lauantai 27. elokuuta 2016

Lisää pannunalusia villasta


Halusin taas kokeilla jotain villasta. Tein ensin Seppälän lammastilan mustan lampaan langasta pienemmän kuvion pannunaluskäyttöä ajatellen. Aloitin ihan perushelpolla kuviolla. Työvälineenä oli mustan työn kanssa neula. Tämän kuvion jälkeen halusin lisää väriä ja otin villavabriikin nokkosenvihreän langan, jota olen aiemmin käyttänyt laukkujen koristeisiin

Mustan lampaan villa
Ensimmäinen versio näytti pieneltä, vaikka halkaisija olikin 14 cm. Lisäsin tuohon vihreä-musta versioon solmumääriä ja ajattelin, että samalla siitä tulisi vähän suurempi. Lopputuloksena alusen halkaisija oli 16 cm, mutta minusta se näyttää harvalta pannunaluseksi joten alkuperäinen solmumäärä oli sopivampi.
Mukana nokkosella värjätty lanka

Toinen muuttamani asia tuohon edelliseen verrattuna on työväline. Otin nyt suuren helmisukkulan ja laitoin villalankaa siihen. Sukkula toimi villassa yllättävän hyvin. Minun käsialani on tasaisempi sukkulan kanssa ja koska lanka kesti sukkulan hyvin, tulen jatkossakin käyttämään tuota helmisukkulaa villalangan kanssa. En tosin tiedä kestävätkö kaikki villalangat sukkulatyöskentelyä, mutta suomenlammas ainakin kestää ja varmaan merino myös. Olen käyttänyt töissäni 100 % villalankaa. Villalangoissa on kuidunpituudessa ja kiillossa eroja rotujen ja lampaiden välillä, siksi lujuus vaihtelee. Sukkalangat, joihin on lisätty polyamidia kestävät varmaan hyvin kaikkia käsityötekniikoita.
Helmisukkula ja villalanka

En ole vielä kokeillut näitä pannunalusia käytössä. Lanka kuitenkin on sen verran paksu, että teepannun kestää varmasti. Kattilan alle en välttämättä laittaisi kumpaakaan. Tein joskus viime vuonna pannunalusia kelttiläisen mallin mukaan. Kelttiläisissä malleissa yleensä kuvion osat risteilevät toistensa lomassa ja työstä tulee paksumpi. Pannunaluskäytössä tämä on loistava ominaisuus.
Helmisukkulan koko verrattuna tavalliseen sukkulaan

Tämän harjoituksen oppi oli tuon suuren sukkulan käyttö villalangan kanssa, luulen että sen suhteen jatkan harjoituksia vielä lisää. Sukkula on siitä kätevämpi, ettei tarvitse miettiä työvälineen kokoa. Neulanvalintaan vaikuttaa aina langan paksuus ja usein täsmälleen oikean paksuisen neulan löytäminen on haasteellista.



Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

perjantai 19. elokuuta 2016

Rintasolkikukka

Ruusunkukka rintarossissa.


Kummitäti viettää huomenna 80-vuotisjuhlaa. Tietysti olen hankkinut lahjan, mutta tein siihen lisäksi rintarossin, jossa on  ruusun kukka, lehtiä ja nuppu. Ruusun kiinnitin koristamaan lahjapaketin naruja. Toivottavasti täti huomaa ottaa korun pois, ennen kuin heittää paperit ja narut roskiin. Ostetun lahjan lisäksi on mukava antaa jotain itse tehtyä, jolloin lahja on henkilökohtaisempi. Tätikin on tehnyt paljon käsitöitä ja osaa arvostaa itsetehtyä. Tällä hetkellä täti virkkaa tuttaville ja sukulaisille lahjaksi verhoja ja verhokappoja. Käsityötä osaa oikeastaan arvostaa vain toinen käsityöläinen, joka tietää miten paljon aikaa ja työtä on mennyt käsityön tekemiseen.


Rossi lahjapaketin somisteena.
 

Kukan ohje on kirjassa Nuevo modelos en frivolite. Joku tosin on kopioinut sen myös Pinterestiin .

