sunnuntai 18. elokuuta 2019

Kultakala





"Minä kanssa kultakalan laulun uudelleen taas alan,
Onko sitten arvatkaas mulla monta kalaa taas"





Luonnossa on kuivan kesän jäljeltä jo syysväritystä ja syksyn väriset langat houkuttelevat. En kuitenkaan vielä kuitenkaan syksyn ruskaa halunnut ajatella. 
Kuvittelen, että kesää on vielä jäljellä. Tarkemmin katsoen hehkuvat luonnon värit voisivat olla myös kalan värejä. 
Meillä oli ennen akvaario, mutta lapset kasvoivat ja ison akvaarion hoito tuntui työläältä, joten akvaariosta luovuttiin muuton yhteydessä. Kultakalan malli on kotoisin Puolasta ja löytyy NamiArtin blogista

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Kristallikorut




Swarovskihelmiä koruissa.



Katselin tilaamiani paksuhkoja lankoja. Halusin korut, joissa on kimallusta ja kaivoin esiin varastoon kertyneet kristallihelmet. Swarovski-helmien värit tuntuivat sopivan Simpukan väriksi nimettyyn lankaan. Lisäksi löysin pieniä lasihelmiä, joissa oli vähän samaa sävyä kuin kristalleissa. Näillä siis läksin liikkeelle Lizbet 20 langalla. Ohjeeksi valitsin pienen mallin, joka näyttäisi sievältä paksusta langasta huolimatta.

Videolla Natalija Gaiduk tekee korun neulalla, mutta koska tämä malli onnistuu molemmilla välineillä, niin minä tartuin helpommin sukkulaan. Tässä riitti jopa yksi sukkula ja lopputulos oli minusta kaunis. Näille koruille tulee varmasti käyttöä.



Korut tummalla taustalla



sunnuntai 4. elokuuta 2019

Kuolematon perhonen




Perhonen orvokeissa




Ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen kävin noukkimassa mustikoita. Ennen saalis mitattiin ämpäreissä, nyt noukin kaksi litraa ja olin tyytyväinen.  Syynä on huono vuosi sekä se, että thai-poimijat ovat jo liikkuneet alueella ja marjoja on vaikeampi löytää. Ensi vuonna yritän päästä vanhaan vauhtiin. Metsässä oli mukavaa liikkua ja löytää marjoja.

Päätin jatkaa perhoskokoelmaa, johon tänä kesänä ei ole perhosia juuri kertynyt.
 Tämä kuolematon perhonen on tehty paksummalla Lizbeth 20 langalla, jota vahingossa tilasin. Tein perhosen ilman helmiä, koska helmet eivät mielestäni sopineet tähän lankaan. Ohje ei ollut kovin tarkka, joten perhosessakin voi olla puutteita. Keskittyminen on kohdistunut tällä kerralla pian alkaviin kouluihin ja harrastuksiin.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Perhonen by Mary



Perhosia helteessä.




Helle jatkuu. Pohjoisen ihmisenä en jaksaisi näin pitkään hikoilla, on jo ikävä kesäsateita.

 Laitoin nyt sukkulaan Lizbeth 20 lankaa ja totuttelen taas paksumpaan vahvuuteen. Jatkan perhoskokoelmaani. Tämän kesän perhoset ovat suurempia ja paksumpisiipisiä edellisiin vuosiin verrattuna. Linkki ohjeeseen. Perhonen tehdään yhdellä sukkulalla ja pelkillä renkailla. Aloitin siis paksulla langalla helposta mallista. Tässä tuntosarvet tehdään pitkästä nirkosta, joka katkaistaan keskeltä, jolloin tuntosarvet ovat automaattisesti saman pituiset eikä tarvitse miettiä ja mittailla.

 Viime viikolla oli vuosittainen käpypitsikahvila Kontion kahvilassa Raumalla osana pitsiviikon ohjelmaa. Käpyilijöitä ja rohkeita käpyilyn kokeilijoita riitti kiitettävästi koko kaksituntisen ajan.
Kuvassa se kuuluisa näkymä Raumalta ja sitten otoksia käpyilykahvilasta.

