lauantai 28. lokakuuta 2017

Koru oranssista langasta

Eebenpuuhelmiä ja kierrätyslasihelmiä

Jatkoin oranssilla langalla. Suunnittelin käyttäväni afrikkalaisia kierrätyslasihelmiä varastosta. 
Lasihelmet ovat kuitenkin painavia hennolle langalle, joten käytin vain pieniä sinisiä kierrätyslasihelmiä. 
Samalla kun aikoinaan ostin nuo lasihelmet, niin ostin muutamia mustia eebenpuuhelmiä. Puuhelmet ovat kevyempiä kuin lasihelmet ja toimivat tässä korussa paremmin.
 Korusta tuli erikoinen, enkä varmaan tee tällaisia enempää. Minulla on kuitenkin pari vaatetta, joihin tämä koru sopii. Luultavasti tulen jopa tätä käyttämään. Korvakorut tämän kanssa taidan tehdä pelkistä eebenpuuhelmistä. Jotenkin koru on vähän rauhaton, joten selkeät helmikorut ehkä sopivat tähän. Täyttyy miettiä laitanko korvakoruihin ollenkaan oranssia lankaa.


Helmien välissä Josephinen solmuja

Syysloma tuntui talvilomalta kun lunta satoi useita senttejä. Maisema tuli valoisammaksi. Kuitenkin käy sääliksi viimeisiä syyskukkia, jotka yrittävät vielä loistaa pienessä pakkasessa.

Syysasteri uhmaa pakkasta

Syyslomapäivänä mummolassa tehtiin kranssikoristeita pajunoksista, vanhoista koristeista ja askartelutarvikkeista, joita äidilleni on aikojen kuluessa kertynyt. On mukavaa, kun mummi jaksaa järjestää tekemistä lapsenlapsille ja saa lapset irti kännyköistä edes hetkeksi. Paikalla oli lasteni serkkuja ja oli mielenkiintoista nähdä kuinka erilaisia kransseja serkusjoukossa syntyi.

Yksinkertainen on kaunista

Lumihuurretta lisätty purkista



sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Korujen aihiot


Syksy etenee ja ilmat viilenevät. Jotenkin kylmä yllätti ja huomenna täytyy jo vaihtaa talvirenkaat.

Tämän viikon aikaansaannokset käpyilyn saralla ovat olleet kovin vaatimattomia. kaksi aihiota korvakoruihin, eikä niitäkään tehty koruiksi.
 Löysin pussillisen vanhoja virkkuulankoja, joita nyt ajattelin käyttää pois ja mietin mitä niistä tekisin. Näin kurpitsojen aikaan valitsin oranssin. Tässä on pieniä lasihelmiä, mutta haaveilen liittäväni afrikkalaisia helmiä tähän paksuhkoon lankaan. Tämän viikon väkerrys oli siis vain kokeilu ja lankaan tutustuminen.


Yhdistyksen yhtenä toimintamuotona on käpyilykahvilatoiminta, jonka ideana on kokoontua johonkin kahvilaan tai kirjastoon käpyilemään yhdessä. Samalla voi vaihtaa ohjeita ja oppia toisilta. Näin samalla tuodaan pitsintekemistä näkyväksi ja työtapaa tutuksi. Tavoitteena on harrastajajoukon laajeneminen ja tekniikan säilyttäminen. Käpypitsikahviloista voi etsiä tietoa käpypitsiyhdistyksen sivuilta ja Facebook - ryhmässä voi yrittää koota ryhmää omalle alueelle. Minullakin Kaakkois-Suomen ryhmä on vasta haaveissa.

Yhdessä käpyilyä Ison Omenan kirjastossa

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Kukka vanhasta kirjasta

Kukka  langasta Lizbeth 40 falling leaves.

Lainasin kirjastosta Ilona Jalavan käpypitsikirjan. En ole koskaan yrittänyt ostaa itselle kirjoja, jotka löytyvät lähikirjastoista, nyt ajattelin, että ehkä sittenkin olisi pitänyt joskus ostaa. Kirjaston kirja oli tiensä päässä.

Käpyilykirja vuodelta 1924.

Kyseessä oli ensimmäinen suomeksi käännetty käpypitsikirja; Käpyily – ja solmeilutyöt, Ilona Jalavan saksankielestä kääntämä kirja. Kirjalla on ikää lähes sata vuotta, joten kunnon ymmärtää. 

Suomalainen tekstiilitaiteilija ja käsityövaikuttaja Ilona Jalava eli 1878-1960. Hän opiskeli Helsingin käsityöopistossa 1896 - 1904 ja suoritti myös taideopintoja akatemiassa. Myös hänen aikalaisensa, isoisäni äidin, Alfhildin kerrotaan olleen käsityöopissa Helsingissä ja olleen taitava ompelija. Hän tosin opiskeli ennen kuin käpypitsikirja ilmestyi, joten käpypitsiyhtymäkohtaa ei näissä historioissa ole.
Ajattelin tehdä pitsin tästä kirjasta, mutta en osannut valita malleista. Lopulta poimin kuvion seuraavasta reunusnauhasta. 


Tein kuvioista syksyn lehtien värisellä langalla kukkakoristeen, johon lisäsin Swarovski kristalleja. Ehkä tämän voisi kovettaa ja laittaa joulukuuseen koristeeksi. Kukan pitkät nirkot ovat liian pitkät, kun en niitä tarkemmin mitannut, joten lopputulos ei ole ihan noin säännöllinen kuin mallin kukka.



sunnuntai 8. lokakuuta 2017

syksykorvakorut

Korut sateisen päivän valossa aronian oksalla.

Tänä vuonna syksy on kullankeltainen. Säät ovat olleet sateisia, ja lämpimiä, joten keltainen on vallitseva väri. Punaiseen ruskaan tarvittava pakkanen on vieläkin tulematta. Syksykoruihin valitsin väriksi vuoden teeman mukaan kullankeltaisen ja lisäväriksi syksyn mausteet. Mallin löysin instagramista aki_tatting nimimerkin galleriasta.
Korut kuvasin aroniapensaassa, jossa on jonkun verran punaisia lehtiä ja siksi hiukan enemmän ruskan tunnelmaa.  Lankana on  Lizbeth 40.

Vaatimaton keltainen ruska Iitissä.


Kun sain yhdet korut valmiiksi, niin mietin, miltä värit näyttäisivät toisin päin. Niinpä minun oli tehtävä vielä toiset korut. En osaa päättää kumpiko järjestys väreissä on parempi, molemmat sopivat kuvioon. Tämä malli on siitä mukava, että erilaisilla värityksillä siitä saa hyvin eri tyyppisiä koruja. Kokeilin ensin lisätä kristalliriipuksen korun alareunaan, mutta ruskakoru oli parempi ilman. Jossain muussa värityksessä helmillä voisi elävöittää korua.

Korut ikkunan vieressä sisällä kuvattuna.