Nuppua aloittelin mallin mukaan, mutta sitten lanka katkesi ja huomasin että nuppu on ihan riittävän suuri noinkin, joten nupussa taitaa lopulta olla mallista vain idea. Vihreät verholehdet on tehty myöhemmin ilman mallia. Myös muut vihreät lehdet on tehty ilman mallia. Tein lehdistä melko yksinkertaiset, kun en halunnut käyttää aikaa miettimiseen. Näin valmista ruusua katsellessa ajattelin, että lehdessä voisi keskiruoti erottua selkeämmin. Jos siis vielä joskus teen vastaavan korun, niin sitten teen toisenlaiset lehdet.

Lankana ruusussa on Lizbeth 40 ja värinä 132 Tropical Punch. Lehdissä on 638 Christmas green. Kukan keskelle laitoin värillisen lasihelmen. Näin elokuussa kukan väri näyttää todella pirteältä ja valoisalta. Luonnon värisävyt ovat nyt vähän tummempia ja syvempiä. Otin Iitissä pellon ohi ajaessani kuvan elokuisesta peltomaisemasta. Siinä on mielenkiintoinen värikartta elokuun väriyhdistelmiin. Harmi, että minulla ei juuri nyt ole noita värejä lankoina. Väriyhdistelmä maisemassa on kyllä mielenkiintoinen ja yllättävänkin värikäs.

Elokuinen värikarttapelto Iitissä
 

Elokuisin terveisin,

Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

perjantai 12. elokuuta 2016

Korvakoruja

Korvakorut korutelineessä


Täydensin lankavarastoa ja nyt on taas mistä valita. Jäänsininen oli uusi tuttavuus ja halusin kokeilla sitä ensin. Kesä taisi olla niin kuuma, että tuntui hyvältä tarttua jäänsiniseen lankaan. Jäänsinisen langan yhdistin lumivalkoiseen ja viilentävä mielikuvaharjoitus oli valmis. Tosin tällä viikolla tuli syksyn tuntu ilmaan eikä tätä mielikuvaharjoitusta enää niin olisi tarvittu, eteenkään kun kylmetyin tai sain jonkun flunssaviruksen ja eilen töistä tultuani mittasin 38 °C kuumelukeman. Tämä päivä menikin potiessa.
 Tuo violetti väri sopi yksivärisistä langoistani parhaiten jäänsinisen kanssa. Malli on Mary Koniorin kirjasta Tatting with Visual Pattern. Kirjassa malli on pidempänä versiona, tein sen tässä pyöreänä. Tällä mallilla tein aiemmin kynttilälyhdyn somisteen villalangasta. Lisäksi tein pienempiä kukkia sukkulan tyhjentämiseksi. Kaikista tuli loppujen lopuksi korvakoruja. Lankana on Lizbeth 40 ja suuremmalle korulle halkaisijaksi tuli 3,5 cm, pienemmälle n. 2cm. Malli kahdella värillä ja pyöreänä toteutettuna sopii koruihin oikein hyvin. Tekisi mieli kokeilla muitakin väriyhdistelmiä, tosin ei tänään. Tänään jatkan vielä lepäilyä.

Muunnos Mary Koniorin mallista Black Magic


Syysterveisin
Marja

 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!

torstai 4. elokuuta 2016

Sininen liina




Sain kesäkäsityöliinan valmiiksi. Sen halkaisijaksi tuli 27,5 cm ja painoksi 8 grammaa. En toistaiseksi kovettanut liinaa mitenkään, se on niin tiivis, että on melko napakka ilmankin. Pingotin silityslaudalle ja höyrytin höyryraudalla, tämä toimenpide riitti siistimään liinan. Tekstiilidecoupagelakkaa voisi laittaa ihan ohuen kerroksen, silloin liina säilyttäisi muotonsa vaikka vähän kostuisikin.

Liina oli vähän hankala tehdä ja lanka katkesi välillä. Jatkossa olisi viisasta käyttää pitsin tekoa varten valmistettuja lankoja, mutta tuota lankaa jäi vielä paljon jäljelle ja varmaan sen joskus käytän. Pidän tuosta sinisestä väristä, siksi kai lankakin on jäänyt kaappiin pyörimään.


Liinan malli löytyy kirjasta Tatted Fashion by Teiko Fujito. Liina valmistui näin kesäloman aikana melko nopeasti. Talvella töiden ohella olisi varmaan kestänyt kauemmin. Liinassa on tiheä kuvio ja varjot häiritsivät valokuvausta. En oikein onnistunut saamaan edustavaa kuvaa liinasta. Urakka on nyt kuitenkin valmis ja pöydällä liina on kaunis.






Marja


 Jos pidit tästä artikkelista, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Kiitos!