Käpypitsikirjanmerkki

 

Kirjanmerkki vieraskirjaan

Keskeneräinen kaulus valmistui. Käpyilin myös kirjanmerkkinauhan vieraskirjaan. Ostin tyhjillä sivuilla varustetun muistikirjan, katkaisin siinä kiinni olevan nauhan ja liimasin uuden käpypitsinauhan. Aika oli rajallinen, joten en ehtinyt enempään persoonallisuuteen. Menin siis siitä, mistä aita on matalin ja tuunasin ostokirjaa. Olen kuitenkin tyytyväinen, edes tähän pieneen pitsiyksityiskohtaan.

Kaulus

Kauluksen kanssa en ollut ihan tyytyväinen. Kauluksen kuviosta tuli ohuen langan ansiosta kovin tiivis, josta syystä tulin siihen tulokseen, että kaulus täytyy ommella paikalleen, jotta se asettuu kauniisti. Toimii kuitenkin juuri ja juuri. Koska kuvio on kaunis, haaveilen uudesta kaulurista paksummalla langalla ja pienemmällä kuviomäärällä, jolloin kaulus laskeutuu paremmin. Tämä on siis varoittava esimerkki siitä, että ensin kannattaa miettiä langan paksuus ja sitten vasta aloittaa työ.

Krysanteemikuvioinen vintagekaulus

Haave käpypitsikauluksesta

 

Pitsikauluksen käpyilyn aloitus

Viime viikolla suunnittelin nappiprojektia, mutta ajatus kauluksesta tuli väliin. Olen ommellut kaulukseni kiinni vaatteisiin, eikä minulla ole yhtään irtokaulusta, joten päätin tehdä sellaisen ja jatkaa nappien kanssa myöhemmin. 

Hain mallin kirjasta, josta löytyy paljon vanhoja ohjeita, joista osa on julkaistu jopa v.1916. Vanhat mallit ovat tasapainoisia ja kauniita, joten ryhdyin tuumasta toimeen. 

Huomasin myöhemmin, että kuvan kaulus on tehty paljon paksummalla langalla kuin omani, joten täytyy vain toivoa, että osaan soveltaa solmuluvut oikein ja lopputulos on kaulus eikä spiraali. Tein jo niin pitkälle, että en halunnut enää aloittaa alusta. katsotaan onnistunko tämän kanssa. Käpyilen siis mukaillen ohjetta - ei ohjeesta suoraan.

Kuva kirjasta,  johon on koottu
vanhoja ohjeita.

Käpypitsikoru nappipohjalla

 

Käpypitsinappi villatakissa

Tänään on helteinen kesäpäivä +27 °C eikä villatakkia tarvita, toisin kuin viime viikkojen viileinä päivinä. Katselin nappikokoelmaani ja ajattelin, että niistä saisi rintaneulojen pohjia käpypitsitöihin. Huomaan omistavani yllättävän monta villatakkia, joissa ei ole nappeja, ja joissa rintasolki olisi hyvin hyödyllinen kapistus.

Nappikokoelmani sisältää joitain suuria nappeja, jotka ovat tulleet aiemmilta sukupolvilta käsityötarvikkeiden mukana. Käpityöläisyys kulkee usein suvussa, joten arvokas perintö voi olla vaikka vanhoja nappeja. Luulen monen käsityöläisen jakavan havaintoni ja olisikin mielenkiintoista tietää, mitä kaikkea käsityöhön liittyvää mielenkiintoista tarviketta käsityöharrastajat ovat jäämistöistä pelastaneet.

Valitsin yhden napin jolla kokeilen liimani kestävyyttä. En ole ihan varma pitääkö liima, jota minulla on kuitenkin kokonainen pullollinen, joten tein ensin yhden napin kokeeksi. Ompelin kiinnitysneulan ja käpypitsin askarteluhuopaan, jonka sitten liimasin napin taustalle. Liimasin nappiin myös keskuskuvion.

Ensimmäisenä kokeiluun päässyt nappi.

Olen käyttänyt rintaneulaa nyt parina päivänä ja näyttää siltä, että liima pitää, joten suunnitelmissa on rintaneulat muistakin napeista, 

Suvituulet puhaltavat käpypitsissä

 

Suvituulen puuska polyesterilangasta käppyiltynä

Kevätliina on valmistunut ja kevään  juhlat on juhlittu, nyt on aika rentoutua ja nauttia lempeistä kesätuulista. Lilliantatlace nimimerkki on julkaissut kivan kuvion Summer Breeze, joka todella tuo mieleen tuulepuuskan.

Valitsin langaksi kevyen polyesterilangan, joka oli niin ohutta, että päädyin käyttämään sitä kaksinkertaisena. Langan luvattiin olevan jonkin verran hohtavaa. 

