Nämä lumihiutaleet ovat mielestäni sellaisia, jotka ovat tuulen mukana leijuen ja pyörien putoamassa melko vauhdikkaasti maata kohti. Tunnelmaa lisää toisen hiutaleen vinot silmut ja toisessa hiutaleessa uloin kerros vaikuttaa kevyeltä lankajuoksujen ansiosta.

Ylimmän lumihiutaleen tein ensin, siihen kokeilin kahta väriä. Vähän punertava lanka ei ole ihan lumihiutaleeseen tyypillinen. Valkeilla sävyillä ja sopivalla langalla tämäkin malli sopisi lumihiutaleeseen. Ohjeet löytyivät 1910-luvun ohjekirjasta Tatting Craft - My Book 3 - Anna Valeire lumihiutaleet ovat sivulta 12. Kirjasta löytyy muitakin kivoja ohjeita, erityisesti monta kaunista reunapitsiä.

Vielä ei ole lumihiutaleiden aika. Nyt ihaillaan lehtipuiden ruskaa kunnes lehdet putoavat puista. Otin kuvan Kaakkois-suomen oman virran - Kymijoen syksystä. Joki on keskeinen elementti ympäristössäni vaikka ruskakuvana kuva ei ole paras mahdollinen.

Syksyilta Kymijoella

Lankakeräpurkki

 

Peltipurkki lankakerän hallintaan.

En sittenkään jaksanut keskittyä villahuiviin. Välillä on päästettävä luovuus valloilleen. Kävin kesällä pitsinäyttelyssä ja näin vanhan pahvisen purkin, jonka kannen keskellä oli reikä. Käsitin, että purkin avulla oli tarkoitus hallita pitsilankaa ja estää lankakerää pyörimästä pitkin lattiaa. Innostuin sitten kokeilemaan tämän paivän versiota teemasta.

Ostin kirpputorilta neljä erilaista peltipurkkia ja koristelin purkit pienillä pitseillä.Ennen koristelua tein reiän kanteen ja hioin reiän reunat sileäksi. Purkit kyllä toimivat, mutta minusta vaikuttaa siltä, että pitsikoristelu sulautuu purkin monivärisiin kuvioihin. Ehkä näin käy, mutta sille ei voi mitään, olisi pitänyt valita pitsien värit viisaammin. 

Tulipa tämäkin kokeiltua, Minulla on nyt neljä toimivaa langanhallintapurkkia ja yritän  muistaa käyttää niitä frivoliteettipitsejä tehdessäni.

Kaikki kierrätyspurkit käpypitsikoristeineen.