sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Tähtikoristeita


Tähtiä


Suunnittelin tekeväni tähtikuvioita joululahjapaketin koristeeksi. 
Aloitin vaalean vihreällä, mikä vielä oli melkein joulun väri. Homma kuitenkin lähti lapasesta, kun otin lankakorin päältä seuraavia värejä. Jouluisemmat langat olisivat olleet syvemmällä korissa. Vihreän jälkeen tuli vaalean keltainen mukaan (sitä oli sopivasti sukkulassa valmiina), sitten silmiin osui vaalean punainen kerä, jonka vieressä olikin tumman punainen. Lopputuloksena syntyi joukko hempeän värisiä tähtiä, jolla ei näyttäisi olevan mitään tekemistä joulun kanssa. Katsotaan, päätyykö näistä yksikään lahjapaketin päälle.  Kun mietin kuvion tekemistä ensimmäisen kerran, niin mielessä pyöri valkoiset, vihreät, punaiset, kultaiset ja hopeiset tähdet. Miten tässä näin kävikään.

Malli on viime viikon enkelin kanssa samasta kirjasta; The Complete Book of Jiffy Needle Tatting By Selma and Ed Morin.


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Villaenkeli




Jouluenkeli



Eilen satoi räntää. Maa on valkoinen, Olisipa mukavaa, jos saataisiin valkea joulu. Vielä siitä ei ole takeita, mutta toivoa aina voi. Siivosin eilen tavallista paremmin, ajattelin, että joulusiivo tuli tehtyä. En ole yleensä tehnyt jouluksi tavallista tarkempaa siivousta, mutta tällä kerralla innostuin järjestelemään esineitä uudestaan ja heitin jopa jotakin pois.

Joulun alla innostuin tekemään villalankaenkelin; mekko ja kädet ovat kainuunharmasta, Siivet valkoista suomenlammasta ja hiukset verihelttaseitikillä värjättyä suomenlampaan lankaa. Löysin laatikon pohjalta muutaman sydänriipuksen, valitsin tähän vihreän. Pää on suurin puuhelmi, minkä kotoa löysin. Pituutta enkelille tuli 15 cm.

Jotta mekosta tuli runsaampi, niin käytin langan kaksinkertaisena. Siitä huolimatta ohut ruusupuinen neula oli liian paksu. Helman lankalenkit ovat pitkiä nirkkoja, jotka on tehty kauluksen renkaaseen. Käytin samaa neulaa myös käsissä, valitettavasti. Enkelistä olisi tullut sirompi ja kauluksesta pienempi ohuemmalla neulalla. Siivet teinkin jo sukkulalla, jotta lopputulos olisi varmasti napakampi. Mallin löysin kirjasta; The Complete Book of Jiffy Needle Tatting By Selma and Ed Morin.

Ripustuslenkiksi on nostettu yksi helman nirkko. Pelkään pahoin, että villalankainen ripustinlenkki ei ole vahva. Ripustuslenkki olisi parempi tehdä kovemmasta ja kestävämmästä langasta. Kokeilen nyt tätä, jos en ripusta teräväkulmaiseen naulaan niin ehkäpä lanka kestää pidempään. Villassa on omat haasteensa
Otin kuvan vielä takaa päin, jotta siivistä saa paremman käsityksen.



Enkelin siivet


hiukset lukitsin paikalleen metallisella korutarvikkeella, josta villalankalenkki meni juuri ja juuri läpi. Lopputulos näyttää siltä, kuin olisi hiussolki pitämässä kampausta kunnossa. Laitoin vielä solmun ripustuslenkkiin, vaikka napakka koru olisi varmaan pitänyt enkelin kasassa ilman solmuakin.  Hiukset on oma lisäys; kirjan mallissa ei ollut hiuksia, oli vain maalattu puinen pää. Villasiipien keskellä pelkkä helmi päänä näytti niin pieneltä, etten sitä maalaillut vaan laitoin hiukset.


Hiussolki





maanantai 3. joulukuuta 2018

korvakorut

Helpot korvakorut



Tällä viikolla on pitsille jäänyt normaalia vähemmän aikaa, joten tein vain pienet sukkulantyhjennyskorut. Daniela Mendolan ohje niihin oli youtubesta. Kuvassa väri vaihtui valkoiseksi, vaikka lanka on sama vaaleankeltainen, mistä tein kukkia viime viikolla. Kuva Instagramissa. Puhelimen kamera ei ole paras mahdollinen ja olenkin miettinyt kameran hankintaa.

