Pitsiviikon käpypitsitapaaminen

 

Käpypitsiyhdistyksen tapaaminen Raumalla

Pitsiviikolla järjestettiin taas käpyilijöiden tapaaminen Kontion kahvilassa sekä kaksi pitsikurssia yhdessä Rauman kansalaisopiston kanssa, sekä . Tänä vuonna toteutuivat sekä peruskurssi, että jatkokurssi.  Jatkokurssin teemana olivat helmet käpypitsissä. Tapaamiseen sisältyi pieni pitsinäyttely, johon harrastajat toivat omia töitään nähtäväksi sekä käpypitsityöpaja, jossa satunnaiset vierailijat voivat kokeilla kaksoissolmun muodostamista sukkuloilla.

Jatkokurssilla helmiharjoituksia

Rauma

Kurssipaikkana oli Kansalaisopiston vanha opistorakennus, jossa on kursseja pidetty jo 99 vuoden ajan. Rauma on rannikkokaupunki ja rakennuksen vieressä virtasi pieni vesikasvien reunustama kanaali. Kivisilta kanaalin yli johti vanhalle kirkolle, jonka pihapiirissä Marttajärjestön kojulla myytiin Rauman perinneruokaa, lapskoussia. Tänä vuonna ensi kerran kävin tätä merimiesruokaa maistamassa, vaikka olen Raumalla vieraillut useita kertoja ennenkin.

Kaunis pieni kanaali, jossa tyyneen veteen
 kuvastui reunojen kasveja ja rakennuksia.

Käpypitsejä mukana näyttelyssä

Vihreää käpypitsinauhaa

 

Käpypitsiä vihreän sävyissä

Kesä etenee ja tulevalla viikolla on käpypitsiyhdistyksen vuosittainen tapaaminen Rauman pitsiviikoilla. Käpypitsikahvila on viime vuoden tapaan Kontion Kahvilan piharakennuksessa torstaina.

Odotan näkeväni muita käpypitsiyhdistyksen jäseniä ja toivon, että joku käpykahvilassa kävijä saa sieltä kipinän uuteen harrastukseen. 

Käpypitsinauha

Tämän viikon kukka vaihtui tarpeen vaatiessa nauhan käpyilyyn. Nauhasta olisi voinut kiertää kukan ja kaunis kukka olisi tullut tästäkin yksinkertaisesta nauhasta, mutta tarvitsen sen nauhana.

Nauhassa lankana käytin Lizbeth 20, väriä 138. Vaihteleva väri langassa antoi nauhalle ilmettä, vaikka kuvioon olisi ehkä sopinut yksivärinen paremmin. Ohjeeseen sain aiheen selailemalla kirjaa: " Beeton's Book of Needlework", joka liittyy Gutenberg-projektiin ja on Isabella Beetonin kokoama. Kirjassa on kivoja kuvioaiheita erilaisiin nauhoihin ja pieniin pitseihin. Juuri sopivia pieniä kesäkäsitöitä. 

 

Käpypitsiruusu Mary Koniorin ohjeella

 

Käpypitsiruusu Mary Koniorin kirjasta.

Luin lehdestä, että pohjolan viileys houkuttelee tänne turisteja, minusta lämpötila tuntuu kuitenkin tukahduttavalta helteeltä. Lämpöasteet ovat pysytelleet alle 30 °C, silti on mukavaa hakeutua Kymijoen virtaavan veden, puiden ja tuulen lähelle päivän lämpimimpänä hetkenä. Talvella kylmä pakkanen saa muistelemaan kesää ja kesällä lämpö saa etsimään tuulta. Neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa on kuitenkin  rikkaus elämässä, vaikka vaatiikin lähes jatkuvaa sopeutumista.

Kesäkukkien käpyily jatkuu edelleen. Pilvisenä päivänä on mukavaa istua sisällä ja käpyillä. Ohje löytyi kirjahyllystä, ja tarkemmin Mary Koniorin kirjasta "Tatting with Visual Pattern" vuodelta 1992.

Kukassa käytetty lanka on Lizbeth 20. Kukka kaipaa kovetusta. Käpyptsiruusu on mielestäni melko korkea vaikka laitoinkin kukkapohjasta langan läpi ja kiristin napakasti, ehkä kovetettuna saan muotoiltua paremmin. Tässä vaiheessa ruusussa ei ole kovetusta eikä vartta. Toivon tämänkin päätyvän asetelmaan, jonka kukat ovat varrettomia.

Joen kuohuja ja metsää joen rannoilla.

Kiireetöntä kesäpäivän viettoa tyynessä poukamassa

Käpypitsikurjenmiekka

 

Käpypitsi-iiris

Nyt kävi niin, että jäin pyörittelemään viime viikon ruusuohjetta ja sovelsin sitä iirikseen, jonka perinteinen suomalainen nimi on kurjenmiekka.

Joskus käy näin, että kun tarpeeksi käpyilee jotain ohjetta, niin kuvioissa alkaa nähdä muunnosmahdollisuuksia.

Otin siis pienimmän korurenkaan, minkä lokerikostani löysin ja tein samaa kuviota kuin viime viikolla. Ensimmäisessä kerroksessa vähensin solmulukua ja lisäsin kuviota. Toinen kerros on samalla kuviomäärällä ja solmuluvulla kuin viime viikolla, mutta kerroksessa vain kolme terälehteä. Uloimpaan, kolmanteen kerrokseen lisäsin toisen värin, solmumäärään käytin kerrointa 1,5 ja käpyilin neljä terälehteä.

En halunnut tehdä vielä vartta, joten laitoin kukan kuvausta varten Aloe-veraan, jotta iiriksen muoto tulee esille ilman varsinaista kukkavartta.