Raumalla 2019


sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Pieni kukkakirjanmerkki




Pitsikukkakirjanmerkki 




Liinan jälkeen tyhjensin sukkuloita. Langanlopuista syntyi kirjanmerkki, jossa on liinan lankoja ja muokattuja liinan kuvioita. Ostin eilen kirjankin, jonka kanssa aion kirjanmerkkiä käyttää.

Tulevalla viikolla ohjelmassa on Rauman pitsiviikko ja käpyily jäänee vähemmälle. Toivottavasti kuitenkin jotain pientä saan aikaiseksi.


apilanlehti ja kukat lähempää




sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Liina valmistui






Urakoin viikolla liinan valmiiksi. haaveilin vaalean vihreästä reunaan, kun en sitä saanut päädyin tummaan vihreään ja valkoiseen.

Otin tumman vihreän reunukseen mukaan yhtenäisyyden vuoksi. Sitä oli jo liinan keskustassa ja ajattelin, että se tasapainottaisi värimaailmaa reunalla. päätös ei ollut helppo, koska tähän asti ajatuksena on ollut laittaa perusvärin vierelle aina murrettu väri, jolloin väreissä ei ole ollut jyrkkiä rajoja, vaan värit ovat vaihtuneet pehmeästi aina seuraavaan väriin. Nyt laitoin jyrkän tummanvihreän ja luonnonvalkoisen reunaan toivoen, että reunuksessa jyrkkä väriero ei niin haittaisi. Kompromissin tekeminen harmittaa aina ja siksi teinkin liinan nopeasti valmiiksi. Reunukseen tuli yksi pieni virhe, mutta mietin vielä, viitsinkö korjata vai annanko olla. En ainakaan heti sitä korjaa.

Kuvasin liinan lattialla, koska sen halkaisija on 63 cm ja minun pyöreä pöytäni on vain 59 cm. Toki liinaa voi pitää pienemmällä tai kulmikkaalla pöydällä, mutta lattialla ilta-auringon valossa kuvan kokonaisesta liinasta sai otetuksi helpommin.  Lattiaa vasten värit näyttävät voimakkaammilta. Vaaleammalla taustalla liina on paljon hennomman näköinen.





sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Kevätliina 2019




liinan tilanne heinäkuun alussa



Liina on edennyt hiljalleen, vain viimeinen kerros puuttuu. Ajattelin laittaa viimeiseen kerrokseen oliivinvihreää ja tilasin lankaa lisää sitä varten. Langat tulivat ja huomasin tilanneeni Lizbeth 40 sijasta 20 numeroista lankaa. Itse asiassa olin vahingossa tilannut kaikki langat 20 numeroisena, joten jatkossa teen jonkun aikaa pitsit paksummalla langalla.

Olen siis lähtöruudussa jälleen ja mietin, mitkä 40 numeroisista väreistä riittäisivät viimeiseen kerrokseen. Joudun pärjäämään olemassa olevilla langoilla, enää en tee lankatilausta. 
Kuvissa tämän hetken tilanne, josta lähden tekemään viimeisiä värivalintoja.




Tein vielä yhden punaisen raidan.



maanantai 1. heinäkuuta 2019

Ankkuri




Frivolenkan ankkuri




Lisää kesäisiä aiheita löysin Frivolenkan blogista. Kaunis ja aidonnäköinen ankkuri. 

Olen tätä ohjetta ihaillut ennenkin ja nyt sitten tein sen.  Tavoitteena oli saada langantähteitä pois sukkulasta. Tässä kävi vain niin, että ruskea ankkurilanka on Lizbeth 20 ja vaaleampi nyörilanka on Lizbeth 40.  Kauniimpi olisi ollut, jos langat olisivat olleet saman paksuisia, mutta värit sopivat mielestäni hyvin näin.

Kesällä on hyvä tehdä välillä vähän pienempiä käsitöitä, kun on tilaisuus viettää aikaa ulkona ja nauttia Suomen suven kauneudesta. Tähän yritän panostaa. Joskus tosin rannalle saatan ottaa sukkulat mukaan.




Kesäyön aurinko

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Pihlajaperhonen




Pihlajaperhonen



Aurinkoista ja lämmintä kesäsäätä on riittänyt koko viikoksi. Täällä ei mittari ole alittanut hellelukemia kuin illalla.