On tosiaan ollut reissuviikko, ja olen viettänyt aikaa niin autossa, kuin junassakin. Tänään satoi lunta, mutta huurteiset maisemat lupailivat talvea jo aiemmin. Lumi ja huurre valaisevat mustaa maisemaa, vaikka valoisa päivä onkin edelleen lyhyt.

Pakkaspäivä


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Joulukukkia



Joulun värejä aki-tatting-malleissa




Näin instagramissa herkän kukkamallin ohjeineen. Ohje löytyy myös aki’s tatting lace blogista.  Kuviot toivat mieleen joulutähdet ja laitoinkin niihin joulun vihreää ja avaamattomana lankakorissa ollutta Victorian red – väristä Lizbet 40 lankaa. Punainen oli ehkä vähän liian syvä ja voimakas joulunpunaiseksi, etenkin nyt, kun viime viikolla askarteluliikkeen myyjä kertoi joulun olevan tänä vuonna vaaleanpunainen. Siihen muotiin en taida lähteä, kyllä joululla on ihan oma perinteinen punaisensa ainakin minulle.

Joulutähti kukassa



Kuvio on yksinkertainen, mutta minusta vähän hidas tehdä. Noiden kukkien, joissa keskusrengas on eri värinen kuin terälehdet, tekeminen oli alkuun hidasta, mutta niin kai sen kuuluukin olla, että työ sujuu nopeammin, kun vauhtiin pääsee. Haluaisin vielä kolmannen, jotta saisin näistä näyttävämmän kukkasommitelman.


Pikkujoulureissu


Tänä vuonna ajelin erään yhdistyksen pikkujouluun vähän kauemmaksi. Tilaisuus alkoi illalla seitsemän aikaan, jolloin oli jo pimeä. Kun saavuin perille ja katsoin autosta ulos, niin näky oli vaikuttava. Lehdettömät oksat reunustivat linnamaista rakennusta katulamppujen kelmeässä valossa. Tihkusade viimeisteli vaikutelmaa. Otin kuvan puhelimen kameralla tuulilasin läpi nousematta autosta. Mietin minkä nurkan takaa tai mistä ikkunasta voin nähdä linnan kummituksen. Annoin mielikuvituksen laukata hetken ja nautin tunnelmasta ennen kuin menin sisälle etsimään muita yhdistyksen jäseniä.


Synkkä syksyinen ilta linnan pihalla
 

Sisältä löytyi 1903 rakennetun jugendlinnan lukuisat pienet kauniit yksityiskohdat. Jouluateria ylitti myös odotukset. Se oli todella runsas ja monipuolinen. Sen jälkeen olo oli kylläinen, kuitenkaan ei tuntunut siltä, että olisi syönyt liikaa. Jotenkin käsittämätön tilanne, kun kuitenkin ateria oli aivan loistava ja täynnä erilaisia makuja. Paikasta huokui historia ja rauhallista vanhaa tunnelmaa. Tämän hotellin voisi sisällyttää johonkin omaan lomamatkaan joskus. Harvemmin vain matkat suuntautuvat Imatralle, jossa tämä vanha valtionhotelli sijaitsee.

Jugendlinna





lauantai 17. marraskuuta 2018

Lumihiutaleet ja käsityömessut

Lumituisku


Sain viimein äidin lumihiutaleet valmiiksi ja vein ne äidille näin hyvissä ajoin ennen joulua. Otin kuvan äidin keittiössä työtason päällä. Minusta hiutaleet tuntuvat lentävän lumituiskussa tuon työtason kuvioinnin päällä otetussa kuvassa.

Käytiin tänään lapsen ja hänen koulukaverinsa kanssa käsityömessuilla Tampereella. 
Lopulta ostin vain pari kerää lankaa ja kaksi lehteä. Tänä vuonna messut tuli läpikäytyä nopeammin kuin viime vuonna. Samoin kävi tytöille. Oltiin lähdössä kotiin jo hyvissä ajoin ja valoisaa päivää riitti melkein kotiin asti.