Käpyilyyn käytetty ohut kirjontalanka

Langan hohtavuutta yritin tarkkailla ripustamalla muutaman erikokokoisen tuulenpuuskan seinää vasten ja odotin pimeää, jotta näkisin hohtaako lanka. Odottaminen oli haastavaa ja luovutin lopulta kesken. Ei täällä kesäkuun valkeissa öissä ole pimeää. Vain vähän hämärää yöllä. En juurikaan havainnut hohdetta hämärässä, joten menin nukkumaan.

Tuulenpuuskat seinää vasten iltahämärässä.

Vaikka kuviot eivät hohtaisi hämärässä tai eivät hohtaisi ollenkaan. Ohut polyesterilanka tekee pilvistä nimensä mukaisest pehmeitä ja kevyitä, hentoja tuulenpuuskia.

Käpypitsiperhosia ja onnittelukortteja

 

Koruperhonen

Pieni kevätperhonen

Perhosessa on koristeenaa siemenhelmiä. Näin jälkeenpäin ajatellen tuohon keskelle olisi voinut lisätä helmen. Näinhän siinä yleensä käy, että ideat tulevat vasta sitten, kun pitsi on valmis.

Käppyilin erivärisiä perhoskoruja saadakseni korutelineeseen keväisiä pastellisävyjä ja hentoja kevätkoruja. Tein koruille tilaa siirtämällä lumihiutaleita varastoon odottamaan ensi talvea.

Perhoskoruja

Onnittelukortteja

Eilen, toukokuun viimeisenä päivänä juhlittiin valmistuneita ja ylioppilaita. Askartelin ruusukortteja ylioppilaille. Aika ei ole suotuisa, mutta toivon valmistuneille työpaikkoja ja ylioppilaille opiskelupaikkoja. 

Ruusut eivät ole identtisiä, vaikka minulla on kirjattuna kokonainen paperiarkki erilaisia solmumääriä, joita kirjasin ylös aina seuraavaa ruusua varten. Ehkä virhe ei ole suuri, sillä luonnossakaan ei ole kahta täysin samanlaista ruusua. Korttipahvi on luonnonvärinen, koska minulla sattui olemaan luonnonvärisiä kaksiosaisia kortteja ja kirjekuoria.

Ruusukortteja ylioppilaille

Minulla oli eilen kiireinen päivä, kun kävin sekä juhlimassa kummityttöni lakkiaisia että juhlin kuopukseni lakkiaisia. Molempiin juhliin osallistuminen, sekä äitini kuljetus tarkoitti n. 200 ajokilometriä päivän mittaan. Päivä onnistui kuitenkin tiukassa aikataulussa sekä  kauniissa auringonpaisteessa. 

Kevätliinan viimeiset kerrokset

 

Pitsiliinan viimeinen kerros käpyiltävänä

Liina valmistuu sittenkin toukokuun aikana, vaikka olin jo varma, että menee kesäkuun puolelle. Aina työtä aloittaessa on mielikuva lopputuloksesta, mutta työ muokkaa ajatusta matkalla ja muutos voi olla jopa positiivinen. Tässäkin liina on kovin erilainen, kuin aloittaessani ajattelin; olen silti tyytyväinen lopputulokseen.

Kun tarkastelen pitsiliinaa alkuperäisen ajatuksen pohjalta,  voin   todeta, että tummansinistä on enemmän kuin ajattelin. Lisäksi suunnittelin laittavani tummansinisen vain pieniä pisteitä muodostavina renkaina. Käpyilin kuitenkin kaikki samanlaiset kuvio-osat tummansinisellä, joten en voinut vähentää värin määrää.

  

tummansiniset kuviot

Tummansininen antoi liinalle rytmin ja ryhdin, joten sen suuri määrä on perusteltua.

Vaaleansinisen ajattelin olevan pohjaväri, mutta en osannut vähentää valkoisia kuviota saadakseni yhtenäisempiä vaalensinisiä alueita. Vaaleansinistä on juuri ja juuri riittävästi.

Ulkoreunaan laitoin tumman raidan säilyttääkseni liinassa yhtenäisen rytmin loppuun asti, lisäksi huomasin, että keskellä on myös kerros tummansinisiä kaaria, joten kaarista tuli kolmas tummansininen kuvio-osa ja ajattelinkin reunuksen toistavan keskustan raitaa.

Reunan tumma kerros toistaa keskuskukan tummia kaaria.