Viime sunnuntaina uimarannalla nähtiin kaunis pihlajaperhosparvi. Perhosia oli todella paljon, osa suorastaan läpikuultavia auringonvalossa. Kuvio on ainutlaatuinen, eikä sen tapaista löydy muilta suomalaisilta perhosilta. Päätin kokeilla kuviota käpypitsillä.



Perhosparvi



Perhosesta tuli nirkkomittaharjoitus. Hahmottelin perhosta etukäteen paperille, silti kuviot eivät tahtoneet asettua aivan suunnitellusti valmiiseen perhoseen. Lankana oli Lizbeth 20. Ruskea väri ei ole tähän paras mahdollinen, mutta kokeilin kuvion tekemistä. Jos vielä yrittäisin, niin ehkä tekisin ohuemmasta ja vaaleammilla sävyillä. Luulen kuitenkin, että tämä perhonen jää ainoaksi kappaleeksi.

 Olen käyttänyt töissäni melko vähän tuota nirkkomittaa. Yleensä minun tapani on arvioida silmämääräisesti. Voi olla, että työ tuntui siksi hankalalta. Täytyy harjoitella useammin.




Nirkkomitta

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Rannekorussa keltaista ja punaista







Tartuin tällä kertaa tähän helppoon ja yksinkertaiseen rannekoruun. Kokeilin sitä punaisella ja keltaisella. Ei ihan perinteisen pitsikorun malli. Nopeasti vilkaisten voisi kuvitella punotuksi koruksi. Tein ohjeen mittojen mukaan Lizbeth 40 langalla ja korusta tuli sopiva 12 v. tyttäreni käteen. Koru on siitä kiva, että sitä voi käyttää kumpi puoli tahansa päälläpäin, molemmat näyttävät hyvältä. 

Harmittaa vain, että minulla ei ole muuta kuin noita magneettilukkoja rannekoruun. Pitäisi käydä jossain suuremmassa kaupungissa koruliikkeessä täydentämässä varastoja. Tietysti internetistäkin saa korutarvikkeita, mutta silloin ei pääse hypistelemään ja vertailemaan kun valitsee. Magneettilukko toimii ihan hyvin, mutta voisi välillä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. 

Aurinko paistaa, ja varjossa lämpötila on 21 astetta aamupäivällä, joten suunnistetaan lasten kanssa uimarannalle.




Koru eri puolilta


sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Liina 2019, kerrokset 12-15




Pitsiliina tatting chiacchierino frivolite occhi doily käpypitsi renulek
Renulekin Wiosna 2019 kerros 15 kesken





Kesähelteet yllättivät, 29 °C useampana päivänä peräkkäin on minulle liikaa viileän jakson jälkeen. Olisin halunnut totutella lämpöön vähitellen, nyt en onnistunut välttämään migreeniä. Ei pidä valittaa, tänä keväänä on ollut kosteutta ja lämpöä sopivasti kasveille ja luonto kukoistaa. Hurjalta kuulostaa Pohjois-Suomen ensi viikon ennusteen 5 -10 cm lunta.

Olen taas ahkeroinut liinan kanssa. Tein valkoisen raidan. Puhtaan valkoista on tähän mennessä ollut vain keskusrenkaassa. Onneksi edes siellä, ettei valkoinen ole aivan erillinen raita. Voin ainakin kuvitella, että vari yhdistyy keskustaan, vaikka siellä oikeasti on todella vähän valkoista.

Pelkäsin, että oliivin vihreä loppuu kesken, joten otin sille kaveriksi tuon kullan värisen. Kulta on värinä selvästi erottuva, mutta mielestäni sopii liinan sävyihin, eikä hyppää sieltä esiin. Haasteena liinassa on tosiaan järjestää värit niin, että langat riittävät loppuun asti. Olisi ehkä sittenkin voinut suunnitella vähän paremmin, nyt haaste kasvaa loppua kohti. Kuvassa liinan tilanne tällä hetkellä.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

kukkia kesän koruihin








Viikonloppu oli kiireinen. Hain lapseni opiskelupaikkakunnalta kotiin tavaroineen. Nyt on kaikki lapset taas kesän kotona. Lapset kasvavat ja pelkään, että yhteiset kesät alkavat olla vähissä. Äidin osa on katsoa, kuinka lapset lentävät pesästä, onneksi nämä opiskeluajan kesät pehmentävät muutosta.