 Viime vuonna ihastelin lankalaboratoriota Se oli tänä vuonna vaatimattomampi. Tosin paikalle oli tuotu karsta ja pari rukkia, joiden takana istui ihmiset havainnollistamassa villan muuttumista langaksi. Toden sanoakseni, en jaksanut odottaa niin kauan, että olisin nähnyt kehräystä, tosin en tiedä kehräsivätkö ollenkaan oikeasti, vai esittelivätkö vain rukkeja. Minulle työvaiheet eivät olleet uusia; olen nuorena kehrännyt, niin kotiteollisuuskoulussa kuin mummolassakin. Tiesin siis miten rukki toimii ihan ilman näytöstäkin, mutta tiesivätkö kaikki näyttelyvieraat.
En ottanut messuilta enempää kuvia, virikkeitä sain mukaan ilman kuvia.

Lankaseinä

Rukkeja

lauantai 10. marraskuuta 2018

Villakoru


Koru kasvivärjätystä suomenlampaan villasta

Villateema sopii hyvin tähän viikkoon, jolloin Suomen Lammasyhdistys vietti satavuotisjuhlia Lahdessa. Lammasyhdistys edistää lammastaloutta ja siihen liittyvää tiedotustoimintaa. Lisäksi yhdistys julkaisee Lammas-Ja Vuohilehteä sekä järjestää Lammaspäivät – tapahtuman kaksi kertaa vuodessa eri puolilla Suomea.


Lammastaloudella on Suomessa pitkä 4000 vuotinen historia, joka on juhlavuoden kunniaksi kerrottu Lammasyhdistyksen sivuilla.  Sivuilta aukeaa muutama pdf – tiedosto, joissa on kuvattu lampaan historia alkuhämärästä tähän päivään. Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy osasta 3, jossa kerrotaan Kustaa Vaasan alulle panemasta lampaanjalostustoiminnasta ja verkatehtaiden perustamisesta. Aateliset toivat eksoottisia rotuja etelästä mm. merinoa Espanjasta. Etelän lampaat eivät pärjänneet pohjoisessa, mutta niitä risteytettiin paikallisten lampaiden kanssa. Tässä lienee selitys suomenlampaan hienolle ja pitkäkuituiselle villalle, joka on ainut laatuaan pohjoisissa roduissa. 1700 -luvulla perustettu lääninlampurijärjestelmä levitti lampaanhoito ja kasvatusohjeita sekä rotulampaita. Rotulampaiden ostajat saivat oikeuden ostaa lisämaata, jolloin rotulampaiden osto oli kiinnostavaa ja ne levisivät ja sekoittuivat paikalliseen lammasrotuun. Tämän toiminnan pohjalta olemme saaneet suomenlampaalle erittäin hienon, pitkäkuituisen ja hyvin huopuvan villan.

Tein villakorun pohjaksi verkon, johon pujottelin villan. Helmet ja pitsin korun päälle sijoittelin ilman etukäteissuunnittelua. Lähdin vain tekemään pitsiä reunasta toiseen reunaan, lopputulos olisi voinut olla tasaisempikin kuvio. Pidin korua illallisen ajan ja totesin sen toimivaksi. Oikeastaan oli hyvä, että niskan takana on helminauha, muuten villakoru olisi ollut turhan lämmin. Tosin talvi on tulossa ja on varmaan hyvä olla talveksi lämmittäviä koruja 😊

Villa on ostettu kasvivärein (verihelttaseitikki ja sipulinkuori) värjättynä Koivukorven tilalta Haminasta. Tila tuottaa villa ja lihaa suomenlammas-rotuisilla lampailla. Lampaat saavat laiduntaa kesäisin tilan ympärillä olevilla laitumilla, joilla on myös mahdollisuus suojautua paahtavalta auringolta puiden varjossa ja toteuttaa mahdollisimman hyvin lajityypillistä käyttäytymistä. Emäntä kerää itse värjäyskasvit lähiluonnosta ja värjää langat perinteisin menetelmin. Kuvia lampaista ja tilalta Koivukorven facebook-sivulla.