Lopputuloksena voin todeta, että liinassani Renulekin ohjeen kuviot määrittelivät väritystä todella paljon. Kuviot myös nousevat esille erivärisiksi käpyityinä, lisäksi olin hyvin uskollinen ohjeelle kuvioita toistaessani. Tämän vuoden liina on todella kaunis  ja monipuolinen. Olen käpyillyt aiemmin neljä eri kevätliinaa, mutta tästä taitaa tulla suosikkini kun vain saan viimeisen kerroksen valmiiksi.

Kevätkäpypitsiliinan kerros 15

 

Käpypitsiliinaan käpyilty15 kerrosta.

Liina etenee vähitellen ja edelleen ajattelen, että jokainen kerros tuo niin paljon uutta ilmettä, että käpypitsi ansaitsee tulla kuvatuksi. Liina voisi olla näinkin valmis, mutta jatkuu edelleen....

Kuvatessani tulin ottaneeksi yhden kuvan kameran taidekuva-asetuksella ja ajattelin, että se on oikeastaan aika hauska. En rajannut kuvaa liinaan, vaan kuvassa näkyy huonetta pöydän ulkopuolellakin. Lisään tähän siis toisenkin kuvavaihtoehdon.

Liinakuvan taiteellisempi versio.

Käpypitsikukkia äitienpäiväksi

 

Keväisiä käpypitsikukkia

Tänään juhlitaan kevään juhlaa, äitienpäivää. Valkovuokot kukkivat huolimatta koleasta keväästä. En kuitenkaan poiminut perinteiseen tapaan valkovuokkoja vaan käpyilin omat kevätkukat. Juhlan kunniaksi poimin kukkaruukusta aidon kukan pitsikukkien keskelle.

Pitsikukat ovat Lizbeth 40 lankaa ja terälehtien keskellä olevat silmut on tehty käyttäen apuna 10 mm nirkkomittaa. Kukkien keskellä on pieniä siemenhelmiä. Löysin kaapin kätköistä kauan sitten virkatun kaulaliinan ohuestaa villasta, ajattelin sen olevan sopiva tausta kukille. Oikeastaan en tiedä mitä villa kaulaliinalla tekisin tai mihin sen ripustaisin. Ihme juttu, että ikivanhat villat eivät vielä ole hajonneet.

Pyörylät ovat vanhaa ohutta kankaankudotavillalankaa. Olisiko tuo paras hajottaa ja pelastaa joitain kuvioita liittämällä niitä vaikkapa ompelutöihin vai mitä ihmettä tekisin?

vuosikymmeniä vanha jämälankavirkkaus

Käpypitsiliina etenee

 

Liinaan on käpyilty uusi kerros

Kevätliina sai taas uuden kerroksen. Tämän vuoden käpypitsiiinaohje Renatalta on siitä erikoinen, että liinan käpyilyn olisi voinut lopettaa minkä tahansa kerroksen jälkeen, koska liina näyttää aina valmiilta ja täydelliseltä. Jokainen kerros tuo lisää kuvioita esiin täydentäen edellisiä, vaikka kauniin kerroksen jälkeen tuntuukin, että se on mahdotonta.

Olen saanut valmiiksi kerroksen 14 ja tässä vaiheessa on mukava katsoa kuinka toisen kerroksen pienet kuviot toistuvat liinassa kolmannen kerran. Oikeastaan tämä pikkukuvio hahmottuu selvemmin vasta nyt kun kuviot tanssivat liinan ympäri tässä laajemmassa kaaressa. Tämä kerros nostaa esiin myös keskustan samanlaiset kuviot.

On jännittävää katsoa, mitä uutta seuraava kerros tuo tullessaan, 

 

Kevätliinan kerros 13 käpyilty

 

Käpypitsiliinassa 13 kerrosta.

Pääsiäinen on juhlittu ja kevät etenee, samoin liina. Olen taas paneutunut kevätliinan uusiin kerroksiin, joita on vielä rästissäkin. Liina jatkuu omaa tahtiaan ja valmistuu kesäksi. 

Olen katsellut muiden värivalintoja samaan liinaan Instagramista haulla #springdoily2025. On hämmästyttävää kuinka erilaisia liinoja samasta ohjeesta saa värejä vaihtamalla. 

Kevät on ollut aurinkoinen vaikka kylmä. Eilen katseltiin isäni hautajaisissa toisenlaisia kevätkukkia kuin yleensä luonnossa liikkuessa löytyy. Sää oli kaunis ja otin vähän lähikuvaa hautakummun kukista. Kauniita kukkia nämäkin, vaikka lakastuvat viileässä kevätsäässä harmittavan nopeasti.

Kukkia haudalla

Pääsiäinen on ohi ja on aika palata pitsiliinan pariin. Kerroksia on kertynyt 13. Liina alkaa hahmottua vaikka vielä on kerroksia jäljellä.