Tein yksinkertaisia kukkia kesäkoruihin. Malli oli neulalle, mutta tein sukkulalla. Helmet lisätään lopuksi, joten on samantekevää kummallako välineellä kukat tekee ja tällä kerralla sukkula tuntui mukavammalta käteen. Kukissa on punaista virkkauslankaa, Lizbeth 20 metallilankaa ja sinistä Twirlz 20- kaksiväristä lankaa.

Kiva yksinkertainen malli ja hyvinkin käyttökelpoisia kukkia.

maanantai 27. toukokuuta 2019

keltainen kevätperhonen








Kielojen aloitellessa kukintaansa näin kevään ensimmäisen kerran perhosen. Se oli keltainen ja lenteli pientareen kukissa. Muistelin aiempien kesien perhoskokoelmaa ja päätin kartuttaa sitä uudella perhosella.

Mallina on netistä vapaasti saatavilla oleva Iris Niebachin perhonen. Lankana keltaiset langat: yksivärinen keltainen, sekä vaaleaa ja tummaa keltaista vuorotteleva lanka. Molemmat langat Lizbeth 40.

Aluksi mietin, kaventaisinko perhosen vartaloa, se näytti ohjeessa niin paksulta, mutta sitten muistin että osalla perhosista on paksumpi vartalo. Yleensä yöperhoset ovat vankempirakenteisia kuin päiväperhoset. Luulin tekeväni päiväperhosia. Annoin vartalon olla paksumpi ja tein mallin mukaan.



sunnuntai 19. toukokuuta 2019

2019 Liinan kerrokset 10 ja 11





Liina valkoisella pöydällä




Koska viimeaikaiset postaukset ovat sisältäneet yksitoikkoisesti samaa liinaa viikkotolkulla, niin laitoin liinan kuvattavaksi välillä valkoiselle pinnalle.  Valkoisella pohjalla sama liina näyttää paljon hennommalta kuin tummalla pohjalla. Olisikohan liinasta tullut toisen näköinen, jos olisin aiemmin katsonut välillä valkoisella taustalla.

Jatkoin liinaa ajatuksena lisätä punaisia terälehtiä ja vihreitä lehtiä. Ajattelin, että pieni punainen ripaus pehmentää värien välistä rajaa ja suuret kukat uppoavat paremmin osaksi liinaa.  

Tässä kesäkukkaliinassa on harmaanvalkoista lankaa. Liinaa aloittaessani ajattelin, että se voi vihreän seassa kuvata köynnössäleikköä, Toisaalta kesään kuuluvat myös pilvet, jotka ovat toisinaan valkeita, toisinaan harmaita. Voi olla, ettei harmaanvalkoiselle langalle löydy selitystä, osana liinaa se kuitenkin kulkee. Seuraavaksi otan mukaan luonnonvalkoisen, toivottavasti se erottuu harmaanvalkoisesta.




Liina tummemmalla taustalla.



sunnuntai 12. toukokuuta 2019

2019 Liinan yhdeksäs kerros

Kukkakerros


Kevät etenee, samoin liina. Sain kerroksen 9 vihdoin valmiiksi. Tein sitä vähän hitaammalla tekniikalla. Nopeus kasvoi oppimisen myötä liinan loppua kohti ja viimeisissä kukissa työskentelynopeus oli lähes sama kuin perinteisessä pitsissä.

Mietin taannoin uuden värin ottamista liinaan mukaan. Kuitenkin tuo vihreä on jo niin voimakas, että päätin pysyä aiemmin käytetyissä väreissä. Koska halusin liinaan kukan värin lisäksi vihreää, niin päätin tehdä tämän kerroksen kolmella sukkulalla.

Kuljetin kaikissa kaarissa kahta sydänlankaa, jolloin värien käyttö oli vapaampaa ja sain kukkien välille nuo vihreät osiot katkaisematta lankaa. Olen niin laiska solmimaan lankoja, että tämä tekniikka sopi minulle paremmin.