Vähän heilahtanut kuva korusta takaa



lauantai 3. marraskuuta 2018

Toinen kuvio vanhasta kirjasta

perinteistä käpypitsiä



Kun minulla on vielä vihkonen lainassa, niin tein toisenkin kuvion, jossa aukot ovat yhtä oleellisia kuin pitsi. Kuviot eivät erotu niin selvästi kuin pari viikkoa sitten tekemässäni ensimmäisessä kuviossa, mutta erottuvat kuitenkin. Samalla sain käytettyä vadelmanvärisen langan pois sukkuloista.

Pitäisi kuvata tuon vihkosen ohjeet ja palautta vihko omistajalleen.  Mietin mihin näitä kuvioita käyttäisin ja ensimmäisenä nousee esille taulu. Ehkä ostan pieniä kehyksiä tai sitten teen vielä jotain lisää ja laitan nämä suurempaan kehykseen. Tässä on tärkeä juuri tausta, joen näitä ei kannata ripustaa roikkumaan tai liittää kirjavaan taustaan.



Negatiivitähtiä

lauantai 27. lokakuuta 2018

Ensimmäinen enkeli ja lahjasukat

Pieni rengasenkeli


Tällä viikolla käpypitsi jäi vähemmälle ja puikot veivät voiton. Ostin lahjasukkiin ihan Novitan seitsemää veljestä, vaikka pyrinkin käyttämään suomalaista villaa. Harmi, että Novita käyttää suomalaista villaa vain satunnaisesti sesonkituotteisiin. Varmaan villaa saa maailmalta halvemmalla, mutta miten on laatu ja eettisyys, olisi mukava tietää. Nyt kuitenkin siis Novitaa vaihteeksi. 

 Ajatukset olivat joulussa, kun neuloin lapsen toivomat joululahjasukat hyvissä ajoin valmiiksi. Kantapää on sama kuin aiemmissa sukissa. Nyt on haasteena pitää sukat piilossa vielä kaksi kuukautta. Jouluvalmistelut on siis aloitettu.

Joulun teemalla tein tuon pikkuenkelin, malli superhelppoon enkeliin löytyy linkistä. Lankana oli Lizbeth 40, jolla enkelin korkeudeksi tuli 1,5 cm sädekehästä helmaan. Kokeilin mallia, joka joskus tuli vastaan internetissä. Jäin miettimään, miltä nämä enkelit näyttäisivät joulukorttiin liimattuna, ja mitä muuta kortissa olisi enkeleiden lisäksi. Onneksi on aikaa vielä miettiä.



Kirjoneulesukat joululahjaksi

lauantai 20. lokakuuta 2018

Vanha kuvio

Virikkeitä vuosien takaa.



Lapsen koulukaverin äiti kertoi siivotessaan löytäneensä vanhan vihkosen, jossa epäili olevan sitä pitsiä, jota minä teen. Vihkonen oli tosiaan käpypitsiä, saksankielinen ja niin vanha, että siitä ei löytynyt vuosilukua. Pyysin vihkosen lainaksi ja ajattelin kopioida sen itselleni.


Vanha ohjevihko



Vanhat mallit ovat tasapainoisia ja kiehtovia. Näitä varmaan tulen tekemään muitakin. Joko sellaisenaan tai mallia soveltaen. Osa vihkosen malleista on niin kevyen ilmavia, että kokeilen varmaan vähän pienemmillä solmumäärillä, jotta esim. liinasta tulee vähän tiiviimpi.

 Kokeilin yhtä kuviota Lizbeth 40 vadelmanvärisellä langalla. Taas löysin valmiista työstä pienen virheen, mutta annan sen olla. Kuvio on kaunis, eikä virhe erotu selvästi.



Vadelmainen versioni pitsistä


lauantai 13. lokakuuta 2018

Lumihiutale






Äitini pyysi jouluksi lumihiutaleita n. 10 kpl. Tein kokeeksi yhden tällaisen melko nopean mallin. Aion huomenna näyttää tätä, olisiko sopiva vai etsisinkö jonkun toisen.
 Lumihiutale on löytyi täältä

Kuluneella viikolla olen ollut niin paljon autossa, etten ole juuri ehtinyt sukkulaa käyttää. Tuon lumihiutaleen tein musiikkiopistolla puhallinmusiikin säestyksellä lapsen soittotunnin aikana.
Olen nauttinut syksyn ruskasta ja kauniista maisemista. Tämä on varmaan parasta valmistautumista pitkään pimeään talveen.