Kaksi sydänlankaa kaarissa


Pelkäsin, että kaaret tulevat muita kaaria paksummaksi ja tämä kerros korostuu liikaa. Pelko oli turha, ehkä kukat saavatkin erottua selvemmin. Nuo vihreät kaaret jäävät turhan paksuiksi, mutta sille ei oikein mitään voi. Ehkä tämä asettaa haastetta tuleville kerroksille. Seuraavan kerroksen pitäisi olla sellainen mihin huomio kiinnittyy, eikä paksut vihreät kaaret näytä niin hallitsevilta.


Kerroksen kukissa paksummat kaaret


sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Villanka

Hiukan huovutettuja käpypitsikukkia




Takatalvi ja lumi innoittivat tarttumaan välillä villalankaan. Tein neulalla villalangasta erilaisia kukkia. Huovutin niitä jonkin verran käsin kuumalla vedellä ja mäntysuovalla. Lopputulos oli vähän erikoinen, mutta ehkä laitan joihinkin neuloja ja jotkut jäävät odottamaan käyttökohdetta vielä. Mietin vielä sopisiko joku noista äitienpäiväkukaksi äidille viikon kuluttua.

Kukkien langat on ostettu lampureilta, jotka ovat kehruuttaneet langat Pirtin kehräämössä. Tumman harmaa on Seppälän lammastilalta Miehikkälästä, Valkoinen lanka sekä sipulilla värjätty keltainen ja verihelttaseitikillä värjätty punertava ovat Koivukorven lammastilalta Haminasta. Pietaryrtillä värjätty vaalean vihreä on Paavilan lammastilalta Juvalta.



Takatalven lunta pajussa



Nimesin tekstin otsikon Pirtin kehräämön uuden tuotemerkin mukaan. Vierailin Pirtin kehräämöllä ja halusi jakaa joitain ottamiani kuvia.
Pirtin kehräämö ostaa lampureilta villaa ja kehrää sen myyntiin. Pirtillä kehrätty lanka on siis 100 % suomalaista. Lampurit myös kehruuttavat oman katraan villoja omaan tilamyyntiin. Pirtin kehräämö on siis tärkeä tekijä kotimaisen lampaan villan ketjussa laitumelta käsityöläisille.  Toki Suomesta löytyy muitakin kehräämöitä , Pirtin kehräämö on näistä perinteisin ja suurin suomalaisen villan kehrääjä.


Villan käsittely alkaa pesusta. Langasta pestään osa rasvaa ja likaa pois, jolloin värjäyksessä värikin tarttuu paremmin. Pirtillä pestään itse osa langasta ja osa lähetetään muualle pestäväksi. Suomenlampaan luonnolliset värit ovat valkoinen, musta ja ruskea. Näistä yleisin väri on valkoinen.




Kone  tasoittaa villan sopivaksi karstakoneelle, joka karstaa villan tasaiseksi hahtuvaksi. Hahtuva jaetaan osiin ja kerätään rullaksi kehruuta varten


Karstausta


Pitkäkuituisesta suomenlampaan villasta kehrätään ohuita kampalankoja sekä paksumpia karstalankoja. Neulomiseen ja virkkaamiseen tarkoitetut langat ovat yleensä s-kierteisiä. Pirtin kehräämö tekee ajoittain eriä, jossa langan kiertymissuunta on toinen ns. z-kierteinen. Z-kierteinen lanka sopii neulakinnastekniikkaan erinomaisesti. Kehruusalissa oli näkyvillä niin hahtuvalangan valmistumista kuin ohuiden lankasäikeiden kertaamista paksuksi langaksi. Mielenkiintoinen matkakohde.


Kehräystä ja kertausta langaksi


Lankojen väri vaihtelee kehrättävän villa värin mukaan. Mustasta tulee helposti harmaata, jos mustassa villassa on vähänkin valkoista villaa seassa, joten villan lajittelu on tarkkaa.





Myymälä


Kaupassa oli paljon houkutuksia, mutta sain itseni pidettyä kurissa ja ostin vain yhden kerän z-kierteistä lankaa ensi talveksi. Kesä ei ole neulakintaiden tekoaikaa. Silloin on mukavampi käsitellä kevyempiä lankoja. Myytävänä oli myös minulle uusi väline; puikkopiika, josta otin kuvan. En kuitenkaan vielä ostanut itse tuotetta, vaikka se hyvältä näyttikin. En tällä hetkellä neulo niin paljon, että ostaisin neulomista varten uuden välineen.


Uusi tuotemerkki







sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

2019 Kahdeksas kerros




Apilanlehtiä



Täytyy tunnustaa, että olen eksynyt aiheesta. Pääsiäisenä tein ristin ja pääsiäismunan ja palmusunnuntaina kukkia. Siksi liina on vasta kerroksessa 8. 

Koska tämä on apilanlehtirivi, niin laitoin tähän myös tummempaa vihreää. Olisin halunnut valita vähän vaaleamman, mutta minulla oli tätä paksuutta vain joulun vihreänä. Onhan se voimakas väri, mutta laitoin silti liinan apilanlehtiin yhdessä oliivinvihreän kanssa. Katsotaan, mitä liinasta tulee tämän värin kanssa. Uskon, ettei liina ole täysin pilalla tämän värin takia. Yritän jatkossa taas keskittyä herkkiin väreihin ja kesän kukkasiin. 

Tavallaan on ihan mielenkiintoista edetä kerros kerrallaan, valita väri jokaisen kerroksen kohdalla ja seurata liinan värittymistä. Toinen mahdollisuus olisi ollut suunnitella ja piirtää värit etukäteen.  Näin toimien olisi varmaan helpommin saanut onnistuneen ja tasapainoisen värityksen aikaiseksi. Ihan niin järjestelmällinen ihminen en kuitenkaan ole, joten jännitys lopputuloksesta säilyy edelleen. 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Pääsiäismuna 2019






Kesällä ostin kirpputorilta kaksi munaa kiiltävästä kivisestä aineesta. Luultavasti marmoria tms. Nyt kun pääsiäinen koitti, niin löysin niistä toisen. Tein pitsiä saadakseni siitä uuden munan pääsiäismunakokoelmaani. Aloitin pitsin, joka oli lopulta massiivinen munan toisessa päässä ja kevyempi toisessa päässä. Ei ihan ollut ajatus mukana, enkä ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen.







Tein pitsiä ja mietin vasta myöhemmin, miten asettuu. Sitten otin munan käteen ja tapahtui jotain odottamatonta, mutta samalla hyvin ilmeistä.

Muna oli liukas ja pitsi liukui munan päällä tai muna pitsin sisällä, miten päin vain. Lopulta pitsi sopi munaan paljon paremmin uudessa asennossa, joten en yrittänytkään määrätä sille oikeaa asentoa, vain annoin asettua. Nyt oli hyvä, että pitsissä oli väljyyttä, eikä osia ollut liikaa sidottu yhteen.





Ihan hauska muna näin. En olisi tosin osannut tällaista suunnitella.
Tänään käytiin minun vanhempien luona pääsiäisvierailulla ja ihmettelemässä kevään etenemistä. Kesää kohti mennään, siitä todisteena muutama tänään otettu kuva.







perjantai 19. huhtikuuta 2019

Pääsiäisristi 2019





Pitkän perjantain ristin tein tänä vuonna jouluristin ohjeella. 
Ohje on instagramista  Tattingdamalta. Olen halunnut tehdä tämän ristin ja päätin olla välittämättä tuosta joulusanasta ristin nimessä. Jatkon vähän vartta, jotta keskus ei ole ihan niin hallitseva.

Tämä on koristeellinen ja kaunis risti, joka sopii joulun lisäksi pääsiäisen teemaan sopivalla langalla toteutettuna. ” käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se…” tässä langassa on yrttitarhan punaiset ja vihreät ja vähän kivistä keltaruskeaa. Lankaa oli vähän jäljellä, enkä muista värin nimeä tai numeroa, mutta vahvuus on Lizbeth 40.  Risti muistuttaa kärsimyshistoriasta näin hiljaisella viikolla ennen pääsiäistä.

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Palmusunnuntain kukka





Keltaisia kevätkukkia



Tein kukkaoksan kaveriksi pajunkissoille, mutta en sitten hakenutkaan pajunkissoja. Pihalla on alasleikkausta odottava spirea, josta otin pienen oksan. Kiinnitin siihen kukat ja päälystin vihreällä virkkauslangalla.

Kukat tein mallin mukaan, tai ainakin ensimmäisen kukan, ennen kuin aloin soveltaa ohjetta luovemmin. Ohje on lehdestä: ”Il Lavoro Chiacchierino 12”. Ohjeessa kukat oli tehty valkoisella langalla, mutta näin pääsiäisen aikaan valitsin vaalean keltaisen.

Minusta kukat ovat keväisen raikkaita lasimaljakossa näinkin, mutta yritän pääsiäiseksi tuoda niitä pajunkissoja samaan maljakkoon.



sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Korvakorut neulalla




Kevätkorut



Aurinko paistaa taas ja kevät etenee. Tein helpot kevätkorut pitkästä aikaa neulalla. Ohje YouTubesta.
Neulatyöskentely on pienissä töissä kätevää kun ei tarvitse täyttää lankaa sukkulaan. Tässä pärjää yhdellä neulalla, kun sukkulalla tarvittaisiin monta sukkulaa ja koukku. Jostain syystä tulee vain harvemmin valittua neula. Ehkä työt ovat olleet viime aikoina suurempia ja silloin sukkulalle saa enemmän lankaa ja pitsiä voi tehdä pidemmän rupeaman keskeytyksettä.



Lumi sulaa ja varikset nauttivat kevättulvasta.



Tein ensimmäiset korut lähes samoilla väreillä kuin ohje. Tein vielä toiset siniset, jossa käytin kirjavaa lankaa toisena lankana. Näistä tuli hillitymmät, mutta kuitenkin keväisiä värejä ja pieniä väriläiskiä. Kovin erilaiset kuin ensimmäiset, mutta pidän molemmista. Nämä ovat kevyitä ja pieniä koruja, tässä mallissa lanka olisi voinut olla paksumpikin ja korut suurempia.



Sininen versio kevätkoruista


Liinaan jatkoin kuudennen kerroksen. Oliivinvihreä ei näytä enää niin orvolta, kun sitä on kahdessa kerroksessa. Mietin vielä uuden värin ottamista mukaan jossain vaiheessa. Tällä hetkellä pyörittelen mielessäni sinistä tai keltaista, mutta kun sopiva paikka värin lisäämiseen tulee, niin väri voi olla joku muukin. Väritys elää liinan kasvaessa.







Liina etenee.


sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

2019 Viides kerros







Loppuviikosta jo aurinko paistoi ja otin kuvan päivänvaloa vasten. Liina näyttää niin hennolta pitsiltä tässä kuvassa. Otin vielä kuvan tietokoneen kannen päällä, jolloin värit erottuvat selvemmin.  Minusta tämä voisi hyvin olla valmis liina. Tämän jos viimeistelisi pingottamalla ja prässäämällä valmiiksi, niin tuskin kukaan ajattelisi, että liina on jäänyt kesken. En kuitenkaan lopeta tähän, vaan jatkan eteenpäin.








Maanantaina ei auringonvalosta ollut tietoakaan, kun ajelin räntäsateessa. Räntä on vanha sana ja selitettynä tarkoittaa märkää lunta. Hassua, miten jotkut vanhat vaikeahkot sanat jäävät käyttöön, vaikka selitys olisi helpompi ääntää kun alkuperäinen lyhyempi sana. Matkalle sattui pellolle laskeutunut joutsenparvi, joka levähti siis räntäsateessa. Ajattelin, että olisi ehkä kannattanut siirtää muuttomatkaa vähän myöhemmäksi. Ehkä linnut kuitenkin tietävät paremmin, mutta ankealta maisema näytti.




sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

2019 Liina jatkuu



liinan värit onnistuin saamaan luonnollisempina viime viikolla...



Halusin lisätä uuden värin. Ajattelin ensin jotain harmaata, mutta en löytänyt riittävää määrää harmaata lankaa ja otin sitten oliivinvihreän. Tätä pitäisi riittää vielä toiseen ja kolmanteenkin kerrokseen. Oliivinvihreä sopi sävyltään muihin liinan väreihin ja  nyt olen tyytyväinen valintaan, vaikka ei se suunniteltu ollutkaan.
Toiveita kevään koittamisesta tänne Pohjolaan antaa ensimmäiset merkit jäiden sulamisesta. Kuvan sulamisen alkamisesta otin Etelä-Karjalasta alkuviikolla, mutta kyllä sama on havaittavissa ainakin täällä kotona Kymenlaaksossakin.